top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Liminka

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Liminka

Mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo 1477 ja lienee kuulunut aikoinaan Salon emäseurakuntaan. Limingan vapaaherrakunta annettiin lahjoituksena valtaneuvos Matias Soopille 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Seurakunnan pitäjänapulainen mainitaan ensimmäisen kerran 1652 ja siirrettiin Kempeleen kappeliseurakuntaan tuomiokapitulin määräyksellä 19.5.1740. Tuomiokapituli ehdotti, että Limingan kirkkoherrakunta yhdessä Oulun kirkkoherrakuntaan kuuluneen Oulunsalon kappelin kanssa jaettaisiin kolmeksi eri pitäjäksi, mutta kun nämä seurakunnat eivät suostuneet jaon ehtoihin, Limingan kirkkoherra keisarillisen senaatin päätöksellä 20.2.1870 määrättiin 60 tynnyrillä viljaa palkkaamaan vakinaisen apulaisen, joka yksinomaan hoitaisi kappeliseurakuntia. Palkka oli mahdollista kohottaa 90 tynnyriksi viljaa, jos apulaisella oli aikaa auttaa kirkkoherraa kirkonkirjojen pidossa.


Seurakuntaan kuuluneista Oulujärven erotettiin itsenäiseksi Paltamon kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1599. Oulu ja Muhos erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi 1610. Limingan emäseurakunta ja sen kappelit jaettiin neljäksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, Limingan, Lumijoen, Temmeksen ja Kempeleen seurakunniksi, mistä asiasta tuomiokapituli antoi Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899, ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899.


Ensimmäisen kirkon mainitaan olleen Sunilan talon kohdalla toisella puolella Liminganjokea, ja toisen Linnukanmäellä. Kirkon polttivat venäläiset ehkä jo 1582. Kirkon sekä pappilan venäläiset polttivat viattomien lasten päivänä 28.12.1589 ja Paavalin päivänä 25.1.1592. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana.


Muut nimet

Limingo


Kylät

Alatemmes, Heinijärvi, Ketunmaa, Liminka, Rantakylä, Tupos, Virkkula


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Seurakunnan kirkkoherran palkkana on aikanaan ollut vastiketta, kolmannes- ja suostumusjyviä, voita, karjakymmenyksiä, pääsiäisrahaa, maahanlaskumaksuja, pieniä saatavia, ruokasaatavia sekä heiniä. Suostumus Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Emäseurakunnan sekä kappeliseurakuntien kappalaisten palkat oli maksettava koko kirkkoherrakunnalle 13.2.1797 tehdyn palkanjaon mukaan määrätyistä piireistä, melkein yhtä paljon kullekin.


Vuonna 1898 kirkkoherran palkkaedut olivat virkatalosta 1 000 markkaa, 1 700 kiloa voita, 330 hehtolitraa rukiita, 330 kiloa ohria, 800 markkaa juustoa ja leipää, 500 markkaa lihaa, 300 markkaa pääsiäisrahaa, 360 markkaa maahanlaskurahaa sekä sportteleita, kuten olkia ja heiniä, 2 860 markkaa. Kirkkoherran vastikejyvät 24,93 hehtolitraa viljaa määrättiin myöhemmin lakkautettavaksi. Vuonna 1898 kappalaisen palkka oli virkatalosta 500 markkaa, 172 kiloga voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 172 markkaa juustoa ja leipää, 108 markkaa lihaa, 150 markkaa päivätöitä sekä 33 markkaa sportteleita.


Kirkkoherrat

1543 Jacobus

1543–1547 Laurentius Hallen

1547–1574 Thomas Ingonis

1575–1615 Henricus Laurentii Lithovius

1615–1648 Josephus Henrici Lithovius eli Limigius

1648–1652 Isaacus Josephi Lithovius

1652–1665 Laurentius Josephi Lithovius

1731–1737 Henrik Forbus

1739–1747 Eric Falander

1779–1799 Nils Fellman

1803–1820 Georg Rajalin

1826–1843 Jakob Gummerus

1845–1857 Aron Gustaf Borg

1880–1889 Samuel Strömmer


Kappalaiset

1589–1591 Gregorius

1593–1609 Johannes Henrici Lithovius

1610–1615 Josephus Henrici Lithovius

1615–1620 Laurentius Matthiae Lochtovius

1620–1622 Christianus Henrici Lithovius

1623–1625 Sigfridus Canuti

1628–1648 Isaacus Josephi Lithovius

1648 Gabriel Isaaci Lithovius

1648–1651 Samuel Josephi Lithovius

1651–1652 Laurentius Josephi Lithovius

1665 Gabriel Laurentii Lithovius

1690–1695 Ericus Tarnovius

1696–1709 Michael Lithovius

1736–1763 Esaias Ravander

1771–1773 Henrik Helander

1775–1798 Arvid Mennander

1799–1810 Abraham Fellman

1812–1832 Nils Fellman

1884–1895 Jakob Mustelin

1896–1905 Juho Korhonen

1906–1931 Paavo Hyttinen

1922–1928 Armas Evald Herva


Pitäjänapulaiset

1722–1724 Henricus Prochæus

1725–1742 Gabriel Martini Peitzius, virka siirrettiin Kempeleeseen


Ylimääräiset papit

1728 Johan Salmenius, kirkkoherran apulainen

1732–1735 Esaias Ravander, kirkkoherran apulainen

1734–1737 Johan Sonck, kirkkoherran apulainen

1745–1749 Johan Forshaell, kirkkoherran apulainen

1757 Abraham Schroderus, kappalaisen apulainen

1763–1774 Gabriel Calamnius, kirkkoherran apulainen

1771– Petter Junnelius, kappalaisen apulainen

1778–1804 Abraham Fellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1792– Johan Cajander, kappalaisen apulainen

1804–1807 Kristian Petter Snellman, kirkkoherran apulainen

1807–1808 Abraham Montin, kirkkoherran apulainen

–1809 Esaias Ravander, kappalaisen apulainen

1807–1811 Georg Rajalin, kirkkoherran apulainen

1811–1812 Efraim Vilhelm Snellman, kappalaisen apulainen

1811–1818 Isak Lescelius, kirkkoherran apulainen

1814– Johan Jakob Rajalin, papiston yksityinen apulainen

1818–1823 Karl Gabriel Calamnius, armovuodensaarnaaja

1823–1824 Johan Janson, välisaarnaaja

1825–1847 Johan Leonard Gummerus, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen

1847–1852 Herman Ingman, kirkkoherran apulainen

1852 Robert Mellin, kirkkoherran apulainen

1852–1853 Jonas Kristian Castren, kirkkoherran apulainen

1853–1856 Edvard Vilhelm Borg, kirkkoherran apulainen

1856–1864 Karl Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen

1856–1864 Johan Gustaf Snellman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1867–1868 August Johan Frosterus, vt. kappalainen

1870–1871 Henrik Edvard Schroderus, virallinen kirkkoherran apulainen

1872–1880 Lars August Malmberg, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1880–1894 Samuel Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen, virkasaarnaaja, vt. kappalainen

1883–1887 Kuno Ferninand Strömmer, kirkkoherran apulainen

1892 Ludvig Grönholm, kirkkoherran apulainen

1894–1896 Kaarlo August Pohjola, kirkkoherran apulainen

1896–1900 Frans Felix Öberg, kirkkoherran apulainen

1902 Juho Korhonen, vt. kirkkoherra

1905–1907 Niilo Hermanni Holmström, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Limingan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1725, vihittyjen osalta vuodesta 1722 ja kuolleiden osalta vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1592–1951.


Kansallisarkisto on digitoinut Limingan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

69 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page