top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Juuka

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Juuka

Perustettiin Pielisjärven ja Nurmeksen seurakuntien osista rukoushuonekunnaksi 1741, jolloin Juuan kylän asukkaat saivat itselleen luvan rakentaa rukoushuoneen, joka valmistui 1748, ja jossa edellä mainittujen seurakuntien papit pitivät jumalanpalveluksia. Muodostettiin Pielisjärven emäseurakunnan kappeliksi 1772, jolloin 3/4 osaa siitä jäi kuulumaan Pielisjärven ja 1/4 osa Nurmeksen seurakuntaan. Määrättiin erotettavaksi Pielisjärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 26.5.1851 ja ero toteutui 1873. Seurakuntaan siirrettiin kuulumaan Nurmeksen kyliä kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. keisarillisella käskykirjeellä 7.5.1856. Seurakunnan pappila syttyi tuleen 9.1.1926, mutta palo saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Juuan kunta perustettiin 1868.


Muut nimet

Juga


Kylät

Ahmovaara, Halivaara (Hali), Juuka, Kajoo, Larinsaari, Nunnanlahti, Paalasmaa, Petrovaara, Polvikylä (Polvijärvi), Rahola (Raholanvaara), Timovaara, Vaikko, Vuokko


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pielisjärven ja myöhemmin myös Nurmeksen kirkkoherra määrättiin palkkaamaan Juuassa asuva virallinen apulainen keisarillisella käskykirjeellä 18.3.1833. Papiston palkasta tehtiin suostumus 2.9.1849. Pitäjänapulaisen virkatalo lohkaistiin pappilan 1/6 osasta.


Kirkkoherrat

1923– Frans Jalmari Tela


Kappalaiset

1772–1791 Gustaf Lindblad

1792–1799 Gabriel Lagus

1814–1836 Stefan Igoni

1839–1844 Gustaf Adam Bergh

1848–1869 August Vilhelm Krogerus, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset

1906–1912 Paavo Antti Moberg

1916–1922 A. J. Pulkkinen

1923–1927 Väinö Ilmari Suominen

1927–1937 Yrjö Nikolai Häyrynen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1800 Karl Fredrik Linde, armovuoden saarnaaja

1800–1801 Henrik Tarén, armovuoden saarnaaja

1801–1802 Anders Ambrosius Rosberg, armovuoden saarnaaja

1832–1841 August Vilhelm Krogerus, kirkkoherran apulainen

1836–1839 Olof Nevander, armovuoden saarnaaja

1841–1842 Henrik Konstantin Corander, kirkkoherran apulainen

1842–1843 Johan Fredrik Niloni, kirkkoherran apulainen

1843–1845 August Vilhelm Krogerus, kirkkoherran apulainen

1843–1845 Johan Henrik Lagus, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja

1845–1848 Johan Henrik Lagus, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1845–1846 Gustaf Mauritz Lundeqvist, armovuoden saarnaaja

1846–1848 Klas Veisell, armovuoden saarnaaja

1848 Johan Jakob Strömmer, kirkkoherran apulainen,

1848–1855 Jonas Gabriel Grahn, kirkkoherran apulainen,

1856–1857 Knut Gustaf Reinhold Blåfield, kirkkoherran apulainen,

1857–1858 Mikael Adolf Pelkonen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1858–1860 Peter Jakob Igoni, kirkkoherran apulainen,

1862 Nils August Berghäll, kirkkoherran apulainen,

1862–1867 Samuel Porhan, kirkkoherran apulainen,

1869–1872 Adolf Mehtonen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1872–1874 Johan Pöyhönen, kirkkoherran apulainen,

1883–1892 Tahvo Puhakka, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen

1907 Onni Oskari Hämäläinen, kirkkoherran apulainen


Ylimääräiset papit

1813–1814 Johan Mårten Strömmer, välisaarnaaja

1849–1862 Nils Gabriel Arppe, papiston apulainen, persoonallinen pitäjänapulainen

1874–1875 Karl Alexander Pfaler, vt. kappalainen

1898–1899 Antero Juhana Räty, vt. kirkkoherra

1901 Robert Ylönen, vt. kirkkoherra

1903–1904 Otto Aleksander Louhelainen, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen

1905–1906 Paavo Antti Moberg, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra

1912–1916 Kalle Adolf Vikman, vt. pitäjänapulainen

1922–1923 Risto Rosengren, vt. pitäjänapulainen

 

Arkisto


Juuan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1773, tilikirjat vuodesta 1772 ja historiakirjat vuodesta 1773. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1754–1973.


Kansallisarkisto on digitoinut Juuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page