top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kirkkonummi

Päivitetty: 7. elok.


Rajakartta: Kirkkonummi

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Seurakunnassa mainitaan olleen vuonna 1680 ruotsinkielisten käyttämä kivikirkko ja suomenkielisten käyttämä puukirkko. Kivikirkkoa laajennettiin 1761 sekä 1860. Vuonna 1688 ilmoitettiin kivikirkossa pidettävän jumalanpalveluksia ruotsiksi ja viereisessä puukirkossa suomeksi joka pyhä. Näiden lisäksi ilmoitettiin saarnattavan Kalijärvellä suomeksi ja Porkkalassa ruotsiksi. Kuninkaan luvalla 10.11.1796 kirkon sakaristo rakennettiin kirkoksi suomenkielisten seurakuntien jumalanpalveluksia varten.


Muut nimet

Kyrkslätt

Maakirjakylät

Abramsby, Bergstad, Biskopsböle (Piispankylä), Bobäck (Luoma), Bondarby, Båtvik, Böle, Danskarby (Tanskala), Domvik, Edis (Edö), Estby (Eestinkylä), Evitskog, Finnby, Finnsbacka, Friggesby, Gesterby, Getberg (Vuohimäki), Cillobacka (Killinmäki), Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Hila (Ängvik), Hilabäck, Hindersby (Heikkilä), Hirsala, Honskby, Hullus (Framnäs), Hvitträsk, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvallsby, Jolkby, Jorfvas, Junkars, Järsö, Kalljärvi, Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Knopps, Kolsarby (Kolsari), Korkkulla, Koskis-Navala, Kvarnby (Myllykylä), Kvis, Kylmälä, Kyrkslätt, Kärras, Lappböle (Lapinkylä), Leivosböle, Lill-Estby, Lillkanskog, Loviselund, Långstrand, Masaby (Masala), Mattby, Medvastö, Munkkulla (Munkinmäki), Navala, Nägels, Näse, Obbnäs (Upinniemi), Oitbacka (Oitmäki), Petäjärvi, Porkkala, Putvik (Löfdal), Qvarnby, Qvis, Rilaks, Sarfvik, Skinnars, Skyttkulla, Smedsby (Sepänkylä), Smedsede, Sperrings, Storkanskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundberg, Säfvalls, Tolls (Tolsa), Thorsvik, Träskby, Weikkola, Witkars, Wohls, Wårnäs, Wärby, Ytterkurk, Ådbäck, Öfverby, Öfverkurk, Österby


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pappilan paikkaa varten valtatien varrelle suostuttiin antamaan kirkkoherralle puolet virkatalon kruununkymmenyksistä mutta etu lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 9.3.1689. Pappilaan kuului vielä 1890-luvulla useita ulkopalstoja, kuten neljän kalastajan Räfsön saari. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.2.1729 ja 24.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 10.2.1815. Kalakymmenyksistä maaherran päätös 12.7.1811 ja Keisarillisen senaatin päätökset 16.5.1814 ja 21.12.1860. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1685 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 15.7.1870. Pitäjänapulaisen Lövdahlin virkatalosta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 9.3.1755 ja 15.2.1852. Pitäjänapualaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 27.5.1854.


Kirkkoherrat

1551–1561 Hans Antonii

1557–1566 Tönne Grabbe, ehkä sama kuin edellinen

1567–1571 Mårthen P.

