Search this site

Perustettiin Euran emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi Panelian nimellä 1600-luvulla. Kiukaisten ensimmäinen kirkko tuhoutui palossa 1714. Uusi kirkko rakennettiin Kiukaisten kylään ja seurakunta muodostettiin myöhemmin kappeliseurakunnaksi Kiukaisten nimellä. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1732. Erotettiin Eurasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Seurakuntaan kuuluneeseen Panelian kylään rakennettiin kivestä uusi rukoushuone 1909, jossa seurakunnan papisto piti jumalanpalveluksen joka toinen sunnuntai-iltapäivä. Kiukaisten kunta perustettiin 1872. Muut nimet Rantua, Kiukais, Panelia Maakirjakylät Eurakoski, Harola, Hiirijärvi, Kiukainen, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia, Pappila, Rahvola Naapuriseurakunnat Eura , Eurajoki , Harjavalta , Kokemäki , Köyliö , Luvia , Nakkila Papisto Kappalaiset 1732–1742 Johan Landanus 1743–1768 Johan Hellenius 1768–1769 Johan Homeen 1772–1800 Jakob Utter 1801–1808 Isak Vellenius 1811–1818 Erik Johan von Pfaler 1821–1849 Isak Johan Vellenius 1849–1853 Fredrik Vilhelm von Pfaler 1853–1874 Adolf Fredrik Possén 1879–1902 Karl Alfred Mittler , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1764–1768 Johan Wegelius , kappalaisen apulainen 1769–1772 Anders Johan Mennander , vt. kappalainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1796– Erik Perander , kappalaisen apulainen 1805–1807 Adam Pihlman , kappalaisen apulainen 1808–1809 Matias Gonander , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1809–1811 Johan Ekbom , armovuodensaarnaaja 1818–1821 Marcus Tallgren , armovuodensaarnaaja 1830–1833 Fredrik Adolf Björkqvist , kappalaisen apulainen 1833–1834 Anders Johan Ahlström , kappalaisen apulainen 1834–1836 Gustaf Polviander , kappalaisen apulainen 1849 Gustaf Ferdinand Johansson , välisaarnaaja 1862–1863 Karl Henrik Lindgren , kappalaisen sijainen 1874 Selim Ferdinand Possén , armovuodensaarnaaja 1877–1879 Gustaf Edvard Sundvall , välisaarnaaja 1902–1908 Juho Vihtori Leppänen , vt. kappalainen 1908– Frans Edvard Ware , vt. kappalainen Arkisto Kiukaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1942. Seurakunnan pappila paloi Suomen sodan aikana 21.3.1808, jolloin kirkonarkistosta tuhoutui asiakirjoja ja ilmeisesti myös joitakin historiakirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Kiukaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan alainen kappeli vuonna 1589, josta Stolbovan rauhan jälkeen muodostettiin evankelis-luterilainen seurakunta noin 1632. Oma kirkkoherra mainitaan 1635. Pälkjärvestä jäi Leppälahden rukoushuonekunta Venäjän puolelle Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja liitettiin Ruskealaan. Leppälahden pohjalle perustettiin myöhemmin Soanlahden kappeli. Ruotsin puolelle jäänyt osa, johon kuului kappeli ja kirkko, liitettiin Tohmajärven kappeliksi 1727. Isonvihan aikana venäläiset ryöstivät kirkon, joka paloi 1705, ja samoin kirkkoa ryöstettiin samoin 24–28.10.1741. Pälkjärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 11.12.1794. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 25.7.1860. Pälkjärven seurakunta lakkautettiin 1948. Vuonna 1909 annettiin määräys Pälkjärven itäosan liittämisestä juuri perustettuun Värtsilään annettiin määrätys 1909, mutta Jänisjärven itäpuoliset kylät liitettiin Värtsilään vasta 1936 ja Jänisjärven nurkkaus, Luopasniemi sittemmin Soanlahteen. Kristillisen diakoniatoiminnan seurauksena Pälkjärvelle perustettiin diakonin virka 1933. Toinen hengellinen yhdistys Kurikan kristillinen opintokerho (per. 1935) anoi ensin seurakunnalta sitten kunnalta omaa rukoushuonetta, mutta joutui sen itse kuitenkin rakentamaan ja rukoushuone vihittiin käyttöön 4.12.1939. Seurakuntaan kuului myös Pälksaaren piirimielisairaala, perustettu 1924. Osa Pälkjärven kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Tohmajärven kuntaan 1946. Pälkjärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Pälkjärven luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Kiihtelysvaaralle, Tuupovaaraan, Pielisensuuhun, Pyhäselkään ja Enoon. Muut nimet Pelgjärvi Kylät Anonniemi, Iljala, Jero, Kuhilasvaara, Kurikka, Makari (Makarinvaara), Naatselkä, Potoska, Puikkola, Pälksaari ja Tyytysaari Naapuriseurakunnat Kitee , Ruskeala , Soanlahti , Tohmajärvi , Värtsilä Papisto Kirkkoherran palkasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 25.5.1794 ja vahvistus 11.12.1794. Piispantarkastuksessa 7.3.1797 määrättiin, että kirkkoherra saisi entisen kappalaisen sekä lukkarin ja koulumestarin palkat, joiden virkojen huoitamisesta hän sai pitää huolta virantoimittajien kautta. Kirkkoherrat 1637–1646 Johannes Martini