Mainitaan itsenäisenä seurakuntana jo 1477 ja lienee kuulunut aikoinaan Salon emäseurakuntaan. Limingan vapaaherrakunta annettiin lahjoituksena valtaneuvos Matias Soopille 1652. Lahjoitus peruutettiin kruunulle 1675. Seurakunnan pitäjänapulainen mainitaan ensimmäisen kerran 1652. Pitäjänapulainen siirrettiin Kempeleen kappeliseurakuntaan tuomiokapitulin määräyksellä 19.5.1740. Tuomiokapituli ehdotti, että Limingan kirkkoherrakunta yhdessä Oulun kirkkoherrakuntaan kuuluneen Oulunsalon kappelin kanssa jaettaisiin kolmeksi eri pitäjäksi. Kun seurakunnat eivät suostuneet jaon ehtoihin, Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.2.1870 Limingan kirkkoherra määrättiin 60 tynnyrillä viljaa palkkaamaan vakinainen apulainen, joka yksinomaan hoitaisi kappeliseurakuntia. Palkka oli mahdollista korottaa 90 tynnyriksi viljaa, mikäli apulaisella oli aikaa auttaa kirkkoherraa kirkonkirjojen pidossa.
Ensimmäisen kirkon mainitaan olleen Sunilan talon kohdalla toisella puolella Liminganjokea ja toisen Linnukanmäellä. Venäläiset polttivat kirkon ehkä jo 1582. Venäläiset polttivat kirkon sekä pappilan viattomien lasten päivänä 28.12.1589 ja Paavalin päivänä 25.1.1592. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana.
Seurakuntaan kuuluneista Oulujärvi erotettiin itsenäiseksi Paltamon kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1599. Oulu ja Muhos erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunniksi 1610. Limingan emäseurakunta ja sen kappelit jaettiin neljäksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi; Limingan, Lumijoen, Temmeksen ja Kempeleen seurakunniksi. Tuomiokapituli antoi asiasta Oulun läänin kuvernöörille puoltavan lausunnon 15.6.1899 ja perustetun seurakunnan papiston palkkajärjestelyt hyväksyttiin Keisarillisen senaatin kirkollisasian toimituskunnassa 14.11.1899.
Muut nimet
Limingo
Maakirjakylät
Alatemmes, Kiviniemi, Lapinniemi, Liminka, Lumijoki, Oulunsalo, Oulunsuu, Rantakylä (Strandby), Temmes, Wirkkula, Ängeslevä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunnan kirkkoherran palkkana on aikanaan ollut vastiketta, kolmannes- ja suostumusjyviä, voita, karjakymmenyksiä, pääsiäisrahaa, maahanlaskumaksuja, pieniä saatavia, ruokasaatavia sekä heiniä. Suostumus Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kappalaisten palkoista tehtiin 34.5.1735. Emäseurakunnan sekä kappeliseurakuntien kappalaisten palkat oli maksettava koko kirkkoherrakunnalle 13.2.1797 tehdyn palkanjaon mukaan määrätyistä piireistä, melkein yhtä paljon kullekin.
Vuonna 1898 kirkkoherran palkkaedut olivat virkatalosta 1 000 markkaa, 1 700 kiloa voita, 330 hehtolitraa rukiita, 330 kiloa ohria, 800 markkaa juustoa ja leipää, 500 markkaa lihaa, 300 markkaa pääsiäisrahaa, 360 markkaa maahanlaskurahaa sekä sportteleita, kuten olkia ja heiniä, 2 860 markkaa. Kirkkoherran vastikejyvät 24,93 hehtolitraa viljaa määrättiin myöhemmin lakkautettavaksi. Vuonna 1898 kappalaisen palkka oli virkatalosta 500 markkaa, 172 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohria, 172 markkaa juustoa ja leipää, 108 markkaa lihaa, 150 markkaa päivätöitä sekä 33 markkaa sportteleita.