1572–1593 Lars Sigfridi

1593–1618 Andreas Petri

1619–1632 Ericus Matthiæ

1634–1675 Abraham Olai Hermainen

1726–1736 Johan Serenius

1737–1752 Samuel Salovius

1753–1778 Kristian Limnell

1779–1793 Gabriel Venolius

1795–1802 Erik Munselius

1805–1819 Johan Åhlström

1821–1844 Abraham Vessel

1846–1868 Jakob Kullhem

1878–1891 Johan Jakob Lybeck

1914–1918 Karl August Åberg


Kappalaiset

1577–1585 Olof

1590 Simon

1593 Matthias Laurentii

1600 Sigfredh

1602 Jacobus Nicolai

1605 Michael Erici

1607–1609 Ericus Matthiæ

1610 Ericus Henrici

1627 Henricus Gabrielis Aboensis

1630 Abrahamus Olai Hermainen

1635–1657 Olaus Petri

1722–1745 Martin Buscherus

1746–1777 Nils Lietzen

1777–1784 Nils Stigelius

1786–1810 Emanuel Hyppén

1814–1819 Abraham Matenius

1821–1838 Samuel Carlén

1859–1878 Immanuel Smedberg

1898–1906 Karl Oskar Ahlström, ensin vt. kappalainen

1907–1911 Karl Smeds

1921– Gösta Johannes Nyman


Pitäjänapulaiset

1729–1742 Gabriel Lagus

1743–1757 Henrik Strandman

1758–1777 Nils Stigelius

1778–1782 Mikael Tersner

1784–1811 Johan Semenius

1812–1814 Henrik Malmberg

1815–1837 Johan Leván

1840–1849 Matias Hellsten

1849–1852 Matias Enroth

1853–1870 Johan Stefan Tallqvist, virka lakkautettiin 1870


Ylimääräiset papit

1571–1572 Thomas Martini, armovuodensaarnaaja, lukkari

1608 Olaus Andreæ, kappalaisen apulainen

1741– Johan Buscherus, apulaispappi

1754– Simon Gustaf Möllenberg, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1772– Johan Hellenius, kirkkoherran apulainen

1783– Karl Gustaf Gedda, kappalaisen apulainen

1783– Johan Avolin, kirkkoherran apulainen

1784– Johan Salmelin, kirkkoherran apulainen

1788–1794 Henrik Rosenberg, kirkkoherran apulainen

1796–1809 Abraham Matenius, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra kappalaisen apulainen

1807–1810 Matias Blomberg, kappalaisen apulainen

1809–1812 Henrik Malmberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1812–1815 Johan Leván, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1814 Benjamin Bröcker, vt. pitäjänapulainen

1819–1822 Gustaf Forssman, vt. kirkkoherra

1820–1821 Mikael Björkqvist, vt. kappalainen

1821–1824 Josef Ahonius, kirkkoherran apulainen

1824–1827 David Nylund, kirkkoherran apulainen

1827–1830 Karl Ulrik Vessel, kirkkoherran apulainen

1830–1836 Karl Björkman, kirkkoherran apulainen

1831–1832 Vilhlelm Kristian Lindeqvist, pitäjänapulaisen sijainen

1833–1834 Frans Isak Selin, pitäjänapulainen

1834–1836 August Timoteus Sumelius, pitäjänapulainen

1836–1837 Viktor Adrian Bergroth, kirkkoherran apulainen

1837–1838 Johan Samuel Fredricsson, pitäjänapulaisen sijainen

1837 Anders Eskolin, kirkkoherran apulainen

1838–1839 Karl Hacklin, kirkkoherran apulainen

1838–1840 Johan Fredrik Hilldén, kappalaisen virassa armovuodensaarnaaja

1839–1842 Frans Josef Vadén, kirkkoherran apulainen

1843–1846 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kirkkoherran apulainen, virkavuoden– ja välisaarnaaja

1849 Mauritz Hultman, vt. pitäjänapulainen, vt. kappalainen

1850 Nils Gustaf Emeleus, kappalaisen apulainen

1850–1851 Gustaf Oskar Teofil Sumelius, kappalaisen sijainen

1851–1853 Vilhelm Carlstedt, kappalaisen sijainen

1852–1857 Mauritz Hultman, vt. pitäjänapulainen, vt. kappalainen

1874 Lorenz Vilhelm Häggström, kirkkoherran apulainen

1875–1878 Johan Fredrik Silvander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1897–1898 Karl Anton Pomoell, vt. kappalainen

1906–1907 Artturi Heikki Arho, vt. kappalainen

–1921 Otto Weckström, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kirkkonummen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1739, tilikirjat vuodesta 1652 ja historiakirjat vuodesta 1652. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1893.


Kansallisarkisto on digitoinut Kirkkonummen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

51 katselukertaa

Hae

bottom of page