Nätäin 1647–1658 Michael Thomae Paloposki 1673 Matthias Canuti 1686–1690 Sigfridus Martini Auvonius 1694–1705 Anders Herkepæus 1705–1726 Erik Aquilander 1795–1833 Lars Johan Hultin 1835–1846 Sigfrid Gustaf Kroijerus 1848–1856 Karl Alfred Nystén 1859–1869 Lars Anders Landgren 1870–1892 Fredrik Forsman 1893–1899 Johan Zakris Hartman 1900–1909 Johannes Paavali Leivonen 1910–1932 Elis Richard Siimes , nimitetty 1908 1934 Frithjof Slöör 1937–1948 Veikko Korvenheimo Kappalaiset 1672–1681 Henricus Philippi 1706 Peter Wahlberg 1726–1732 Zacharias Cygnæus 1791–1795 Lars Johan Hultin Pitäjänapulaiset 1733 Abraham Winqvist 1734–1739 Jonathan Gestrin 1739–1747 Emanuel Foenander 1750–1777 Henrik Almenius 1780–1786 Anders Norrgren –1791 Isaak Wegelius Ylimääräiset papit 1801–1802 Gustaf Fredrik Hjerppe , kirkkoherran apulainen 1802–1813 Anders Renvall , kirkkoherran apulainen 1813–1820 Simon Vehonius , kirkkoherran apulainen 1820–1823 Johan Fredrik Bergh , kirkkoherran apulainen 1823–1832 Anders Henrik Reilander , kirkkoherran apulainen 1832–1835 Anders Vinter , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1846–1848 Jonas Gabriel Grahn , sijaiskirkkoherra 1846 Gregorius Monell , sijaiskirkkoherra 1846 Johan Gideon von Becker , vt. kirkkoherra 1856 Karl Fritjof Calonius , vt. kirkkoherra 1856–1857 Johan Jakob Strömmer , vt. kirkkoherra 1857–1859 Nils August Berghäll , vt. kirkkoherra 1869–1875 Johan Sahlman , vt. kirkkoherra, Värtsilän tehtaan saarnaaja 1870 Erik Adrian Nygren , vt. kirkkooherra, Tohmajärven kappalainen 1892–1893 Juho Heikki Ihalainen , vt. kirkkoherra 1899–1900 Johannes Paavali Leivonen , vt. kirkkoherra 1909 Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra 1909 Karl Eliel Mela , vt. kirkkoherra 1909–1910 Emil Hackman, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja Arkisto Pälkjärven seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1851 ja tilikirjat vuodesta 1851. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1794–1985. Seurakunnan appila paloi 2.1.1851, jolloin koko arkisto tuhoutui. Vuoden 1797 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1794 ja rippikirjoja vuodesta 1796. Ilmeisesti arkistoon kuului myös vanhempia kirkonkirjoja ja mainitut vuodet tarkoittanevat tarkastuksessa havaittuja silloin käytössä olleita kirjoja, ellei kirkonarkistoa ole tuhoutunut jo aiemmin tuntemattomalla tavalla. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Pälkjärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiaskisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kiteen pogosta kuului alkuaan Novgorodin piispalle. Se luettiin kuuluvaksi Sortavalan ortodoksiseen Mikholskoin pogostaan, jonka Kiteen ortodoksinen kappeli mainitaan 1589. Luterilainen seurakunta muodostettiin Stolbovan rauhan jälkeen 1617 ja Viipurin piispa Nicolai Magni antoi valtakirjan ensimmäiselle kirkkoherralle 15.2.1631. Kirkkoherra oli jo aiemmin lähetetty Kiteen alueelle saarnaamaan luterilaista uskoa. Venäläiset polttivat seurakunnan kirkot 1656. Uusi kirkko rakennettiin 1757 ja se oli Ulrika Eleonoran nimikko. Kirkko paloi perustuksiaan myöten yötä vasten 25.6.1876 ja jälleen yöllä 16.9.1887, jolloin kirkon puuosa paloi poroksi. Kiteen kunta perustettiin 1874, se muodostettiin kaupungiksi 1991 ja siihen liitettiin Kesälahden kunta 2013. Seurakuntaan kuuluneista Liperi perustettiin kappeliksi 1630 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1650. Liperiin laskettiin kuuluvaksi Lieksan suomenkieliset kylät 1638–1639. Rääkkylä perustettiin kappeliksi 1600-luvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Seurakuntaan kuulunut Ruskealan rukoushuonekunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kun se liitettiin Venäjään Uudenkaupungin rauhassa 1721. Muut nimet Kides, Kitehes Maakirjakylät Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Jaakkima, Juurikkajärvi, Kalattoma, Kangasjärvi, Kantosyrjä, Kesälahti, Kitee (Kides), Kiteenlahti (Kideslaks), Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinavaara (Heinoniemi), Loukunvaara, Matkaselkä, Misola, Muljula, Niinikumpu, Närsäkkälä, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Uukuniemi, Varmonniemi, Villala Naapuriseurakunnat Kesälahti , Pälkjärvi , Ruskeala , Rääkkylä , Tohmajärvi , Uukuniemi Papisto Seurakunta antoi 25.8.1642 kirkkoherralle kaksi autiotilaa Sorolahden kylästä, jonne myös kirkko rakennettiin. Pitäjänkokouksessa päätettiin 1780, että pitäjän koulumestari olisi pitäjänapulainen. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 24.9.1825. Kirkkoherralle suoritettavista päivätöistä keisarin päätös 14.4.1741 ja Keisarillisen senaatin päätös 6.5.1826. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 25.4.1825 ja 6.12.1845. Kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen Rääkkylään keisarillisella käskykirjeellä 20.4.1829. Kirkkoherran deputaatti 19,78 hehtolitraa viljaa ja 76 markkaa 80 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1631–1650 Georgius Petri Wallins 1656–1673 Michael Aeschilli Hyëtius 1673–1677 Aeschillus Michaelis 1681–1686 Michael Aeschilli 1685–1700 Georgius Neglick 1713–1734 Henrik Winter 1736–1744 Joakim Neglick 1746–1785 Anders Winter 1786–1799 Herman Wegelius 1800–1809 Mårten Kristofer Lindforss 1812–1827 Sven Abraham Hougberg 1831–1834 Magnus Alopeaus 1837–1853 Gustaf Fredrik Hjerppe 1856–1890 Uno Vilhelm Telén 1892–1906 Fredrik Forsman 1909–1917 Josef Holmström 1919–1943 Oskar Hugo Berndt Godenhjelm 1945– Kaarlo Kustaa Heikkilä Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1663–1685 Georgius Nelick 1686–1735 Kristiern Ellonius 1735–1780 Henrik Winter 1780–1792 Anders Winter 1794–1811 Fredrik Johan Rosenbom 1814–1832 Gabriel Vinter 1836–1856 Uno Vilhelm Telén 1856–1857 Mårten Henrik Fabritius 1858–1876 Gustaf Adolf Svahn 1879–1893 Karl Karttunen 1895–1917 Matti Hilonen 1919–1945 Kaarlo Kustaa Heikkilä 1946–1950 Artturi Viljam Tuomisalo Kappalaiset, toinen sarja 1686–1722 Georg Osolanus 1728–1736 Joakim Neglick 1737–1756 Jakob Gerlander 1757–1788 Arvid Sirelilus 1790–1794 Anders Kiljander , virka siirrettiin Rääkkylään Pitäjänapulaiset 1781–1786 Anders Henriksson Winter 1787–1789 Peter Possenius 1791–1812 Gabriel Vinter Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1796–1803 Peter Vallenius , kirkkoherranapulainen 1812–1814 Peter Magnus Löfving , kirkkoherran viransijainen armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1812–1814 Alexander Vilhelm Herkepaeus , kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja 1815–1819 Gustaf Fredrik Hjerppe , kirkkoherran apulainen 1815–1819 Klas Anders Lindblad , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1818 Filip Hellenius , kirkkoherran apulainen 1819–1836 Bengt Mårten Stenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1835–1836 Karl Magnus Alopaeus , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen 1837–1840 Benjamin Fabritius , kirkkoherran apulainen 1840–1843 Anders Nord , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Alexander Fredrik Alander , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Gustaf Mauritz Lundeqvist , kirkkoherran apulainen 1847–1849 Karl Edvard Aspelund , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1849–1851 Alexander Fredrik Alander , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Karl Edvard Aspelund , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1852–1858 Johan Ernst Beyrath , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1857 Knut Gustaf Reinhold Blåfield , virkavuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1865 Adolf Jakob Teodor Skogman , kirkkoherran apulainen 1865–1879 Karl Karttunen , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1873–1877 Mats Emil Zimmerman , kirkkoherran apulainen 1877–1879 Karl Alexander Pfaler , kirkkoherran apulainen ja sijaiskirkkoherra 1906–1907 Frans Vihtori Kava, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen 1908–1909 David Kapiainen, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen Ylimääräiset papit 1829–1830 Gabriel Vinter , kappalaisen apulainen 1831–1832 Anders Vinter , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1835 Anders Vinter , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1879–1882 Viktor Johan Gabriel Krogerus , sijaiskirkkoherra 1882–1888 Johan Efraim Snellman , sijaiskirkkoherra 1888–1891 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius , sijaiskirkkoherra 1891 Matti Hilonen , vt. kirkkoherra 1891 Karl Gustaf Mustonen , vt. kirkkoherra 1891 Herman Salomon Kuosmanen , vt. kirkkoherra 1891–1892 Juho Heikki Ihalainen , vt. kirkkoherra 1894–1895 Aron Emil Simeon Frosterus , vt. kappalainen 1909–1911 Lauri Johanneksenpoika Mustakallio, kirkkoherran apulainen 1911–1912 Anselm Pärnänen, kirkkoherran apulainen 1913–1916 Eero Johannes Hyvärinen, kirkkoherran apulainen 1916–1919 Ragnar Gabriel Wegelius, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1918–1919 Viktor Heinikainen, armovuodensaarnaaja 1919 Johannes Fredrik Cantell, armovuodensaarnaaja 1936 Valio Kaukovaara, kirkkoherran apulainen 1937–1941 Artturi Viljam Tuomisalo, vt. kirkkoherra 1943–1945 Matti Ketola, vt. kirkkoherra 1945–1946 Päiviö Holopainen, vt. kappalainen Arkisto Kiteen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1790, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1677–1967. Isonvihan aikana hävitettiin osa seurakunnan arkistosta. Venäläiset ryöstivät kirkkoa ja polttivat kappalaisen pappilan pikkuvihan aikana maaliskuussa 1742. Kansallisarkisto on digitoinut Kiteen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Pohjan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1558. Kisko mainitaan paikkana jo 1347. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Kirkkoniemellä. Kiskon kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Salon kaupunkiin 1867. Seurakuntaan kuulunut Suomusjärvi perustettiin kappeliksi 1678 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1898. Orijärven rukoushuonekunta perustettiin 1758, mutta tämä ei muodostanut omaa seurakuntaa eikä sillä ole ollut koskaan omaa pappia. Maakirjakylät Aijala, Bergvik, Haapaniemi, Hongisto, Honkapyöli, Jyly, Kajala, Kaukuri, Kavasto, Kirkonkylä, Kurkela, Lappinen, Leilä, Liponböle, Liuhto, Marttila, Metola, Orijärvi, Paikkarböle, Pappila, Sammalo, Sillanpää, Sorttila, Svartelanböle, Tieksmäki, Toija, Viiari, Vilikkala, Ylätkylä Naapuriseurakunnat Karjalohja , Kiikala , Muurla , Perniö , Pertteli , Pohja , Suomusjärvi , Tenhola Papisto Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus, joka vahvistettiin 9.3.1734. Kirkkoherran voisaatavista kuninkaallisen kamarikollegion päätös 10.4.1804. Pappilan uudistiloista hallitsevan konsistorin päätöksessä 2.10.1816. Seurakuntaan asetettiin papiksi vihity pitäjänpedagogi kuninkaan vahvistuksella 19.8.1728. Pedagogin virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 19.7.1859. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodsta 1677 kunnes virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 10.5.1785. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 18.11.1880. Kirkkoherrat 1558–1590 Jöns Andreæ 1593–1633 Georgius Johannis 1637–1638 Mikael Erici Frosterus 1639–1657 Henrik Thomæ Winter 1658–1679 Thomas Pacchalenius 1680–1682 Abraham Costenius 1683–1695 Georg Eric Lagus eli Lepus 1696–1726 Christoffer Johansson Roos 1722–1752 Christoffer Roos nuorempi 1753–1783 Elias Roos 1784–1811 David Eriksson Sevón (Sevonius) 1814–1822 Gustaf Johan Tenlenius 1825–1830 Jonas Henrik Mennander 1834–1873 Edvard Johan Laurell 1875–1884 Anders Alexander Hartzell 1886–1889 Jakob Juselius 1892–1902 Erik Johan Karanen 1902– Juuso Säntti Kappalaiset ? Georgius Johannis 1593 Georgius Michaelis ? Michael Salcovius 1635–1637 Henrik Thomæ Aronius 1640-luku Jacob Melin Mölijs –1671 Johannes Winter 1671–1674 Eerik Stodius 1673–1678 Anders Thomasson Kyrelius 1678–1689 Laurentius Arpolenius 1696–1745 Johannes Sevonius 1745–1766 Erik Johansson Sevonius 1766–1783 David Eriksson Sevón (Sevonius) 1785–1791 Johan Widell 1791–1798 Johan Mollenius 1798–1805 Daniel Olenius 1807–1825 Jonas Henrik Mennander 1825–1830 Adam Lundell 1831–1857 Tomas Lundell 1859–1866 Johan Nils Henriksson 1869–1875 Anders Alexander Hartzell 1877–1879 Anders Engman 1881–1886 Jakob Juselius 1888–1893 Axel Rudolf Leván 1894–1903 Evald Erland Hemmer 1905–1907 Frans Arvi Wasama 1907– Johan Emil Aaltio (Andelin) Pitäjänapulaiset 1635– Bartholomaeus Sigfridi –1678 Laurentius Arpolenius 1723–1730 Ivar Wallenius 1734–1745 Erik Sevonius 1747–1764 Pehr Widqvist 1764–1767 David Sevon 1768–1783 Johan Danbom , virka lakkautetiin 1785 Pitäjänpedagoogit 1784–1827 Johan Gabriel Lietzén 1828–1835 Gabriel Vilhelm Leidenius 1836–1838 Johan Robert Vialén 1838–1845 Gabriel Nestén 1845–1846 Johan Eggert Åberg 1846–1854 Anders Engman 1854–1859 Johan Nils Henriksson , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit 1746– Elias Roos , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1771–1773 Arvid Paulin , kirkkoherran apulainen 1783– Samuel Rivell , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1790– Daniel Olenius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1799–1804 Benjamin Bröcker , kappalaisen apulainen 1804–1806 Johan Brungström , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1806–1808 Erik Villstedt , kirkkoherran apulainen 1808–1809 Erik Johan Friberg , kirkkoherran apulainen 1809 Johan Skogström , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Karl Henrik Strandberg , kirkkoherran apulainen 1812–1814 Matias Blomberg , armovuodensaarnaaja 1816–1817 Bror Emanuel Valbeck , kirkkoherran apulainen 1817–1820 Karl Granström , kirkkoherran apulainen 1820–1825 Robert Uskelin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1833–1834 Vilhelm Kristian Lindeqvist , armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1834–1836 Jakob Johan Stenberg , krikkoherran apulainen 1834–1836 Gustaf Enok Springert , kirkkoherran apulainen 1846–1854 Anders Engman , kappalaisen sijainen 1851–1854 Johan Nils Henriksson , kirkkoherran apulainen 1854–1860 Gustaf Oskar Aspelin , kirkkoherran apulainen 1860–1869 Johan Peter Silcke , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1879–1881 David Sirenius , vt. kappalainen 1886–1888 Karl Johan Nordlund , vt. kappalainen 1893–1894 Adam Edvard Ivendorff , vt. kappalainen 1902–1903 Evald Erland Hemmer , vt. kirkkoherra 1904 Karlo Nestori Parikka , vt. kappalainen Arkisto Kiskon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1681 ja historiakirjat vuodesta 1683. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1588–1930. Seurakunnan kirkko paloi ukkosentulesta 21.8.1807, jolloin mainitaan tuhoutuneen paljon asiakirjoja myös kirkonarkistosta. Kansallisarkisto on digitoinut Kiskon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Jääskeen kuulunut kappeli viimeistään 1611, jolloin mainitaan kappelille lahjoitetun pieni kirkonkello. Tämä on ensimmäinen seurakunnan kirkollisia oloja koskeva maininta lähteissä. Sai oman papin 1655. Uutta kirkkoa varten määrättiin kolehti kannettavaksi 30.4.1816, jolloin rakennettiin tiettävästi seurakunnan järjestyksessään kolmas kirkko. Keisari antoi 7.10.1854 kieltävän vastauksen anomukseen Kirvun erottamiseksi Jääskestä omaksi pitäjäkseen. Erotettiin Jääskestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella käskykirjeellä 15.2.1858. Tällöin Kirvu määrättiin kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavaksi ja siihen liitettiin yksi Jääsken ja 13 Antrean kylää. Seurakuntaan kuulunut Lankilan kylä siirrettiin kuuluvaksi Rautjärveen keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1897. Seurakuntaan kuului Ilmeen rukoushuone 1896–1897. Hauhialassa toimi rukoushuone eli lähetysompeluseura vuodesta 1921. Lähetysompeluseura rakensi vuonna 1938 kylään oman kappelin, joka siirtyi sodan jälkeen Orimattilan Ruhan kylälle. Kirvun kunta perustettiin 1871. Kirvun kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kirvun seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kirvun asukkaat sijoitettiin Kärkölään, Pukkilaan, Mäntsälään ja Orimattilaan. Maakirjakylät Ahola, Apula, Eijola, Haikola, Hannukkariikoinen, Hauhiala, Ihaksela, Iiliälä, Inkilä, Jantula, Jänikselä, Karvala, Kauppila, Keskiselkä, Kirvu, Kohtamaa, Kuismala, Lahdenmaa, Lietlahti, Löylölä, Maamäki, Matikkala, Merola, Mertjärvi, Meskala, Montola, Nahkurila, Niukkala, Paavilanmäki, Paksujalkala, Pirilänniemi, Riikola, Roinila, Rätykylä, Sairala, Sunikkariikoinen, Tietävälä, Torajärvi, Wallittula, Vasikkala, Vehkapää, Veitsjoki, Virola, Vorniala Naapuriseurakunnat Antrea , Hiitola , Jääski , Kaukola , Rautjärvi , Räisälä , Vuoksenranta Papisto Ratsumestari Abrosius Henriksson antoi vuonna 1655 kappalaiselle maapalstan ja C. Gyllenstierna antoi kappalaiselle Mikko Musikan autiotilan virkataloksi 17.6.1672. Jääsken ja Kirvun kappalaiset toimittivat jumalanpalveluksia molemmissa seurakunnissa ja kantoivat molemmista palkkansa. Seurakuntien kappalaiset valittiin yhteisesti. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 21.5.1869 ja 8.9.1871. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 13.2.1873. Kirkkoherrat 1868–1921 Ulrik Siegberg , vanhuuden heikkona vuodesta 1910 1922–1936 Selim Gerhard Sarvilinna 1939–1943 Juho Silvennoinen 1944–1947 Lauri Henrik Taskinen Kappalaiset 1650–1671 Samuel Johannis Lacmannus 1671–1686 Johannes Magnis Alopaeus 1688–1702 Antonius Härtz 1704–1715 Kristofer Bonsdorff 1714–1728 Andreas Gustavi Orraeus 1728–1738 Henrik Marander 1738–1761 Michael E. Hartlin 1764–1774 Samuel Hartlin 1775–1788 Gustaf Michaelis Lilius 1789–1802 Fabian Oleander 1804–1841 Anders Halinius 1844–1872 Anders Vinter 1874–1897 Peter Malinen 1898–1908 Artur Henrik Saarnio 1908–1913 Otto Wilhelm Kärkkäinen 1914–1921 Johannes Sinkkonen 1922–1929 Urho Valter Tikkanen 1931–1936 Bruuno Kunnaala (Akkanen) 1936–1944 Lauri Henrik Taskinen Apulaispapit 1760–1764 Samuel Hartlin , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1802–1803 Anders Halinius , armovuodensaarnaaja 1829 Alexander Benedikt Zilliacus , kappalaisen apulainen 1829–1844 Johan Adolf Aurén , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1865 Alexander Vilhelm Mansner , kappalaisen apulainen 1865–1866 Alexander Johan Kuldán , kappalaisen apulainen 1866–1867 Ulrik Siegberg , vt. kirkkoherra 1875 Karl Julius Karsten , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Juho Hukkanen , kirkkoherran apulainen 1891–1893 Erik Vilhelm Hagfors , kirkkoherran apulainen 1895 Juho Paavali Leivonen , kirkkoherran apulainen 1896–1905 Paavo Pakkanen , kirkkoherran apulainen 1910–1913 Osmo Wilhelm Kärkkäinen , vt. kirkkoherra 1913–1914 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1914 Johannes Sinkkonen, vt. kirkkoherra 1914–1921 Erkki Julius Ulmanen , vt. kirkkoherra 1920–1922 Karl Emil Liljeblad, vt. kirkkoherra 1943–1944 Lauri Henrik Taskinen, vt. kirkkoherra 1947–1949 Edvin Johannes Nousiainen, vt. kirkkoherra 1949 Edvin Joakim Laurema (Laurell), vt. kirkkoherra Arkisto Kirvun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1795 ja historiakirjat vuodesta 1699. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1699–1989. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kirvun seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Seurakunnassa mainitaan olleen vuonna 1680 ruotsinkielisten käyttämä kivikirkko ja suomenkielisten käyttämä puukirkko. Kivikirkkoa laajennettiin 1761 sekä 1860. Vuonna 1688 ilmoitettiin kivikirkossa pidettävän jumalanpalveluksia ruotsiksi ja viereisessä puukirkossa suomeksi joka pyhä. Näiden lisäksi ilmoitettiin saarnattavan Kalijärvellä suomeksi ja Porkkalassa ruotsiksi. Kuninkaan luvalla 10.11.1796 kirkon sakaristo rakennettiin kirkoksi suomenkielisten seurakuntien jumalanpalveluksia varten. Muut nimet Kyrkslätt Maakirjakylät Abramsby, Bergstad, Biskopsböle (Piispankylä), Bobäck (Luoma), Bondarby, Båtvik, Böle, Danskarby (Tanskala), Domvik, Edis (Edö), Estby (Eestinkylä), Evitskog, Finnby, Finnsbacka, Friggesby, Gesterby, Getberg (Vuohimäki), Cillobacka (Killinmäki), Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Hila (Ängvik), Hilabäck, Hindersby (Heikkilä), Hirsala, Honskby, Hullus (Framnäs), Hvitträsk, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvallsby, Jolkby, Jorfvas, Junkars, Järsö, Kalljärvi, Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Knopps, Kolsarby (Kolsari), Korkkulla, Koskis-Navala, Kvarnby (Myllykylä), Kvis, Kylmälä, Kyrkslätt, Kärras, Lappböle (Lapinkylä), Leivosböle, Lill-Estby, Lillkanskog, Loviselund, Långstrand, Masaby (Masala), Mattby, Medvastö, Munkkulla (Munkinmäki), Navala, Nägels, Näse, Obbnäs (Upinniemi), Oitbacka (Oitmäki), Petäjärvi, Porkkala, Putvik (Löfdal), Qvarnby, Qvis, Rilaks, Sarfvik, Skinnars, Skyttkulla, Smedsby (Sepänkylä), Smedsede, Sperrings, Storkanskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundberg, Säfvalls, Tolls (Tolsa), Thorsvik, Träskby, Weikkola, Witkars, Wohls, Wårnäs, Wärby, Ytterkurk, Ådbäck, Öfverby, Öfverkurk, Österby Naapuriseurakunnat Espoo , Siuntio , Vihti Papisto Pappilan paikkaa varten valtatien varrelle suostuttiin antamaan kirkkoherralle puolet virkatalon kruununkymmenyksistä mutta etu lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 9.3.1689. Pappilaan kuului vielä 1890-luvulla useita ulkopalstoja, kuten neljän kalastajan Räfsön saari. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.2.1729 ja 24.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 10.2.1815. Kalakymmenyksistä maaherran päätös 12.7.1811 ja Keisarillisen senaatin päätökset 16.5.1814 ja 21.12.1860. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1685 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 15.7.1870. Pitäjänapulaisen Lövdahlin virkatalosta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 9.3.1755 ja 15.2.1852. Pitäjänapualaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 27.5.1854. Kirkkoherrat 1551–1561 Hans Antonii 1557–1566 Tönne Grabbe, ehkä sama kuin edellinen 1567–1571 Mårthen P. 1572–1593 Lars Sigfridi 1593–1618 Andreas Petri 1619–1632 Ericus Matthiæ 1634–1675 Abraham Olai Hermainen 1726–1736 Johan Serenius 1737–1752 Samuel Salovius 1753–1778 Kristian Limnell 1779–1793 Gabriel Venolius 1795–1802 Erik Munselius 1805–1819 Johan Åhlström 1821–1844 Abraham Vessel 1846–1868 Jakob Kullhem 1871–1876 Karl Fredrik Stockus 1878–1891 Johan Jakob Lybeck 1892–1910 Berndt Vilhelm Sjöroos 1914–1918 Karl August Åberg 1921– Adolf Julius Lindberg Kappalaiset 1577–1585 Olof 1590 Simon 1593 Matthias Laurentii 1600 Sigfredh 1602 Jacobus Nicolai 1605 Michael Erici 1607–1609 Ericus Matthiæ 1610 Ericus Henrici 1627 Henricus Gabrielis Aboensis 1630 Abrahamus Olai Hermainen 1635–1657 Olaus Petri 1722–1745 Martin Buscherus 1746–1777 Nils Lietzen 1777–1784 Nils Stigelius 1786–1810 Emanuel Hyppén 1814–1819 Abraham Matenius 1821–1838 Samuel Carlén 1840–1841 Karl Fredrik Palmgren 1841–1856 Adam Viktor Zidbäck 1859–1878 Immanuel Smedberg 1881–1897 Axel August Abraham Fleege 1898–1906 Karl Oskar Ahlström , ensin vt. kappalainen 1907–1911 Karl Smeds 1913–1921 Paavo Wilho Paatero 1921– Gösta Johannes Nyman Pitäjänapulaiset 1729–1742 Gabriel Lagus 1743–1757 Henrik Strandman 1758–1777 Nils Stigelius 1778–1782 Mikael Tersner 1784–1811 Johan Semenius 1812–1814 Henrik Malmberg 1815–1837 Johan Leván 1840–1849 Matias Hellsten 1849–1852 Matias Enroth 1853–1870 Johan Stefan Tallqvist , virka lakkautettiin 1870 Ylimääräiset papit 1571–1572 Thomas Martini, armovuodensaarnaaja, lukkari 1608 Olaus Andreæ, kappalaisen apulainen 1741– Johan Buscherus , apulaispappi 1754– Simon Gustaf Möllenberg , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1772– Johan Hellenius , kirkkoherran apulainen 1783– Karl Gustaf Gedda , kappalaisen apulainen 1783– Johan Avolin , kirkkoherran apulainen 1784– Johan Salmelin , kirkkoherran apulainen 1788–1794 Henrik Rosenberg , kirkkoherran apulainen 1796–1809 Abraham Matenius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra kappalaisen apulainen 1807–1810 Matias Blomberg , kappalaisen apulainen 1809–1812 Henrik Malmberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1812–1815 Johan Leván , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1814 Benjamin Bröcker , vt. pitäjänapulainen 1819–1822 Gustaf Forssman , vt. kirkkoherra 1820–1821 Mikael Björkqvist , vt. kappalainen 1821–1824 Josef Ahonius , kirkkoherran apulainen 1824–1827 David Nylund , kirkkoherran apulainen 1827–1830 Karl Ulrik Vessel , kirkkoherran apulainen 1830–1836 Karl Björkman , kirkkoherran apulainen 1831–1832 Vilhlelm Kristian Lindeqvist , pitäjänapulaisen sijainen 1833–1834 Frans Isak Selin , pitäjänapulainen 1834–1836 August Timoteus Sumelius , pitäjänapulainen 1836–1837 Viktor Adrian Bergroth , kirkkoherran apulainen 1837–1838 Johan Samuel Fredricsson , pitäjänapulaisen sijainen 1837 Anders Eskolin , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Karl Hacklin , kirkkoherran apulainen 1838–1840 Johan Fredrik Hilldén , kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja 1839–1842 Frans Josef Vadén , kirkkoherran apulainen 1843–1846 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall , kirkkoherran apulainen, virkavuoden– ja välisaarnaaja 1849 Mauritz Hultman , vt. pitäjänapulainen, vt. kappalainen 1850 Nils Gustaf Emeleus , kappalaisen apulainen 1850–1851 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , kappalaisen sijainen 1851–1853 Vilhelm Carlstedt , kappalaisen sijainen 1852–1857 Mauritz Hultman , vt. pitäjänapulainen, vt. kappalainen 1874 Lorenz Vilhelm Häggström , kirkkoherran apulainen 1875–1878 Johan Fredrik Silvander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1897–1898 Karl Anton Pomoell , vt. kappalainen 1906–1907 Artturi Heikki Arho , vt. kappalainen –1921 Otto Weckström, vt. kirkkoherra Arkisto Kirkkonummen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1652. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1893. Kansallisarkisto on digitoinut Kirkkonummen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perniön pitäjän Kirjakkalan kylän tilat liitettiin Teijon tehdasseurakunnan lakkauttamisen jälkeen takaisin emäseurakuntaan 1872. Lorentz Creutz perusti Kirjakkalan ruukin 1686. Ruukin ympärille muodostunut kylä oli suurimmillaan 1870-luvulla. Ruukki lakkautettiin kannattamattomana 1908. Uskelan pitäjän Kirjakkalan kylän Hyvelän ja Lampolan tilat siirrettiin kuuluvaksi Perniöön 1843, joskin tilat luettiin kuuluviksi Uskelaan vuosina 1861–1873. Tämän jälkeen Kirjakkalan kylä lienee kuulunut kokonaisuudessaan Teijon rukoushuonekuntaan, vaikka hallinnollisesti kylä liitettiin Perniöön vasta 1911. Naapuriseurakunnat Perniö Arkisto Kirjakkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1861 ja historiakirjat vuodesta 1842. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kirjakkalan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kivijärven emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun rukoushuoneen rakentamiselle oli annettu armollinen lupa 22.12.1864. Rukoushuone rakennettiin 1866. Kivijärven papisto piti seurakunnassa jumalanpalveluksia neljä kertaa vuodessa omalla kyydillään ilman maksua. Muutoin kansakoulunopettaja saarnasi sunnuntaisin rukoushuoneessa. Erotettiin Kivijärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Kinnulan kunta perustettiin 1914. Maakirjakylät Kiminki, Kinnula, Kyyjärvi, Saari Naapuriseurakunnat Kivijärvi , Lestijärvi , Perho , Pihtipudas , Reisjärvi , Viitasaari Arkisto Kinnulan seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1914.

Perustettiin Iin emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1691. Mainitaan omana nimismiespitäjänä jo 1579. Aluksi yhteinen kappalainen Iin emäseurakunnan Kuivaniemen kappelin kanssa kunnes kuninkaallisella päätöksellä 5.1.1766 Kiimingille eli Alakiimingille ja perustetulle Ylikiimingille määrättiin yhteinen kappalainen. Haukiputaan, Alakiimingin ja Ylikiimingin asukkaat hakivat kaksi kertaa muodostamista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, mutta kuningas antoi hakemuksiin epäävät päätökset 31.8.1774 ja 17.10.1799. Muodostettiin Iin emäseurakunnan kappeliksi 11.12.1781 ja erotettiin itsenäiseksi Kiimingin kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 25.10.1858. Tällöin muodostettuun seurakuntaan liitettiin Ylikiimingin ja Haukiputaan kappelit, joista ensiksi mainittu myöhemmin erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1873 ja jälkimmäinen 1908. Kiimingin kunta perustettiin 1858 ja liitettiin Oulun kaupunkiin 2013. Muut nimet Alakiiminki, Kiminge, Neder-Kiminge Maakirjakylät Huttula, Kello, Kiiminki (Alakiiminki), Korpi, Oulunsuu Naapuriseurakunnat Haukipudas , Oulu , Oulujoki , Ylikiiminki Papisto Kirkkoherrat 1871–1895 Robert Vilhelm Montin 1897–1903 Eljas Lönnrot 1904–1909 Johan Teodor Bäckman 1913–1919 Max Alfrid Wilhelm Kataviso (Enlund) 1919–1927 Sulo Armas Rantanen 1928–1952 Väinö Antti Juntunen Kappalaiset 1781–1791 Simon Frögdman 1794–1822 Gustaf Bohm 1822–1835 Krister Johan Castrén 1836–1840 Karl Gustaf Åkerlund 1845–1856 Mikael Reinhold Montin 1856–1857 Frans Peter Kemell 1859–1870 Jonas Kristian Castrén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1835–1836 Karl Adolf Eberhardt , välisaarnaaja 1838–1842 Abraham Neuman , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1857–1859 Frans Fredrik Lönnrot , vt. kappalainen 1870–1871 Niklas Durchman , vt. kappalainen 1882–1885 Johan Barkman , kirkkoherran apulainen 1885–1886 Kaarle Reetrikki Sorri , kirkkoherran apulainen 1886–1890 Karl Gustaf Mustonen , kirkkoherran apulainen 1890 Jooseppi Joakim Simelius , kirkkoherran apulainen 1890–1892 Frans Ferdinand Alcenius , kirkkoherran apulainen 1892–1897 Johannes Castrén , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1897 Lars August Malmberg , vt. kirkkoherra 1902 Juho Abraham Pietola , vt. kirkkoherra 1902–1903 Juho Kipinä , vt. kirkkoherra 1903 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kirkkoherra 1903–1904 Pekka Leskinen , vt. kirkkoherra, väliajan saarnaaja 1906 Fredrik Hjalmar Heikel , vt. kirkkoherra 1910–1913 Juho Kytömäki 1912–1913 Kyösti Kauppinen 1923–1924 Frans Wäinö Reunanen 1927–1928 Alfred Virkkula 1938–1939 Mauno Aho 1947 Antero Juntumaa Arkisto Kiimingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1761 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1783 ja vihittyjen ja haudattujen osalta vuodesta 1764. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1757–1959. Kansallisarkisto on digitoinut Kiimingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Tyrvään emäseurakunnan kappeliksi, kun kappelin rakentamiselle saatiin lupa Keisarilliselta senaatilta 13.2.1847. Tätä ennen emäseurakunnan papisto oli saarnannut kulmakunnalla ainakin 1800-luvun alkupuolelta alkaen. Erotettiin Tyrväästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904 mutta ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1922. Osa seurakunnan alueella sijainneista torpista luettiin kuuluvaksi Kiikkaan ja osa Mouhijärveen aina vuoteen 1916. Kiikoisten kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Sastamalan kaupunkiin 2013. Muut nimet Kiikois Maakirjakylät Haapaniemi, Hoipola, Jaara, Kiikanoja, Kiikka, Kiikoinen, Kiimajärvi, Kikkerlä, Kinnarla, Kulju, Kulmuntila, Kuorsumaa, Leikku, Liuhala, Marjajärvi, Meskala, Mustianoja, Niemenmaa, Pajuniemi, Pyöräniemi, Raukko, Ruotsila, Selkee, Taukkula, Ungerla, Uotsola, Vakkala, Vesunti, Yliskallio Naapuriseurakunnat Kauvatsa , Keikyä , Kiikka , Lavia , Mouhijärvi , Suodenniemi , Tyrvää Papisto Kappalaisen virkataloa korjattiin 1897 ja 1898. Kirkkoherrat 1922–1942 Isak Teodor Tarmo 1944–1949 Yrjö Alarik Mäki Kappalaiset 1852–1858 Henrik Johan von Pfaler 1859–1866 August Snellman 1869–1874 Johan Särkkä , ensin vt. kappalainen 1894–1908 Emanuel Antila , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1858–1859 Isak Josef Groundstroem , välisaarnaaja 1866–1869 Frans Emil Lilius , vt. kappalainen 1874 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kappalainen 1875–1879 Oskar Viktor Bergroth , vt. kappalainen 1879–1881 Johan Adolf Leivo , vt. kappalainen 1881–1884 David Sirenius , vt. kappalainen 1884–1891 Kaarle Fredrik Rantanen , vt. kappalainen 1891–1894 Kaarle Korpela , vt. kappalainen 1904 Konstantin Leander Ahlman , vt. kappalainen 1904–1905 Kustaa Fredrik Vihtinen , vt. kappalainen 1908–1922 Isak Teodor Tarmo, vt. kappalainen 1941 Tuomo K. Routama, vt. kirkkoherra 1942 Yrjö Vesterinen, vt. kirkkoherra 1943 Onni Artturi Vettenranta, vt. kirkkoherra 1949 Eino Kolari, vt. kirkkoherra 1949–1950 Hugo Merisaari, vt. kirkkoherra Arkisto Kiikoisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1848 ja historiakirjat vuodesta 1853. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1848–1966. Kansallisarkisto on digitoinut Kiikoisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)