Search this site

Lohtaja on perustettu Kokkolan emäseurakunnan anneksiseurakunnaksi 1467 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1617 ja se paloi ukkosen aiheuttaman tulen seurauksena 14.7.1643. Seuraava kirkko rakennettiin 1644 ja purettiin 1768. Isonvihan aikana kirkko kärsi suuria vaurioita. Seurakunnassa oli ainakin 1623 kaksi kappalaista, joista toinen siirrettiin Ylikannukseen 1692. Ainakin vuonna 1657 seurakunnassa oli pitäjänapulainen, joka puolestaan siirrettiin Lestijärvelle 1787. Seurakuntaan kuuluneet Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 liitettiin kuuluvaksi Kälviään keisarin käskykirjeellä 22.11.1897. Lohtajan kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuuluneista Ylikannus eli Kannus muodostettiin kappeliksi 1692 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Toholampi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1665, muodostettiin kappeliksi 1775 ja erotettiin 1859 itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, johon Lestijärven vanha rukoushuonekunta liitettiin kappelina kuuluvaksi. Himanka perustettiin saarnahuonekunnaksi 1794, muodostettiin kappeliksi 1846 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1898. Muut nimet Lochteå Maakirjakylät Alaviirret, Hanhineva, Himanka, Jokikylä, Karhi, Lohtaja, Marinkainen, Wäliviirret, Ylikannus, Yliviirre Naapuriseurakunnat Himanka , Kannus , Kälviä Papisto Kirkkoherra sai 8 puntaa kruununjyviä 9.9.1581. Kirkkoherralle maksettavista heinistä tehtiin sopimus 23.8.1752, jonka maaherra vahvisti 15.9.1752 ja asiasta annettiin Keisarillisen senaatin päätös 6.2.1862. Papinlahden järven kuivattamisesta Keisarillisen senaatin päätös 8.3.1898. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen ja Keisarillisen senaatin päätöksen 8.3.1898 mukaan seurakuntalaiset maksoivat kirkkoherralle virkatalon vahvikkeena 24 330 kiloa heiniä, kunnes olivat parantaneet kirkkoherran heinämaat siihen kuntoon, että niistä saatiin virkatalolle vastaava määrä heiniä. Kirkkoherrat 1578–1593 Jacobus Erici 1593–1620 Ericus Jacobi 1620–1637 Laurentius Matthiae Lochtovius (Granberg) 1637–1640 Carolus Erici Lochtovius 1640–1647 Gustavus Canuti Witting 1647–1687 Ericus Laurentii Granberg 1687–1710 Gustavus Andreae Cajanus 1711–1716 Kristoffer Granqvist 1720–1722 Gustavus Gustavi Cajanus 1732–1737 Josef Kranck 1724–1730 Johannes Erici Cajanus 1731–1734 Jacobus Johannis Sipelius 1735 Johan Johannis Sipelius 1735–1755 Johan Israelinpka Altan 1755–1794 Jakob Abrahaminpka Frosterus 1795–1800 Johan Snellman 1802–1820 Anders Törnudd 1823–1853 Karl Gustaf Elfving 1854–1882 Karl Abraham Keckman 1884–1896 Karl Robert Sandelin 1897–1905 Josef Fredrik Cajan 1906–1949 Herman Vihtori Selin Kappalaiset, ensimmäinen sarja ainakin 1593–1609Mauritius Simonis 1610–luvulla Laurentius Matthiae Lochtovius n.1630–1637 Carolus Erici Lochtovius 1642–1647 Ericus Laurentii Granberg 1648–1667 Laurentius Laurentii Granberg 1668–1686 Johannes Henri Carlander 1688–1693 Gustavus Erici Granberg 1694 Johan Mathiæ Mathesius , siirrettiin Kannukseen Kappalaiset, toinen sarja 1623–1641 Petrus Johannis Prochaeus 1641–1663 Olaus Benedicti 1663–1668 Isaacus Caroli Lochtovius 1669–1686 Gustavus Andreae Cajanus 1686–1690 Erik Tarvonius 1690–1711 Kristoffer Granqvist 1712–1731 Jakob Sipelius 1737–1782 Henrik Juhonpka Argillander 1782–1811 Abraham Perander 1815–1830 Nils Peter Holmström 1834–1858 Jakob Anders Kranck 1860–1874 Karl August Tallgren 1875–1889 Gustaf Vilhelm Vigelius 1891–1903 Kaarlo Fredrik Rantanen 1903–1906 Rurik Calamnius 1907 Juho Viktor Valdemar Kiviharju 1909–1929 Karl Simelius Pitäjänapulaiset 1657–1663 Isaacus Caroli 1663–1668 Johan Henrici Carlander 1668–1688 Gustavus Erici Granberg 1689–1704 Jonas Gustavi Cajanus 1704–1711 Eerik Wivelius (Wevilius) 1712–1725 Johan Johannis Argillander 1725–1729 Johan Andreæ Cajanus 1729–1732 Josef Kranck 1732–1765 Per Gustavi Cajanus 1765–1785 Gustav Johan Petri Cajanus 1785–1787 Nils Simelius , siirrettiin Lestijärvelle Ylimääräiset papit 1723–1725 Johan Cajanus , armovuodensaarnaaja 1747– Jakob Flander , kappalaisen apulainen 1751–1757 Gabriel Holmudd , kirkkoherran apulainen 1753–1766 Gustaf Johan Cajanus , papiston apulainen 1764–1767 Jakob Gäddvik , kappalaisen apulainen –1772 Karl Henrik Ståhle , kappalaisen apulainen 1773–1775 Mikael Forslin , kappalaisen apulainen 1775–1776 Jakob Mannerström , kirkkoherran apulainen 1781–1783 Petter Ticklen , kappalaisen apulainen 1793–1797 Matthias Arvelander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1800–1803 Henrik Piponius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1803–1808 Nils Peter Holmström , kirkkoherran apulainen 1807 Olof Niklas Tengman , kirkkoherran apulainen 1807–1810 Abraham Eklind , kappalaisen apulainen 1809–1814 Nils Simelius , kirkkoherran apulainen 1814–1816 Matias Volstedt , kirkkoherran apulainen 1816–1820 Anders Gustaf Törnudd , kirkkoherran apulainen 1820–1823 Jonas Gabriel Taxell , armovuoden saarnaaja 1826–1828 Gustaf Thoren , kirkkoherran apulainen 1830–1834 Kristian Vilhelm Litzell , virka– ja armovuodensaarnaaja, kappalaisen sijainen 1832–1840 Berndt Leonard Frosterus , kirkkoherran apulainen 1835–1842 Peter Henrik Lindegren , kappalaisen sijainen 1840–1842 Karl Henrik Elfving , kirkkoherran apulainen 1842–1846 Frans Peter Kemell , kirkkoherran apulainen 1843–1852 Anders Israel Grottelin , kappalaisen sijainen 1846–1850 Adolf Abraham Nylander , kirkkoherran apulainen 1850–1854 Jakob Cederberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1852 Johan Porthen , kappalaisen sijainen 1852–1858 Berndt Ferninand Cajanus , kappalaisen sijainen 1858–1860 Karl Robert Sandelin , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1872–1876 Josef Fredrik Cajan , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1876–1879 Lars Viktor Pajula , kirkkoherran apulainen 1879–1880 Aukusti Pouru , kirkkoherran apulainen 1880–1884 Paul Ferninand Leino , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1890–1891 Adolf Aleksander Halme , vt. kappalainen 1896 Emil Oskar Ojala , välisaarnaaja Arkisto Lohtajan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1722ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1825–1841. Kansallisarkisto on digitoinut Lohtajan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1323. Pyhän Laurin kirkko mainitaan 1382. Seurakunnan kirkko varustettiin vuonna 1470 alsecco-maalauksilla, jotka uusittiin osittain valtion varoilla 1886 ja 1889. Kirkko paloi salaman aiheuttamasta tulesta muureihin asti 12.7.1623. Kirkon asehuoneen katto paloi 2.9.1707. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Lohjan kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969. Seurakuntaan kuuluneista Vihdin kappeliseurakunta mainitaan jo 1433 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1507. Nummi ja Metsäkansa eli Pusula perustettiin kappeliseurakunniksi 1640. Pusula erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1862 ja Nummi 1863. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Karjaan emäseurakunnan Karjalohjan kappeliin 1541. Muut nimet Lojo Maakirjakylät Biskopsnäs (Piispala), Gerknäs (Kirkniemi), Gunnars (Kunnarla), Hietainen (Hedais), Hongisto, Humppila, Immula, Jalassaari, Jönsböle (Kukkumäki), Kaijala, Karnainen (Karnais), Karstu, Kittilä (Kittfall), Koikkala, Koski, Kouvola, Kutsila, Kirkonkylä (Kyrkstad), Kärri, Laakspohja (Laxpojo), Lehmijärvi, Lohja (Kiviniemi), Lylyinen, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä, Mårbacka (Näätälä), Ojamo, Osuniemi (Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä (Pietnäs), Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila (Skräddarla), Iso-Teutari (Stor-Tötar), Suittila, Talpela, Torhola, Waanila (Wabby), Walla (Wahlby), Wanhakylä, Vappula (Wabby), Varola, Wasarla, Veijola (Veiby), Ventelä, Wirkkala (Wirkby), Wohloinen (Wohls), Ytter-Tötar (Vähäteutari, Lill-Tötar) Naapuriseurakunnat Inkoo , Karjaa , Karjalohja , Nummi , Sammatti , Siuntio , Vihti Papisto Papiston palkkauksesta tehtiin sopimus 19.8.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kymmenysvoista kihlakunnaoikeuden päätökset 18.9.1776 ja 22.10.1787. Kappalaisen palkasta piispa Rothoviuksen sääntö 14.3.1640 sekä tuomiokapitulin päätökset 26.8.1747 ja 16.3.1785. Pitäjänapulaisia mainitaan ainakin vuodesta 1680 kunnes virka lakkautettiin 1872 ja palkka jaettiin seurakunnan muulle papistolle. Seurakunnassa oli pitäjänpedagogi asetettuna tuomiokapitulin suostumuksella 26.7.1656 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 26.3.1816. Kirkkoherrat 1320-luku Ingvaldus 1377 Johannes Frunnesson 1382 Peder Provest 1405 Olavi 1430 Herman Jacobu 1430 Jacoburs Petri Rödh 1447 Matthias Laurentii 1456 Jönis Suupaltti 1485 Jaakko Valdemarinpoika Garp, vt. kirkkoherra 1549–1559 Thomas Gregoriuksenpoika 1562 Juhana Martinpoika 1565–1570 Petrus Nicolai Härkä 1579–1594 Thomas Olavinpoika 1596–1616 Thomas Simonis 1616–1624 Isaacus Petri Melartopaeus 1624 Klaus 1624–1636 Matthias Laurentii 1638–1670 Sveno Torchilli 1670–1675 Johannes Svenonius Forsenius 1677–1695 Gabriel Laurentii Tammelinus 1695–1705 Johannes Forsenius 1705–1713 Abraham Danielis Juslenius 1716 Johan Sennenberg 1720–1745 Gregorius Arctopolitanus 1742 Abraham Johannis Roering 1746–1759 Abraham Johannis Roering 1762–1784 Thomas Pacchalenius 1784–1814 Anders Collin 1816–1832 Alexander Lauræus 1834–1839 Karl Henrik Forssman 1842–1856 Karl Gustaf von Pfaler 1859–1886 Gustaf Fredrik Helsingius 1888–1901 Anders Adrian Candolin 1902–1913 Adolf Alarik Neovius 1915–1933 Emil Alarik Candolin Kappalaiset 1573 Simon Nicolai Ruuth 1583 Bertil Sigfridi 1584 Henrik Magni 1593 Thomas Laurentii 1593 Ericus Thomæ 1617 Petrus Matthiae Taffuia Nylandensis 1634 Johannes Jacobi 1650–1657 Christiernus Agricola 1657–1683 Henricus Erici Stenman 1689–1728 Christiernus Stenman 1729–1770 Johan Reilin vanhempi 1770–1795 Johan Reilin nuorempi 1796–1826 Anders Reilin 1828–1860 Karl Henrik Hafverberg 1863–1893 Alexander Lundell 1895– Emil Alarik Candolin Pitäjänapulaiset maininta 1672 Eerik Collinus 1680–1689 Christiernus Stenman ? Michael Collinius 1693–1701 Ericus Hagman 1703–1722 Ericus Pahlman 1722–1732 Nils Stigelius 1722–1729 Johan Reilin vanhempi 1730–1733 Johan Pahlman 1733–1739 Johan Polviander 1737–1772 Henric Thorenius 1773–1789 Johan Malmsten 1790–1796 Fredric Forselius 1798–1813 Justus Domander 1814–1820 Abraham Johan Logren 1821–1832 Gustaf Forssman 1833–1850 Fredrik Johan Leidenius 1851–1873 Karl Erenius , virka lakkautettiin 1872 Ylimääräiset papit 1729–1730 Johan Pahlman , armovuodensaarnaaja 1742–1745 Henrik Warelius , kirkkoherran apulainen 1758–1762 Matthias Langman , virkaatekevä kirkkoherra 1758–1770 Johan Reilin , kappalaisen apulainen 1762–1784 Anders Collin , kirkkoherran apulainen 1783–1790 Fredrik Forselius , vt. pitäjänapulainen 1790 Anders Reilin , armovuodensaarnaaja 1796–1809 Johan Fahlgren , kirkkoherran apulainen 1806–1814 Abraham Johan Logren , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1810–1816 Anders Lilius , kappalaisen apulainen 1818–1823 Mats Almark , kappalaisen apulainen 1820–1822 Gustaf Adolf Gedda , kirkkoherran apulainen 1822–1828 Karl Henrik Hafverberg , kirkkoherran apulainen 