Perustettiin Euran emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi Panelian nimellä 1600-luvulla, jonka ensimmäinen kirkko tuhoutui palossa 1714. Uusi kirkko rakennettiin Kiukaisten kylään ja seurakunta muodostettiin myöhemmin kappeliseurakunnaksi Kiukaisten nimellä. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1732. Erotettiin Eurasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Seurakuntaan kuuluneeseen Panelian kylään rakennettiin kivestä uusi rukoushuone 1909, jossa seurakunnan papisto piti tämän jälkeen joka toinen sunnuntai iltapäoivällä jumalanpalveluksen. Kiukaisten kunta perustettiin 1872.
Muut nimet
Rantua, Kiukais, Panelia
Kylät
Eurakoski, Harola, Kiukainen, Köylypolvi, Laihia, Laukola, Mäkelä, Panelia, Rahvola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaiset
1732–1742 Johan Landanus
1743–1768 Johan Hellenius
1768–1769 Johan Homeen
1772–1800 Jakob Utter
1801–1808 Isak Vellenius
1811–1818 Erik Johan von Pfaler
1821–1849 Isak Johan Vellenius
1849–1853 Fredrik Vilhelm von Pfaler
1853–1874 Adolf Fredrik Possén
1879–1902 Karl Alfred Mittler, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1764–1768 Johan Wegelius, kappalaisen apulainen
1769–1772 Anders Johan Mennander, vt. kappalainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1796– Erik Perander, kappalaisen apulainen
1805–1807 Adam Pihlman, kappalaisen apulainen
1808–1809 Matias Gonander, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1809–1811 Johan Ekbom, armovuodensaarnaaja
1818–1821 Marcus Tallgren, armovuodensaarnaaja
1830–1833 Fredrik Adolf Björkqvist, kappalaisen apulainen
1833–1834 Anders Johan Ahlström, kappalaisen apulainen
1834–1836 Gustaf Polviander, kappalaisen apulainen
1849 Gustaf Ferdinand Johansson, välisaarnaaja
1862–1863 Karl Henrik Lindgren, kappalaisen sijainen
1874 Selim Ferdinand Possén, armovuodensaarnaaja
1877–1879 Gustaf Edvard Sundvall, välisaarnaaja
1902–1908 Juho Vihtori Leppänen, vt. kappalainen
1908– Frans Edvard Ware, vt. kappalainen
Arkisto
Kiukaisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1942.
Seurakunnan pappila paloi Suomen sodan aikana 21.3.1808, jolloin kirkonarkistosta tuhoutui asiakirjoja ja ilmeisesti joitakin historiakirjoja.
Kansallisarkisto on digitoinut Kiukaisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.