Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Seurakunnassa mainitaan olleen vuonna 1680 ruotsinkielisten käyttämä kivikirkko ja suomenkielisten käyttämä puukirkko. Kivikirkkoa laajennettiin 1761 sekä 1860. Vuonna 1688 ilmoitettiin kivikirkossa pidettävän jumalanpalveluksia ruotsiksi ja viereisessä puukirkossa suomeksi joka pyhä. Näiden lisäksi ilmoitettiin saarnattavan Kalijärvellä suomeksi ja Porkkalassa ruotsiksi. Kuninkaan luvalla 10.11.1796 kirkon sakaristo rakennettiin kirkoksi suomenkielisten seurakuntien jumalanpalveluksia varten.
Muut nimet
Kyrkslätt
Maakirjakylät
Abramsby, Bergstad, Biskopsböle (Piispankylä), Bobäck (Luoma), Bondarby, Båtvik, Böle, Danskarby (Tanskala), Domvik, Edis (Edö), Estby (Eestinkylä), Evitskog, Finnby, Finnsbacka, Friggesby, Gesterby, Getberg (Vuohimäki), Cillobacka (Killinmäki), Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Hila (Ängvik), Hilabäck, Hindersby (Heikkilä), Hirsala, Honskby, Hullus (Framnäs), Hvitträsk, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvallsby, Jolkby, Jorfvas, Junkars, Järsö, Kalljärvi, Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Knopps, Kolsarby (Kolsari), Korkkulla, Koskis-Navala, Kvarnby (Myllykylä), Kvis, Kylmälä, Kyrkslätt, Kärras, Lappböle (Lapinkylä), Leivosböle, Lill-Estby, Lillkanskog, Loviselund, Långstrand, Masaby (Masala), Mattby, Medvastö, Munkkulla (Munkinmäki), Navala, Nägels, Näse, Obbnäs (Upinniemi), Oitbacka (Oitmäki), Petäjärvi, Porkkala, Putvik (Löfdal), Qvarnby, Qvis, Rilaks, Sarfvik, Skinnars, Skyttkulla, Smedsby (Sepänkylä), Smedsede, Sperrings, Storkanskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundberg, Säfvalls, Tolls (Tolsa), Thorsvik, Träskby, Weikkola, Witkars, Wohls, Wårnäs, Wärby, Ytterkurk, Ådbäck, Öfverby, Öfverkurk, Österby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pappilan paikkaa varten valtatien varrelle suostuttiin antamaan kirkkoherralle puolet virkatalon kruununkymmenyksistä mutta etu lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 9.3.1689. Pappilaan kuului vielä 1890-luvulla useita ulkopalstoja, kuten neljän kalastajan Räfsön saari. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.2.1729 ja 24.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 10.2.1815. Kalakymmenyksistä maaherran päätös 12.7.1811 ja Keisarillisen senaatin päätökset 16.5.1814 ja 21.12.1860. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1685 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 15.7.1870. Pitäjänapulaisen Lövdahlin virkatalosta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 9.3.1755 ja 15.2.1852. Pitäjänapualaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 27.5.1854.
Kirkkoherrat
1551–1561 Hans Antonii
1557–1566 Tönne Grabbe, ehkä sama kuin edellinen
1567–1571 Mårthen P.