1823–1831 Vilhelm Lindqvist , kappalaisen apulainen 1831–1834 Abraham Johan Axelson , kirkkoherran apulainen 1834–1838 Fredrik Gabriel Hedberg , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Anders Gustaf Indrén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1845 Johan Erik Ahlström , kirkkoherran apulainen 1850–1851 Vilhelm Ahlroth , vt. pitäjänapulainen 1856–1863 Karl August Mellberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1882–1883 Oskar Edvard Ahlstedt , kirkkoherran apulainen 1883–1886 Gustaf Verner Törnvall , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Karl Henrik Lindfors , vt. kirkkoherra 1892–1895 Emil Alarik Candolin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1899–1901 Einar Fredrik Napoleon Candolin , kirkkoherran apulainen 1902– Karl Isidorus Lundberg , kirkkoherran apulainen 1902– Oskar Vilhelm Ekman , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1902– Jooseppi Arra , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1908–1909 Juho Arvi Metsovaara, kirkkoherran apulainen 1909–1910 Uuno Iivari Valanne , kirkkoherran apulainen Arkisto Lohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1681, tilikirjat vuodesta 1776 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1934. Kirkkoherra Abraham Juslenius vei isonvihan aikana seurakunnan vanhimman arkiston Ruotsiin, jonka myötä se joutui hukkaan. Tieto perustuu Röringin selostukseen vuodelta 1749: "Möjligt är, att de prestgårdsägorna berörande gamla bref och dokument, af hvilka år 1677 somliga uppgåfvos varit 200 och andra 300 år gamla, och som förvarats i kyrkan, blefvo bragta öfver till Sverige. – – Och då kyrkoherden i Kyrkslätt Dryselius visiterade här 1.3.1721 antecknades bl. a. att kkh. Juslenius vid afresandet med sig tagit kyrkans förgylda mässekalk, som dragit ½ stop, samt nya svenska Bibeln; 'det andra var här i förvar'". Lohjan käräjillä 15.10.1726 merkittiin muun muassa, että venäläiset syksyllä 1713 "borttagit altareklädet af fint lerft och broderadt med sölfver. Vidare befunnos 15 kyrkofönster alldeles borta, 20 st. söndergångne, och de öfrige mycket söndrige och svage, att de nästan öfver allt behöfde förnyas", ja pappilan mainitaan ollen"förfallen". Kirjallisuudessa on aiemmin virheellisesti esitetty, että seurakunnan historiakirjat alkaisivat jo vuodesta 1631 ja arkistovaltuuskunnan mietinnössä vuodelta 1900 mainitaan painovirheen vuoksi vuosiluku 1613. Seurakunnan historiakirjat alkavat todellisuudessa vasta vuodesta 1677. Seurakunnan pappila paloi 12.11.1815, mutta tuolloin arkisto pelastui kokonaan. Kansallisarkisto on digitoinut Lohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Rantasalmen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun kirkon rakentamiselle annettiin lupa tuomiokapitulin päätöksellä 8.10.1744 ja maaherran päätöksellä 25.10.1744. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 1748. Emäseurakunnan toinen kappalainen asui vakituisesti Heinävedellä 1748–1750. Myöhemmin kappalaiset kieltäytyivät asumasta seurakunnassa, jossa ei ollut virkataloa ja tämän vuoksi kirkollisia toimituksia hoitivat emäseurakunnan papiston apulaiset vuoteen 1806. Rantasalmen toisen kappalaisen virkatalo Rantasalon kylästä päätettiin vaihtaa Heinäveden Marjamäen kruununtilaan pitäjänkokouksen päätöksellä 22.10.1809. Tuomikapituli vahvisti päätöksen 21.10.1810, jolloin Heinävesi muodostettin kappeliseurakunnaksi. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 18.10.1852, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi muutamia tiloja Säämingistä ja Leppävirralta. Ero toteutui 1856 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1857. Kirkko paloi ukkosentulesta 3.7.1887. Uusi kirkko rakennettiin 1890–1891 ja vihittiin käyttöön 6.3.1892. Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894 seurakunnasta erotettiin muutamia tiloja kuuluvaksi tuolloin perustettuun Enonkosken kirkkoherrakuntaan. Heinäveden kunta perustettiin 1869. Maakirjakylät Ahvensalmi, Asikkala, Hasumäki, Ihamaniemi, Juvola, Juurikkasalmi, Karhilantaipale, Karvio, Koivulahti, Koivumäki, Koskijärvi, Kuittua, Kypäräjärvi, Malkkila, Papinniemi, Petrumaa, Pirttimäki, Polvijärvi, Pölläkkä, Raaminmäki, Rantasalo, Rauhamäki, Rummukkala, Sarvikumpu, Sompasaari, Teemassaari, Torasalo, Vaaluvirta, Vahvalahti, Varistaipale, Vihtari, Viitalahti, Voinsalmi Naapuriseurakunnat Enonkoski , Kangaslampi , Leppävirta , Liperi , Outokumpu , Savonranta , Tuusniemi Papisto Kirkkoherran virkatalon rakentamisesta Rantasalmen kirkkoherran virkataloon kuuluneelle Vahvalahden ulkopalstalle keisarin käskykirje 13.4.1835. Papiston palkkauksesta keisarin kirjeissä 23.10.1852, 28.2.1853 ja 16.1.1862. Kirkkoherrat 1857–1865 Karl Gustaf Vargentin 1866–1879 Johan Jakob Rahm 1879– Carl Johan Lind Kappalaiset 1748–1759 Johan Pontanus , Rantasalmen toinen kappalainen 1812–1823 Anders Ambrosius Rosberg 1823–1828 Johan Adolf Gröhn 1830–1833 Nils Aschan 1833–1841 David Alexander Metén 1843–1854 Ernst Johan Harlin 1855–1860 Erik Johan Blom 1861–1878 Alexander Edvard Ruuth 1880– Fredrik Mietonen Pitäjänapulaiset 1761–1775 Jakob Johansson Pontanus 1778–1806 Johan Syvenius Ylimääräiset papit 1788–1808 Stefan Björnholm , papiston apulaisen apulainen, vt. saarnaaja 1808–1809 Karl Johan Pontan , vt. saarnaaja 1809–1812 Anders Ambrosius Rosberg , vt. saarnaaja 1828–1830 Klas Kristian Albert Tötterman , vt. kappalainen 1838–1840 Erik Johan Roschier , kirkkoherra, virallinen apulainen 1840 Johan Immanuel Polén , kirkkoherra, virallinen apulainen 1840–1841 Klas Gustaf Beyrath , kirkkoherra, virallinen apulainen 1841–1848 Albert Ingman , kirkkoherra, virallinen apulainen 1841–1843 Magnus Ingman , virka– ja armovuodensaarnaaja 1848–1857 Jakob Molin , kirkkoherra, virallinen apulainen 1851–1857 Alexander Krogerus , välisaarnaaja 1860–1861 Klas Israel Joakim Molander , vt. kappalainen 1871–1876 Johannes Schwartzberg , kirkkoherranapulainen 1878–1879 Karl Johan Lind , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1879–1880 Karl Robert Tavast , vt. kirkkoherra 1879–1880 Petter Sormunen , vt. kappalainen 1883–1885 Herman Miettinen , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Viktor Aksel Markkula , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1889–1890 Juho Varonen , kirkkoherranapulainen 1890–1895 Viktor Aksel Markkula , kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1895–1896 Aleksanteri Vehniäinen , kirkkoherranapulainen 1896–1897 Frans Simeon Suokas , kirkkoherranapulainen 1897 Karl Konstantin Aalto , kirkkoherranapulainen Arkisto Heinäveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1749 ja historiakirjat vuodesta 1747. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1952. Kansallisarkisto on digitoinut Heinäveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kiteen emäseurakunnan Pielisen pogostassa sijainneeksi kappeliksi 1630. Aiemmin alueen ortodoksiset asukkaat olivat muuttaneet Venäjälle Tverin kuvernementtiin. Liperin alue kuului aikoinaan Ilomantsin ortodoksiseen seurakuntaan ja siellä mainitaan olleen Kuhasalon autio ortodoksinen luostari 1589. Seurakuntaan määrättiin kuuluvaksi Pielisjärven suurpitäjä eli Lieksa, Nurmes, Valtimo, Juuka ja Rautavaara 1638, mutta ne erotettiin jo seuraavana vuonna. Liperi erotettiin Kiteestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1650. Liperin vapaaherrakunta lahjoitettiin Herman Flemingille 1651. Venäläiset polttivat vuonna 1656 Putilon tilan maalla sijainneen kirkon, jonka rakentamisesta oli määrätty kihlakunnanoikeudessa 24.8.1642. Kostoksi luterilaiset polttivat Konttilansalmen ortodoksisen kirkon. Uusi Pyhän Kolminaisuuden kirkoksi kutsuttu kirkko rakennettiin 1669. Seuraavat uudet kirkot rakennettiin 1760 ja 1839. Isonvihan aikana kasakat ryöstivät kirkon. Keisarillisella käskykirjeellä 29.6.1852 uusi kirkko määrättiin rakennettavaksi kivestä. Kappalaisen pappila paloi 19.4.1840. Liperin kunta perustettiin 1875. Seurakuntaan kuulunut Kaavin kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1803, Kontiolahden kappeli 1857 ja Liperin kappeli 1879. Liperin Rääkkylän, Hypönniemen ja Hernevaaran kylät liitettiin Kiteestä perustettuun Rääkkylän seurakuntaan 1857. Kuusjärven eli myöhemmän Outokummun kappeliseurakunta muodostettiin Liperin Sysmän, Maljasalmen ja Viurunniemen sekä Kaavin Varsilahden kylistä 1863 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Liperin Rikkaranta liitettiin Kuusjärveen 1921 samoin kuin Kokonvaara ja Harmaasalo vuonna 1937. Muut nimet Libelits Maakirjakylät Kaatamo, Kompero, Korpivaara, Leppälahti, Liperi, Liperinsalo, Risti, Ristinsalmi, Roukalahti, Taipale, Tutjunniemi, Vaivio Naapuriseurakunnat Heinävesi , Joensuu , Kiihtelysvaara , Kontiolahti , Outokumpu , Polvijärvi , Pyhäselkä , Rääkkylä , Savonranta Papisto Papiston palkkauksesta tehtiin väliaikainen suostumus 24.3.1777. Palkkauksesta myös Keisarillisen senaatin päätökset 19.1.1838, 20.10.1850 ja 23.3.1870. Liperin kirkkoherra sai 2/3 osaa ja Kaavin kirkkoherra 1/3 osan entisestä deputaatista Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.3.1812. Kirkkoherran deputaatti 9,45 hehtolitraaviljaa ja 30 markkaa 70 penniä peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.11.1892. Kirkkoherrat 1632 Martinus 1632–1645 Georgius Georgii 1650–1670 Laurentius Henrici Bergh 1671– Samuel Cargianus 1681–1695 Henricus Thomas Sundius 1700–1711 Zacharias Sidensnöre 1721–1724 Georg Dannenberg 1716–1720 Anders Possenius 1726–1740 Anders Possenius 1741–1764 Peter Possenius 1768–1771 Gabriel Melartopaeus 1774–1783 Adolf Fredrik Stenfeldt 1784–1801 Henrik Montin 1805–1808 Henrik Vinter 1811–1831 Nils Johan Perander 1834–1870 Anders Josef Europæus 1873–1900 Alexander Ferdinand Åkerblom 1901–1915 Salomon Manninen 1917–1924 Matti Laitinen 1926–1941 Niilo A. Huttunen Kappalaiset –1670 Samuel Gargianus 1670–1690 Georg H. Schyttenius 1712–1715 Anders Possenius 1721–1725 Anders Possenius 1716–1720 Matthias Pardanus 1725–1749 Mårten Lång 1749–1787 Henrik Alopæus 1789–1805 Peter Possenius 1806–1813 Stefan Björnholm 1815–1820 Johan Fredrik Kekoni 1822–1836 Anders Johan Kiljander 1839–1875 Johan Adolf Gröhn 1878–1890 Anders Samuel Kiljander 1890–1905 Antti Heikkinen 1909–1919 Hugo Anian (Mÿller) Honkamo 1920–1933 Emil Hallikainen Ylimääräiset papit 1797–1808 Samuel Fredrik Montin , kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja 1805–1806 Johan Meklin , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Karl Siljander , kirkkoherran apulainen 1808–1817 Matias Strömmer , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1813–1814 Gustaf Varén , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1814–1816 Johan Mårten Strömmer , armovuoden saarnaaja 1817–1823 Henrik Renqvist , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1822–1823 Anders Kiljander , kirkkoherran apulainen 1823–1824 Lars Romell , kirkkoherran apulainen 1823–1824 Adam Rönnqvist , armovuodensaarnaaja 1824–1826 Erik Adrian Nygren , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Adam Rönnqvist , kirkkoherran apulainen 1827–1832 Nils Gabriel Savenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1827–1832 Anders Ruth , kappalaisen apulainen 1832–1834 Georg Magnus Kiljander , armovuodensaarnaaja 