Alueen asukkaat tekivät tiettävästi ensimmäisen anomuksen luvan saamiseksi oman kirkkorakennuksen rakentamiselle 1727, mutta vasta myöhemmin vuonna 1734 tehty anomus johti luvan myöntämiseen. Rukoushuone rakennettiin 1740 ja tästä vuodesta alkaen Pernajan papisto kävi toimittamassa jumalanpalveluksen joka kolmas sunnuntai. Liljendalin everstin puustellin haltijan kamarijunkkari G. M. Armfeltin pyynnöstä kuningas antoi seurakunnalle kappelin oikeudet 22.12.1791. Pernajan emäseurakunnan toinen kappalainen siirrettiin Liljendaliin 1794 ja hänelle annettiin Justas-niminen tila virkataloksi.
Hakemus erottamisesta Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi sai kieltävän vastauksen 17.10.1864. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi lopulta Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1914. Ero toteutui 1917 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Liljendalin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010.
Muut nimet
Sälfträsk, Sävträsk
Maakirjakylät
Andersby (Anteronkylä), Drombom (Rumpila), Embom, Eskilom (Eskelinkylä), Garbom, Hommansby (Huomanninkylä), Hopom, Michelspiltom, Säfträsk, Tavastby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus kappalaisen palkasta vahvistettiin 1794.
Kirkkoherrat
1917–1926 Emil Bernhard Holmsten
1928–1940 Ilmar Edvin Sirén
1941–1950 Helge Johannes Nyman
Kappalaiset
1794–1805 Johan Ingman
1807–1811 Anders Johan Kiljander
1811–1840 Lars Tallgren
1840–1863 August Wilskman
1865–1897 Edvard Mennander
1899–1915 Henrik Johan Tyyskä
Ylimääräiset papit
1805–1807 Samuel Ceder, armovuodensaarnaaja
1808 Mårten Kiljander, apupappi
1863–1865 Alexander Vilhelm Forstadius, vt. kappalainen
1897–1898 Karl Oskar Ahlström, vt. kappalainen
1898–1899 Karl Anton Pomoell, vt. kappalainen
1926 Arvid Eugen Wigge, vt. kirkkoherra
1926–1928 Väinö Vilhelm von Essen, vt. kirkkoherra
1940,1941 Gustav Storgårds, tuomiorovasti, vt. kirkkoherra
1940 Gustav-Adolf Weckström, vt. kirkkoherra
1947–1949 Hjalmar Fridolf Martin Michael, vt. kirkkoherra
1949,1950–1951 Paul Axel Pettersson, vt. kirkkoherra
Arkisto
Liljendalin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1794. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa.
Seurakunnan kirkonisännöitsijän, katselmuskirjuri Randelinin talo Kortas paloi 18.6.1795, jolloin seurakunnan vanhimmat tilit ja muut asiakirjat tuhoutuivat. Samalla paloi kuoliaaksi Randelinin vaimo Ulrika Solitander.
Kansallisarkisto on digitoinut Liljendalin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.