1572–1593 Lars Sigfridi
1593–1618 Andreas Petri
1619–1632 Ericus Matthiæ
1634–1675 Abraham Olai Hermainen
1726–1736 Johan Serenius
1737–1752 Samuel Salovius
1753–1778 Kristian Limnell
1779–1793 Gabriel Venolius
1795–1802 Erik Munselius
1805–1819 Johan Åhlström
1821–1844 Abraham Vessel
1846–1868 Jakob Kullhem
1871–1876 Karl Fredrik Stockus
1878–1891 Johan Jakob Lybeck
1892–1910 Berndt Vilhelm Sjöroos
1914–1918 Karl August Åberg
1921– Adolf Julius Lindberg
Kappalaiset
1577–1585 Olof
1590 Simon
1593 Matthias Laurentii
1600 Sigfredh
1602 Jacobus Nicolai
1605 Michael Erici
1607–1609 Ericus Matthiæ
1610 Ericus Henrici
1627 Henricus Gabrielis Aboensis
1630 Abrahamus Olai Hermainen
1635–1657 Olaus Petri
1722–1745 Martin Buscherus
1746–1777 Nils Lietzen
1777–1784 Nils Stigelius
1786–1810 Emanuel Hyppén
1814–1819 Abraham Matenius
1821–1838 Samuel Carlén
1840–1841 Karl Fredrik Palmgren
1841–1856 Adam Viktor Zidbäck
1859–1878 Immanuel Smedberg
1881–1897 Axel August Abraham Fleege
1898–1906 Karl Oskar Ahlström, ensin vt. kappalainen
1907–1911 Karl Smeds
1913–1921 Paavo Wilho Paatero
1921– Gösta Johannes Nyman
Pitäjänapulaiset
1729–1742 Gabriel Lagus
1743–1757 Henrik Strandman
1758–1777 Nils Stigelius
1778–1782 Mikael Tersner
1784–1811 Johan Semenius
1812–1814 Henrik Malmberg
1815–1837 Johan Leván
1840–1849 Matias Hellsten
1849–1852 Matias Enroth
1853–1870 Johan Stefan Tallqvist, virka lakkautettiin 1870
Ylimääräiset papit
1571–1572 Thomas Martini, armovuodensaarnaaja, lukkari
1608 Olaus Andreæ, kappalaisen apulainen
1741– Johan Buscherus, apulaispappi
1754– Simon Gustaf Möllenberg, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1772– Johan Hellenius, kirkkoherran apulainen
1783– Karl Gustaf Gedda, kappalaisen apulainen
1783– Johan Avolin, kirkkoherran apulainen
1784– Johan Salmelin, kirkkoherran apulainen
1788–1794 Henrik Rosenberg, kirkkoherran apulainen
1796–1809 Abraham Matenius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra kappalaisen apulainen
1807–1810 Matias Blomberg, kappalaisen apulainen
1809–1812 Henrik Malmberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1812–1815 Johan Leván, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1814 Benjamin Bröcker, vt. pitäjänapulainen
1819–1822 Gustaf Forssman, vt. kirkkoherra
1820–1821 Mikael Björkqvist, vt. kappalainen
1821–1824 Josef Ahonius, kirkkoherran apulainen
1824–1827 David Nylund, kirkkoherran apulainen
1827–1830 Karl Ulrik Vessel, kirkkoherran apulainen
1830–1836 Karl Björkman, kirkkoherran apulainen
1831–1832 Vilhlelm Kristian Lindeqvist, pitäjänapulaisen sijainen
1833–1834 Frans Isak Selin, pitäjänapulainen
1834–1836 August Timoteus Sumelius, pitäjänapulainen
1836–1837 Viktor Adrian Bergroth, kirkkoherran apulainen
1837–1838 Johan Samuel Fredricsson, pitäjänapulaisen sijainen
1837 Anders Eskolin, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Karl Hacklin, kirkkoherran apulainen
1838–1840 Johan Fredrik Hilldén, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja
1839–1842 Frans Josef Vadén, kirkkoherran apulainen
1843–1846 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kirkkoherran apulainen, virkavuoden– ja välisaarnaaja
1849 Mauritz Hultman, vt. pitäjänapulainen, vt. kappalainen
1850 Nils Gustaf Emeleus, kappalaisen apulainen
1850–1851 Gustaf Oskar Teofil Sumelius, kappalaisen sijainen
1851–1853 Vilhelm Carlstedt, kappalaisen sijainen
1852–1857 Mauritz Hultman, vt. pitäjänapulainen, vt. kappalainen
1874 Lorenz Vilhelm Häggström, kirkkoherran apulainen
1875–1878 Johan Fredrik Silvander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1897–1898 Karl Anton Pomoell, vt. kappalainen
1906–1907 Artturi Heikki Arho, vt. kappalainen
–1921 Otto Weckström, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kirkkonummen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1652. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1893.
Kansallisarkisto on digitoinut Kirkkonummen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.