1832–1835 Anders Henrik Reilander , kappalaisen apulainen 1834–1842 Karl Gustaf Vargentin , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Gustaf Robert Kekoni , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1838–1839 Johan Immanuel Polén , armovuodensaarnaaja 1842–1849 Fredrik Alexander Hypén , kirkkoherran apulainen 1847–1862 Johan Julius Gröhn , kappalaisen apulainen 1849–1856 Erik Johan Eriksson , kirkkoherran apulainen 1856–1857 Johan Teodor Dahlström , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Lars Erik Mozelli , kirkkoherran apulainen 1858–1859 Karl Alfred Veckman , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Alexander Fritjof Aschan , kirkkoherran apulainen 1862–1866 Johan Jakob Strömmer , kappalaisen apulainen 1866–1867 Karl Karttunen , kirkkoherran apulainen 1867–1868 Henrik Edvard Schroderus , kirkkoherran apulainen 1868 Gustaf Adolf Höök , kappalaisen sijainen 1868–1869 Aron Johan Rytkönen , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Robert Ferdinand Bergh , kappalaisen apulainen 1869–1870 Johan Pöyhönen , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1869–1872 Johan Henrik Ilvonen , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra 1870–1871 Karl Anders Ventin , kappalaisen apulainen 1872–1873 Aron Johan Rytkönen , sijaiskirkkoherra 1873 David Hakkarainen , kappalaisen sijainen 1873–1877 Knut Fredrik Durchman , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1875 Johan Henrik Ilvonen , kirkkoherran apulainen 1877–1880 Artur Olivier Blomberg , kirkkoherran apulainen 1877–1878 Juho Tanskanen , armovuodensaarnaaja 1880–1882 August Mömmö , kirkkoherran apulainen 1882 Kaarlo Huotari , kirkkoherran apulainen 1882–1884 Mikko Liukku , kirkkoherran apulainen 1884–1887 Aukusti Hakkarainen , kirkkoherran apulainen 1887–1889 Herman Salomon Kuosmanen , kirkkoherran apulainen 1889–1891 Kaarlo Matias Huovinen , kirkkoherran apulainen 1891–1893 Kaarlo August Olander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1893–1898 Kaarle Reetrikki Sorri , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1898–1901 Frans Evert Blomberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1902 Iisakki Puustinen , kirkkoherran apulainen 1906 Kaarle Oskari Holppi , armovuodensaarnaaja 1907– Antti Jalmari Pulkkinen, kappalaisen viransijainen, vt. kirkkoherra Arkisto Liperin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1755, tilikirjat vuodesta 1747 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1669–1934. Vuonna 1839 rakennettu ja vihitty kirkko sekä sen kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 12.6.1842, jolloin suurin osa arkistosta kuitenkin pelastui. Kansallisarkisto on digitoinut Liperin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo 1477 ja lienee kuulunut aikoinaan Salon emäseurakuntaan. Limingan vapaaherrakunta annettiin lahjoituksena valtaneuvos Matias Soopille 1652. Lahjoitus peruutettiin kruunulle 1675. Seurakunnan pitäjänapulainen mainitaan ensimmäisen kerran 1652. Pitäjänapulainen siirrettiin Kempeleen kappeliseurakuntaan tuomiokapitulin määräyksellä 19.5.1740. Tuomiokapituli ehdotti, että Limingan kirkkoherrakunta yhdessä Oulun kirkkoherrakuntaan kuuluneen Oulunsalon kappelin kanssa jaettaisiin kolmeksi eri pitäjäksi. Kun seurakunnat eivät suostuneet jaon ehtoihin, Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.2.1870 Limingan kirkkoherra määrättiin 60 tynnyrillä viljaa palkkaamaan vakinainen apulainen, joka yksinomaan hoitaisi kappeliseurakuntia. Palkka oli mahdollista korottaa 90 tynnyriksi viljaa, mikäli apulaisella oli aikaa auttaa kirkkoherraa kirkonkirjojen pidossa. Ensimmäisen kirkon mainitaan olleen Sunilan talon kohdalla toisella puolella Liminganjokea ja toisen Linnukanmäellä. Venäläiset polttivat kirkon ehkä jo 1582. Venäläiset polttivat kirkon sekä pappilan viattomien lasten päivänä 28.12.1589 ja Paavalin päivänä 25.1.1592. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Seurakuntaan kuuluneista Oulujärvi erotettiin itsenäiseksi Paltamon kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1599. Oulu ja Muhos erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi 1610. Limingan emäseurakunta ja sen kappelit jaettiin neljäksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi; Limingan, Lumijoen, Temmeksen ja Kempeleen seurakunniksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899 ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899. Muut nimet Limingo Maakirjakylät Alatemmes, Kiviniemi, Lapinniemi, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Oulunsuu, Rantakylä (Strandby), Temmes, Wirkkula, Ängeslevä Naapuriseurakunnat Kempele , Kestilä , Lumijoki , Paavola , Rantsila , Revonlahti , Temmes , Tyrnävä Papisto Seurakunnan kirkkoherran palkkana on aikanaan ollut vastiketta, kolmannes- ja suostumusjyviä, voita, karjakymmenyksiä, pääsiäisrahaa, maahanlaskumaksuja, pieniä saatavia, ruokasaatavia sekä heiniä. Suostumus Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Emäseurakunnan sekä kappeliseurakuntien kappalaisten palkat oli maksettava koko kirkkoherrakunnalle 13.2.1797 tehdyn palkanjaon mukaan määrätyistä piireistä, melkein yhtä paljon kullekin. Vuonna 1898 kirkkoherran palkkaedut olivat virkatalosta 1 000 markkaa, 1 700 kiloa voita, 330 hehtolitraa rukiita, 330 kiloa ohria, 800 markkaa juustoa ja leipää, 500 markkaa lihaa, 300 markkaa pääsiäisrahaa, 360 markkaa maahanlaskurahaa sekä sportteleita, kuten olkia ja heiniä, 2 860 markkaa. Kirkkoherran vastikejyvät 24,93 hehtolitraa viljaa määrättiin myöhemmin lakkautettavaksi. Vuonna 1898 kappalaisen palkka oli virkatalosta 500 markkaa, 