top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kivijärvi

Perustettiin Viitasaaren emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun pitkän kirkkomatkan lyhentämiseksi luvatta rakennettu kirkkorakennus valmistui noin 1625. Kivijärvi kuului alkuaan Pälkäneen erämaahan 1554 ja Rautalammin rälssitiloihin 1615. Seurakunnassa mainitaan ensimmäinen kerran oma pappi 1639, joskin emäseurakunnan pitäjänapulainen asui seurakunnassa vasta vuodesta 1693. Uusi kirkko rakennettiin 1652 ja tässä kirkossa emäseurakunnan papisto piti jumalanpalveluksia joka viides pyhäpäivä. Seurakunnasta siirrettiin kolme tilaa kuuluvaksi Perhon emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 17.6.1850.Erotettiin Viitasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.3.1858, jolloin määrättiin kirkkoherran ja hänen virka-apulaisen hoidettavaksi, ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1864. Kivijärven kunta perustettiin 1868.


Seurakuntaan kuulunut Salamajärven kylä liitettiin kuuluvaksi Perhon emäseurakuntaan 1858. Seurakuntaan kuulunut Kinnula perustettiin rukoushuonekunnaksi 1866 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Kannonkosken kirkkoherrakuntaan 1919.


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pitäjänapulaisen virka muutettiin kappalaisen viraksi 16.8.1750. Kappalaisella oli kaksinkertaiset virkavuodet kuninkaan käskykirjeen mukaan 29.8.1758. Kappalaisen palkasta suostumus 6.1.1796 ja vahvistus 18.6.1836. Seurakunnassa ei ollut pappia 1784–1800 ja Kivijärven kappelin asukkaat vapautettiin velvollisuudesta ottaa osaa Viitasaaren emäseurakunnan kappalaisen palkkaamiseen vasta 1833. Kirkkoherran palkasta keisarin käskykirjeet 15.3.1858, 10.5.1871 ja 2.11.1871.


Pitäjänapulainen astui Tenholan kruununtilan torpassa jo 1747, minkä maan kappalainen osti 1779 ja seurakunta lunasti sen kappalaiselta 111 riikintaalerin 5 killingin kauppahinnasta 13.6.1794, mihin liittyen maaherran päätöksessä 5.4.1788. Virkatalon vapauksista keisarin käskykirje 2.2.1865. Seurakunta sitoutui hankkimaan kirkkoherran virka-apulaiselle asunnon 1898.


Kirkkoherrat

1883–1910 Frans Peter Krank

1913–1925 Pekka Räsänen

1925–1929 Yrjö Armas Lehmusvirta


Kappalaiset

1779–1784 Erik Lukander

1784–1800 virka täyttämättä

1816–1822 Mårten Kiljander

1823–1848 Anders Ruth

1852–1864 Karl Gustaf Dahlgren, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset

1639 Matthias Bartholdi

1664–1691 Paulus Laurentii Paulinus

1697–1732 Matthias Strannius

1750 Wilhelm Detlof Wikman, virka muutettiin kappalaisen viraksi 1750


Kirkkoherran viralliset apulaiset

1885–1887 Anton Jacklin

1890–1892 Henrik Johan Helin

1892–1893 Albin Hukkanen

1902–1904 Johan Emil Andelin

1909 Pekka Fredrik Lappalainen


Ylimääräiset papit

1822–1823 Klas Anders Lindblad, välisaarnaaja

1842 Alexander Magnus Oleander, kappalaisen apulainen

1848–1852 Gustaf Adolf Höök, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja

1864 Karl Gustaf Tötterman, kirkkoherran apulainen

1882–1883 Gustaf Adolf Vikman, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kivijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1772, tilikirjat vuodesta 1777 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1737–1952.


Seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1737 ja aiemmat historiakirjat lukeutuvat Viitasaaren emäseurakunnan kirkonkirjoihin, vaikka emäseurakunnan pitäjänapulainen astui seurakunnassa vuodesta 1697. Vanhimmat kommunio- eli rippikirjat tuhoutuivat Viitasaaren pappilan tulipalossa 1825.


Linkit

4 katselukertaa

Hae

bottom of page