Kirkkoherrat
1543 Jacobus
1543–1547 Laurentius Hallen
1547–1574 Thomas Ingonis
1575–1615 Henricus Laurentii Lithovius
1615–1648 Josephus Henrici Lithovius eli Limigius
1648–1652 Isaacus Josephi Lithovius
1652–1665 Laurentius Josephi Lithovius
1666–1685 Gustavii Laurentii Lithovius
1686–1702 Laurentius Laurentii Lithovius
1703–1715 Gustavus Gustavi Lithovius
1716–1729 Christjern Gisselkors
1731–1737 Henrik Forbus
1739–1747 Eric Falander
1749–1756 Esaias Esaiasson Fellman
1757–1771 Matthias Henriksson Pazelius e Pasanen
1773–1776 Thomas Josefsson Stenbäck
1779–1799 Nils Fellman
1803–1820 Georg Rajalin
1826–1843 Jakob Gummerus
1845–1857 Aron Gustaf Borg
1861–1878 Julius Immanuel Bergh
1880–1889 Samuel Strömmer
1890–1915 Gustaf Gideon Forsman
1917–1939 Emil David Åström
1940–1951 Bror Gabriel Einar Borg
Kappalaiset
1589–1591 Gregorius
1593–1609 Johannes Henrici Lithovius
1610–1615 Josephus Henrici Lithovius
1615–1620 Laurentius Matthiae Lochtovius
1620–1622 Christianus Henrici Lithovius
1623–1625 Sigfridus Canuti
1628–1648 Isaacus Josephi Lithovius
1648 Gabriel Isaaci Lithovius
1648–1651 Samuel Josephi Lithovius
1651–1652 Laurentius Josephi Lithovius
1651–1666 Gustavus Laurentii Lithovius
1665 Gabriel Laurentii Lithovius
1667–1673 Johannes Isaaci Lithovius
1673–1686 Laurentius Laurentii Lithovius
1687–1690 Laurentius Limingius
1690–1695 Ericus Tarnovius
1696–1709 Michael Lithovius
1700–1703 Gustavus Gustavi Lithovius
1704–1705 Laurentii Sacklinius
1705–1735 Isaacus Gustavi Lithovius
1736–1763 Esaias Ravander
1764–1770 Johan Henrici Forshaell
1771–1773 Henrik Helander
1775–1798 Arvid Mennander
1799–1810 Abraham Fellman
1812–1832 Nils Fellman
1835–1862 Johan Reinhold Aejmelaeus
1864–1867 Karl Immanuel Hällfors
1868–1877 Emil August Wichman
1877–1883 Henrik Edvard Schroderus
1884–1895 Jakob Mustelin
1896–1905 Juho Korhonen
1906–1931 Paavo Hyttinen
1913–1922 Bror Gabriel Einar Borg
1922–1928 Armas Evald Herva
Pitäjänapulaiset
1652–1655 Josephus Samuelis Lithovius
1722–1724 Henricus Prochæus
1725–1742 Gabriel Martini Peitzius, virka siirrettiin Kempeleeseen
Ylimääräiset papit
1728 Johan Salmenius, kirkkoherran apulainen
1732–1735 Esaias Ravander, kirkkoherran apulainen
1734–1737 Johan Sonck, kirkkoherran apulainen
1745–1749 Johan Forshaell, kirkkoherran apulainen
1757 Abraham Schroderus, kappalaisen apulainen
1763–1774 Gabriel Calamnius, kirkkoherran apulainen
1771– Petter Junnelius, kappalaisen apulainen
1778–1804 Abraham Fellman, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1792– Johan Cajander, kappalaisen apulainen
1804–1807 Kristian Petter Snellman, kirkkoherran apulainen
1807–1808 Abraham Montin, kirkkoherran apulainen
–1809 Esaias Ravander, kappalaisen apulainen
1807–1811 Georg Rajalin, kirkkoherran apulainen
1811–1812 Efraim Vilhelm Snellman, kappalaisen apulainen
1811–1818 Isak Lescelius, kirkkoherran apulainen
1814– Johan Jakob Rajalin, papiston yksityinen apulainen
1818–1823 Karl Gabriel Calamnius, armovuodensaarnaaja
1823–1824 Johan Janson, välisaarnaaja
1825–1847 Johan Leonard Gummerus, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen
1847–1852 Herman Ingman, kirkkoherran apulainen
1852 Robert Mellin, kirkkoherran apulainen
1852–1853 Jonas Kristian Castren, kirkkoherran apulainen
1853–1856 Edvard Vilhelm Borg, kirkkoherran apulainen
1856–1864 Karl Immanuel Hällfors, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran sijainen
1856–1864 Johan Gustaf Snellman, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1867–1868 August Johan Frosterus, vt. kappalainen
1870–1871 Henrik Edvard Schroderus, virallinen kirkkoherran apulainen
1872–1880 Lars August Malmberg, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1880–1894 Samuel Abraham Strömmer, kirkkoherran apulainen, virkasaarnaaja, vt. kappalainen
1883–1887 Kuno Ferninand Strömmer, kirkkoherran apulainen
1892 Ludvig Grönholm, kirkkoherran apulainen
1894–1896 Kaarlo August Pohjola, kirkkoherran apulainen
1896–1900 Frans Felix Öberg, kirkkoherran apulainen
1902 Juho Korhonen, vt. kirkkoherra
1905–1907 Niilo Hermanni Holmström, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Limingan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1725, vihittyjen osalta vuodesta 1722 ja kuolleiden osalta vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1592–1951.
Kansallisarkisto on digitoinut Limingan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.