172 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 172 markkaa juustoa ja leipää, 108 markkaa lihaa, 150 markkaa päivätöitä sekä 33 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1543 Jacobus 1543–1547 Laurentius Hallen 1547–1574 Thomas Ingonis 1575–1615 Henricus Laurentii Lithovius 1615–1648 Josephus Henrici Lithovius eli Limigius 1648–1652 Isaacus Josephi Lithovius 1652–1665 Laurentius Josephi Lithovius 1666–1685 Gustavii Laurentii Lithovius 1686–1702 Laurentius Laurentii Lithovius 1703–1715 Gustavus Gustavi Lithovius 1716–1729 Christjern Gisselkors 1731–1737 Henrik Forbus 1739–1747 Eric Falander 1749–1756 Esaias Esaiasson Fellman 1757–1771 Matthias Henriksson Pazelius e Pasanen 1773–1776 Thomas Josefsson Stenbäck 1779–1799 Nils Fellman 1803–1820 Georg Rajalin 1826–1843 Jakob Gummerus 1845–1857 Aron Gustaf Borg 1861–1878 Julius Immanuel Bergh 1880–1889 Samuel Strömmer 1890–1915 Gustaf Gideon Forsman 1917–1939 Emil David Åström 1940–1951 Bror Gabriel Einar Borg Kappalaiset 1589–1591 Gregorius 1593–1609 Johannes Henrici Lithovius 1610–1615 Josephus Henrici Lithovius 1615–1620 Laurentius Matthiae Lochtovius 1620–1622 Christianus Henrici Lithovius 1623–1625 Sigfridus Canuti 1628–1648 Isaacus Josephi Lithovius 1648 Gabriel Isaaci Lithovius 1648–1651 Samuel Josephi Lithovius 1651–1652 Laurentius Josephi Lithovius 1651–1666 Gustavus Laurentii Lithovius 1665 Gabriel Laurentii Lithovius 1667–1673 Johannes Isaaci Lithovius 1673–1686 Laurentius Laurentii Lithovius 1687–1690 Laurentius Limingius 1690–1695 Ericus Tarnovius 1696–1709 Michael Lithovius 1700–1703 Gustavus Gustavi Lithovius 1704–1705 Laurentii Sacklinius 1705–1735 Isaacus Gustavi Lithovius 1736–1763 Esaias Ravander 1764–1770 Johan Henrici Forshaell 1771–1773 Henrik Helander 1775–1798 Arvid Mennander 1799–1810 Abraham Fellman 1812–1832 Nils Fellman 1835–1862 Johan Reinhold Aejmelaeus 1864–1867 Karl Immanuel Hällfors 1868–1877 Emil August Wichman 1877–1883 Henrik Edvard Schroderus 1884–1895 Jakob Mustelin 1896–1905 Juho Korhonen 1906–1931 Paavo Hyttinen 1913–1922 Bror Gabriel Einar Borg 1922–1928 Armas Evald Herva Pitäjänapulaiset 1652–1655 Josephus Samuelis Lithovius 1694 Henricus Josephi Lithovius –1705 Isaacus Gustavi Lithovius 1716 Henricus Josephi Lithovius –1722 Laurentius Gabrielis Lithovius 1722–1724 Henricus Prochæus 1725–1742 Gabriel Martini Peitzius , virka siirrettiin Kempeleeseen Ylimääräiset papit 1728 Johan Salmenius , kirkkoherran apulainen 1732–1735 Esaias Ravander , kirkkoherran apulainen 1734–1737 Johan Sonck , kirkkoherran apulainen 1745–1749 Johan Forshaell , kirkkoherran apulainen 1757 Abraham Schroderus , kappalaisen apulainen 1763–1774 Gabriel Calamnius , kirkkoherran apulainen 1771– Petter Junnelius , kappalaisen apulainen 1778–1804 Abraham Fellman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1792– Johan Cajander, kappalaisen apulainen 1804–1807 Kristian Petter Snellman , kirkkoherran apulainen 1807–1808 Abraham Montin , kirkkoherran apulainen –1809 Esaias Ravander , kappalaisen apulainen 1807–1811 Georg Rajalin , kirkkoherran apulainen 1811–1812 Efraim Vilhelm Snellman , kappalaisen apulainen 1811–1818 Isak Lescelius, kirkkoherran apulainen 1814– Johan Jakob Rajalin , papiston yksityinen apulainen 1818–1823 Karl Gabriel Calamnius, armovuodensaarnaaja 1823–1824 Johan Janson , välisaarnaaja 1825–1847 Johan Leonard Gummerus, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen 1847–1852 Herman Ingman , kirkkoherran apulainen 1852 Robert Mellin , kirkkoherran apulainen 1852–1853 Jonas Kristian Castren , kirkkoherran apulainen 1853–1856 Edvard Vilhelm Borg , kirkkoherran apulainen 1856–1864 Karl Immanuel Hällfors , kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen 1856–1864 Johan Gustaf Snellman , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1867–1868 August Johan Frosterus , vt. kappalainen 1870–1871 Henrik Edvard Schroderus , virallinen kirkkoherran apulainen 1872–1880 Lars August Malmberg , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1880–1894 Samuel Abraham Strömmer , kirkkoherran apulainen, virkasaarnaaja, vt. kappalainen 1883–1887 Kuno Ferninand Strömmer , kirkkoherran apulainen 1892 Ludvig Grönholm , kirkkoherran apulainen 1894–1896 Kaarlo August Pohjola , kirkkoherran apulainen 1896–1900 Frans Felix Öberg , kirkkoherran apulainen 1902 Juho Korhonen , vt. kirkkoherra 1905–1907 Niilo Hermanni Holmström , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen Arkisto Limingan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1725, vihittyjen osalta vuodesta 1722 ja kuolleiden osalta vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1592–1951. Kansallisarkisto on digitoinut Limingan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alueen asukkaat tekivät tiettävästi ensimmäisen anomuksen luvan saamiseksi oman kirkkorakennuksen rakentamiselle 1727, mutta vasta myöhemmin vuonna 1734 tehty anomus johti luvan myöntämiseen. Rukoushuone rakennettiin 1740 ja tästä vuodesta alkaen Pernajan papisto kävi toimittamassa jumalanpalveluksen joka kolmas sunnuntai. Liljendalin everstin puustellin haltijan kamarijunkkari G. M. Armfeltin pyynnöstä kuningas antoi seurakunnalle kappelin oikeudet 22.12.1791. Pernajan emäseurakunnan toinen kappalainen siirrettiin Liljendaliin 1794 ja hänelle annettiin Justas-niminen tila virkataloksi. Hakemus erottamisesta Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi sai kieltävän vastauksen 17.10.1864. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi lopulta Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1914. Ero toteutui 1917 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Liljendalin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010. Muut nimet Sälfträsk, Sävträsk Maakirjakylät Andersby (Anteronkylä), Drombom (Rumpila), Embom, Eskilom (Eskelinkylä), Garbom, Hommansby (Huomanninkylä), Hopom, Michelspiltom, Säfträsk, Tavastby Naapuriseurakunnat Lapinjärvi , Myrskylä , Pernaja Papisto Suostumus kappalaisen palkasta vahvistettiin 1794. Kirkkoherrat 1917–1926 Emil Bernhard Holmsten 1928–1940 Ilmar Edvin Sirén 1941–1950 Helge Johannes Nyman Kappalaiset 1794–1805 Johan Ingman 1807–1811 Anders Johan Kiljander 1811–1840 Lars Tallgren 1840–1863 August Wilskman 1865–1897 Edvard Mennander 1899–1915 Henrik Johan Tyyskä Ylimääräiset papit 1805–1807 Samuel Ceder , armovuodensaarnaaja 1808 Mårten Kiljander , apupappi 1863–1865 Alexander Vilhelm Forstadius , vt. kappalainen 1897–1898 Karl Oskar Ahlström , vt. kappalainen 1898–1899 Karl Anton Pomoell , vt. kappalainen 1926 Arvid Eugen Wigge, vt. kirkkoherra 1926–1928 Väinö Vilhelm von Essen, vt. kirkkoherra 1940,1941 Gustav Storgårds, tuomiorovasti, vt. kirkkoherra 1940 Gustav-Adolf Weckström, vt. kirkkoherra 1947–1949 Hjalmar Fridolf Martin Michael, vt. kirkkoherra 1949,1950–1951 Paul Axel Pettersson, vt. kirkkoherra Arkisto Liljendalin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1794. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa. Seurakunnan kirkonisännöitsijän, katselmuskirjuri Randelinin talo Kortas paloi 18.6.1795, jolloin seurakunnan vanhimmat tilit ja muut asiakirjat tuhoutuivat. Samalla paloi kuoliaaksi Randelinin vaimo Ulrika Solitander. Kansallisarkisto on digitoinut Liljendalin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana Liissilän pogostassa 1640. Seurakunta sai oman kirkkoherran uudelleen 1700-luvun puolivälissä. Seurakunnan ensimmäinen kirkko sijaitsi Havinmäellä. Uusi kirkko rakennettiin puusta Hallikaisiin 1781. Kirkon vieressä sijaitsi vuonna 1748 perustettu pappila, lukkarin virkatalo ja hautausmaa. Seurakunnassa oli 3 136 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Hallikaisi, Hovinmäki, Kaipala (Kaipola), Kirppula, Kivikko, Kukkola, Kuninkaala, Kuutrola, Lorvila, Lustava, Nenikkälä, Osmola, Papinmäki, Peri, Peräkylä, Peräsaari, Pohi, Rampala, Riinilä (Riinelä), Suonpää, Uljana (Uljanovka) Naapuriseurakunnat Inkere , Järvisaari , Koprina , Venjoki

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1331. Oli Turun tuomiorovastin prebendana vuodesta 1340, Turun kymnaasin prebendana 1630-1640 ja Turun akatemian prebendana 1640-1826. Seurakunnan pappilan huoneet paloivat noin 1670. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana 28.8.1713. Seurakuntaan kuulunut Aura eli Prunkkala perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Liedon kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 2022. Muut nimet Lundo, Lund Maakirjakylät Alhojoki, Ankka, Bukkila (Pukkila), Bränikkälä, Hadvala, Hakula, Hallinen, Harviainen, Hihnala, Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilola, Inkoinen, Kahloja, Kankari, Kapeenhauta, Karvala, Kaskala, Kastu, Kaurinkoski, Kausela, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kulho, Kukkarkoski, Kurala, Kurkela, Käipelä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukkinainen, Mellilä, Metsämäki, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Niuskala, Nuolemo, Ojala, Paappala, Paaskunta, Pahka, Paimenkangas, Pakurla, Pappila, Pennainen, Pettinen, Pokkola, Puntamäki, Punittu, Pyhältö, Raukkala, Ravattula, Rähälä, Rungo, Sauvola, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tiipilä, Tootula, Torstila, Tursas, Vanhalinna, Vaistenkylä, Vankio, Vieru, Viikka, Vintala, Vähävankio, Vääntelä Naapuriseurakunnat Aura , Tarvasjoki , Kaarina , Maaria , Paattinen , Paimio , Piikkiö Papisto Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.8.1861. Kirkkoherrat 1548–1556 Ragvald 1557–1567 Sigfrid Martini 1568–1579 Mathias Erici 1580–1583 Bertil Henrici 1583–1608 Barthollus Erici 1610–1616 Simon Martini 1621–1622 Ericus Erici Alfanus, Turun akatemian teologian lehtori 1623–1628 Thomas Thomæ Florinus, Turun akatemian teologian lehtori 1634–1636 Ericus Matthiæ Bothniensis 1636–1654 Martinus Henrici Stodius , Turun akatemian professori 1722–1725 Daniel Juslenius 1726–1727 Nils Norby 1729–1736 Johan Thorvöst 1736–1737 Johan Ervast 1738–1748 Matthias Hallenius 1751–1755 Johan Tillander 1755–1765 Karl Abraham Clewberg 1767–1783 Isak Ross 1785–1804 Olof Schalberg 1805–1824 Anders Johan Lagus 1826–1833 Karl Gustaf Ahlstedt 1836–1857 Nils Kristian Ahlstedt 1859–1892 Karl Fredrik Ramberg 1893–1906 Karl Oskar Mannström 1908–1943 Iisakki Edvard Vihervaara 1945–1970 Hannes Vähä–Eskeli Kappalaiset 1581–1582 Sigfridus Henrici 1593 Ericus Matthiae 1625 Simon 1634–1643 Paulus Thomae 1639–1640 Johannes Torstani 1752–1654 Johan Kyrenius 1755–1686 Gustaf Bång 1788–1808 Joakim Joan Johnsson 1810–1829 Abraham Reilin 1830–1837 Johan Linderman 1838–1865 Isak Ahlroth 1869–1882 Gustaf Höglund 1883–1887 Fredrik Lindroos 1890–1901 Emil Alfred Söderman 1902–1908 Iisakki Edvard Vihervaara 1909–1919 Yrjö Juhani Hofström 1919–1935 Vihtori Tiitola 1936–1945 Hannes Vähä–Eskeli 1945–1956 Heimo Eskola Pitäjänapulaiset 1723–1730 Josef Faberman 1731–1752 Johan Kyrenius 1753–1774 Anders Lönnroth 1777–1814 Alexander Holm 1816–1832 Matias Vilén 1834–1837 Isak Ahlroth 1839–1847 Gustaf Randelin 1848–1851 Johan Fredrik Hällfors 1851–1857 Gustaf Oskar Teofil Sumelius 1860–1861 Kurt Viktor Bäckman , virka lakkautettiin 1861 Ylimääräiset papit 1748–1753 Johan Hidbäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra 1754–1755 Gustaf Bång , vt. kirkkoherra 1755–1757 Henrik Tallquist , vt. kappalainen 1767 Johan Beckman , kirkkoherran apulainen 1770–1772 Henrik Hammarén , kirkkoherran apulainen 1773–1775 Alexander Holm , kirkkoherran apulainen 1773–1776 Simon Ringbom , kirkkoherran apulainen 1777– Anders Johan Mennander , kirkkoherran apulainen 1790–luvulla Matthias Antell , apulaispappi 1781–1810 Johan Bång , kappalaisen apulainen, vt. pitäjänapulainen 1798–1810 Matias Vilén , kirkkoherran apulainen, papiston apulainen 1810–1816 Fredrik Reinhold Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1838 Gustaf Molin , vt. pitäjänapulainen 1844–1845 Gustaf Adolf Hornborg , vs. kappalainen 1845–1846 Johan Erik Ahlström , vs. kappalainen 1846–1847 Gottfrid Lagerström , vs. kappalainen 1846 Karl Georg Napoleon Sumelius , vs. kappalainen 1847–1850 Adolf Cedberg , vs. kappalainen 1847–1848 Karl Fabian Sahlberg , vt. pitäjänapulainen 1850 Karl August Snellman , kappalaisen apulainen 1851–1857 Gustaf Granström , papiston apulainen 1856–1857 Johan Stolpe , vt. pitäjänapulainen, vs. kappalainen 1857 Johann Liljeblad , vs. kappalainen 1857–1863 Alexander Lundell , sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen 1857–1858 Erik Rautell , vs. kappalainen 1858–1859 Fredrik Arvid Virberg , vs. kappalainen 1863–1868 Gustaf Höglund , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1882–1883 Johan Anshelm Enebäck , vt. kappalainen 1887–1890 Emil Alfred Söderman , vt. kirkkoherra 1892–1893 Adam Edvard Iwendorff , välisaarnaaja 1900–1906 Adolf Manninen , papiston apulainen 1901–1902 Kaarlo Julius Kalpa , vt. kappalainen 1906–1908 Frans Edward Vare , papiston apulainen Arkisto Liedon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1647–1909. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Liedon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Talonisäntä Juha Kaarlenpoika Sytelä anoi Alavuden emäseurakunnan Sapsalammin kylän ja Virtain kappelin Liedenpohjan kylän noin tuhannen asukkaan puolesta uuden saarnahuonekunnan perustamista sekä lupaa rakentaa kirkkorakennus ja hautausmaa Kukkolammin mäelle mainittujen seurakuntien rajalle. Anomuksen mukaan sekä Virtain että Alavuden papit olisi velvoitettu tuomiokapitulin määräämää palkkaa vastaan pitämään vähintään kerran kuukaudessa jumalanpalvelus saarnahuoneessa. Saarnahuoneen rakentamiseksi olivat talolliset Aaron Liedenpohja, Veetrikki ja Aleksanteri Tulijoki sekä Juha Sulkava ehdottaneet vähintään 50 talollisen yhteistä hanketta. Anomukseen annettiin myöntävä vastaus keisarin käskykirjeessä 28.2.1861 mutta sitä ei pantu koskaan toimeen eikä saarnahuonekuntaa siten perustettu. Aiempiin anomuksiin asiassa oli annettu epäävät päätökset tuomiokapitulissa 20.10.1813, hallitsevassa konsistorissa 22.4.1814 ja uudelleen konsistorissa 15.10.1817. Perustamattomalla rukoushuonekunnalla ei ollut virallista nimeä, mutta suunniteltu kirkkorakennus olisi sijainnut Kukkolammin läheisyydessä mäellä Virtain kappelin puolella Liedenpohjan kylän maalla. Kylät Liedenpohja, Sapsalampi Naapuriseurakunnat Alavus , Virrat

Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun emäseurakunnan pitäjänapulainen siirrettiin Lestijärvelle kuninkaan päätöksellä 11.1.1787. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan Lestijärvellä oli Änäkkälän maille rakennettu kappeli jo 1500-luvulla ja järven Kirkkosaaren oletetaan olleen jopa tätä vanhempi saarnapaikka. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.5.1859, jolloin entinen pitäjänapulaisen virka lakkautettiin ja seurakunta liitettiin kuuluvaksi Toholammin emäseurakuntaan. Erotettiin Toholammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Lestijärven kunta perustettiin 1868. Muut nimet Lesti Maakirjakylät Lesti, Toholampi Naapuriseurakunnat Halsua , Kinnula , Kälviä , Perho , Reisjärvi , Toholampi Papisto Kappalaisen virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 10.2.1891. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Kruunun verotorpat, metsätorpat ja metsävahdit, joille seurakuntien valitsema lautakunta heinäkuun 12. päivänä 1888 on ehdottanut ääniä pantavaksi Lestijärvellä 57, mitkä vastaavat 57/96 manttaalia, suorittavat manttaalimaksuja tämän perustuksen mukaan niin, että kutakin arvattua veriääntä kohden luetaan viljan ja voin maksussa 1/96 manttaalia. Heinämaksussa ovat nämä torpat samoin tilallisten luokassa." Kirkkoherrat 1910–1941 Frans Eero Sola (Silander) 1943–1946 Alpo Mustonen 1947–1954 Arvi Sorri Kappalaiset 1904–1910 Frans Eero Sola (Silander) , virka lakkautettiin 1910 Pitäjänapulaiset 1787–1798 Nils Simelius 1800–1822 Matts Arvelander 1825–1843 Johan Perander 1843–1860 Johan Fredrik Silvius , virka lakkautettiin 1860 Ylimääräiset papit 1822–1825 Gustaf Thorén , armovuoden saarnaaja 1842 Karl Nauklér , apulainen 1843 Johan Fredrik Silvius , välisaarnaaja 1851 Alfred Kihlman , sijainen 1851–1855 Karl Fabian Springert , sijainen 1860–1871 Gustaf Oskar Aspelin , vt. pitäjänapulainen 1871–1876 August Vilhelm Bergman , vt. pitäjänapulainen 1876–1881 Josef Fredrik Cajan , vt. pitäjänapulainen 1881–1887 Jaakko Kajanen (Kaija ), vt. pitäjänapulainen 1887–1889 Johan August Aarne , vt. kappalainen 1889–1896 Frans Bernhard Inberg , vt. kappalainen 1896–1899 Adolf Aleksander Halme , vt. kappalainen 1899 Niilo Viitala , vt. kappalainen 1899–1900 August Alfred Oravala , vt. kappalainen 1900–1904 Niilo Viitala , vt. kappalainen Arkisto Lestijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1794 ja historiakirjat vuodesta 1787. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Lestijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)