Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1331. Oli Turun tuomiorovastin prebendana vuodesta 1340, Turun kymnaasin prebendana 1630-1640 ja Turun akatemian prebendana 1640-1826. Seurakunnan pappilan huoneet paloivat noin 1670. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana 28.8.1713. Seurakuntaan kuulunut Aura eli Prunkkala perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Liedon kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 2022.
Muut nimet
Lundo, Lund
Maakirjakylät
Alhojoki, Ankka, Bukkila (Pukkila), Bränikkälä, Hadvala, Hakula, Hallinen, Harviainen, Hihnala, Hiisi, Huilu, Hyssälä, Hyvättylä, Ilola, Inkoinen, Kahloja, Kankari, Kapeenhauta, Karvala, Kaskala, Kastu, Kaurinkoski, Kausela, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kulho, Kukkarkoski, Kurala, Kurkela, Käipelä, Kärpijoki, Laitio, Lintula, Littoinen, Lommola, Loukkinainen, Mellilä, Metsämäki, Moisio, Mäkkylä, Nautela, Niuskala, Nuolemo, Ojala, Paappala, Paaskunta, Pahka, Paimenkangas, Pakurla, Pappila, Pennainen, Pettinen, Pokkola, Puntamäki, Punittu, Pyhältö, Raukkala, Ravattula, Rähälä, Rungo, Sauvola, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tiipilä, Tootula, Torstila, Tursas, Vanhalinna, Vaistenkylä, Vankio, Vieru, Viikka, Vintala, Vähävankio, Vääntelä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.8.1861.
Kirkkoherrat
1548–1556 Ragvald
1557–1567 Sigfrid Martini
1568–1579 Mathias Erici
1580–1583 Bertil Henrici
1583–1608 Barthollus Erici
1610–1616 Simon Martini
1621–1622 Ericus Erici Alfanus, Turun akatemian teologian lehtori
1623–1628 Thomas Thomæ Florinus, Turun akatemian teologian lehtori
1634–1636 Ericus Matthiæ Bothniensis
1636–1654 Martinus Henrici Stodius, Turun akatemian professori
1722–1725 Daniel Juslenius
1726–1727 Nils Norby
1729–1736 Johan Thorvöst
1736–1737 Johan Ervast
1738–1748 Matthias Hallenius
1751–1755 Johan Tillander
1755–1765 Karl Abraham Clewberg
1767–1783 Isak Ross
1785–1804 Olof Schalberg
1805–1824 Anders Johan Lagus
1826–1833 Karl Gustaf Ahlstedt
1836–1857 Nils Kristian Ahlstedt
1859–1892 Karl Fredrik Ramberg
1893–1906 Karl Oskar Mannström
1908–1943 Iisakki Edvard Vihervaara
1945–1970 Hannes Vähä–Eskeli
Kappalaiset
1581–1582 Sigfridus Henrici
1593 Ericus Matthiae
1625 Simon
1634–1643 Paulus Thomae
1639–1640 Johannes Torstani
1752–1654 Johan Kyrenius
1755–1686 Gustaf Bång
1788–1808 Joakim Joan Johnsson
1810–1829 Abraham Reilin
1830–1837 Johan Linderman
1838–1865 Isak Ahlroth
1869–1882 Gustaf Höglund
1883–1887 Fredrik Lindroos
1890–1901 Emil Alfred Söderman
1902–1908 Iisakki Edvard Vihervaara
1909–1919 Yrjö Juhani Hofström
1919–1935 Vihtori Tiitola
1936–1945 Hannes Vähä–Eskeli
1945–1956 Heimo Eskola
Pitäjänapulaiset
1723–1730 Josef Faberman
1731–1752 Johan Kyrenius
1753–1774 Anders Lönnroth
1777–1814 Alexander Holm
1816–1832 Matias Vilén
1834–1837 Isak Ahlroth
1839–1847 Gustaf Randelin
1848–1851 Johan Fredrik Hällfors
1851–1857 Gustaf Oskar Teofil Sumelius
1860–1861 Kurt Viktor Bäckman, virka lakkautettiin 1861
Ylimääräiset papit
1748–1753 Johan Hidbäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1754–1755 Gustaf Bång, vt. kirkkoherra
1755–1757 Henrik Tallquist, vt. kappalainen
1767 Johan Beckman, kirkkoherran apulainen
1770–1772 Henrik Hammarén, kirkkoherran apulainen
1773–1775 Alexander Holm, kirkkoherran apulainen
1773–1776 Simon Ringbom, kirkkoherran apulainen
1777– Anders Johan Mennander, kirkkoherran apulainen
1790–luvulla Matthias Antell, apulaispappi
1781–1810 Johan Bång, kappalaisen apulainen, vt. pitäjänapulainen
1798–1810 Matias Vilén, kirkkoherran apulainen, papiston apulainen
1810–1816 Fredrik Reinhold Hjerpe, kirkkoherran apulainen
1838 Gustaf Molin, vt. pitäjänapulainen
1844–1845 Gustaf Adolf Hornborg, vs. kappalainen
1845–1846 Johan Erik Ahlström, vs. kappalainen
1846–1847 Gottfrid Lagerström, vs. kappalainen
1846 Karl Georg Napoleon Sumelius, vs. kappalainen
1847–1850 Adolf Cedberg, vs. kappalainen
1847–1848 Karl Fabian Sahlberg, vt. pitäjänapulainen
1850 Karl August Snellman, kappalaisen apulainen
1851–1857 Gustaf Granström, papiston apulainen
1856–1857 Johan Stolpe, vt. pitäjänapulainen, vs. kappalainen
1857 Johann Liljeblad, vs. kappalainen
1857–1863 Alexander Lundell, sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen
1857–1858 Erik Rautell, vs. kappalainen
1858–1859 Fredrik Arvid Virberg, vs. kappalainen
1863–1868 Gustaf Höglund, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1882–1883 Johan Anshelm Enebäck, vt. kappalainen
1887–1890 Emil Alfred Söderman, vt. kirkkoherra
1892–1893 Adam Edvard Iwendorff, välisaarnaaja
1900–1906 Adolf Manninen, papiston apulainen
1901–1902 Kaarlo Julius Kalpa, vt. kappalainen
1906–1908 Frans Edward Vare, papiston apulainen
Arkisto
Liedon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1653 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1647–1909.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Liedon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit