top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lieto

Päivitetty: 7. toukok.


Rajakartta: Lieto

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1331. Oli Turun tuomiorovastin prebendana vuodesta 1340, Turun kymnaasin prebendana 1630-1640 ja Turun akatemian prebendana 1640-1826. Seurakunnan pappilan huoneet paloivat noin 1670. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana 28.8.1713. Seurakuntaan kuulunut Aura eli Prunkkala perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Liedon kunta muodostettiin kaupungiksi 2022.


Muut nimet

Lundo, Lund


Kylät

Alhojoki, Ankka, Hakula, Hihnala (Hihna), Hiisi, Huilu, Hyssälä, Inkoinen, Kahloja, Käipilä, Karvala, Kaskala, Kaurinkoski, Keppola, Ketola, Kilpijoki, Kiusala, Kurkela, Laitio, Lintula, Lommola, Loukinainen, Mäkkylä, Mellilä, Moisio, Nautela, Paappala, Pahka, Pettinen, Pokkola, Pränikkälä, Punittu, Puntamäki, Pyhältö, Rähälä, Raukkala, Sauvala, Sikilä, Sillilä, Taatila, Tammentaka, Teijula, Tootula, Torstila, Vääntelä, Vangio, Vanhalinna, Viikka, Vintala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.8.1861.


Kirkkoherrat

1548–1556 Ragvald

1557–1567 Sigfrid Martini

1568–1579 Mathias Erici

1580–1583 Bertil Henrici

1583–1608 Barthollus Erici

1610–1616 Simon Martini

1621–1622 Ericus Erici Alfanus, Turun akatemian teologian lehtori

1623–1628 Thomas Thomæ Florinus, Turun akatemian teologian lehtori

1634–1636 Ericus Matthiæ Bothniensis

1636–1654 Martinus Henrici Stodius, Turun akatemian professori

1722–1725 Daniel Juslenius

1726–1727 Nils Norby

1729–1736 Johan Thorvöst

1736–1737 Johan Ervast

1738–1748 Matthias Hallenius

1751–1755 Johan Tillander

1767–1783 Isak Ross

1785–1804 Olof Schalberg

1805–1824 Anders Johan Lagus


Kappalaiset

1581–1582 Sigfridus Henrici

1593 Ericus Matthiae

1625 Simon

1634–1643 Paulus Thomae

1639–1640 Johannes Torstani

1752–1654 Johan Kyrenius

1755–1686 Gustaf Bång

1810–1829 Abraham Reilin

1830–1837 Johan Linderman

1838–1865 Isak Ahlroth

1869–1882 Gustaf Höglund

1883–1887 Fredrik Lindroos

1919–1935 Vihtori Tiitola


Pitäjänapulaiset

1723–1730 Josef Faberman

1731–1752 Johan Kyrenius

1753–1774 Anders Lönnroth

1777–1814 Alexander Holm

1816–1832 Matias Vilén

1834–1837 Isak Ahlroth

1839–1847 Gustaf Randelin

1860–1861 Kurt Viktor Bäckman, virka lakkautettiin 1861


Ylimääräiset papit

1748–1753 Johan Hidbäck, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

1754–1755 Gustaf Bång, vt. kirkkoherra

1755–1757 Henrik Tallquist, vt. kappalainen

1767 Johan Beckman, kirkkoherran apulainen

1770–1772 Henrik Hammarén, kirkkoherran apulainen

1773–1775 Alexander Holm, kirkkoherran apulainen

1773–1776 Simon Ringbom, kirkkoherran apulainen

1777– Anders Johan Mennander, kirkkoherran apulainen

1790–luvulla Matthias Antell, apulaispappi

1781–1810 Johan Bång, kappalaisen apulainen, vt. pitäjänapulainen

1798–1810 Matias Vilén, kirkkoherran apulainen, papiston apulainen

1810–1816 Fredrik Reinhold Hjerpe, kirkkoherran apulainen

1838 Gustaf Molin, vt. pitäjänapulainen

1844–1845 Gustaf Adolf Hornborg, vs. kappalainen

1845–1846 Johan Erik Ahlström, vs. kappalainen

1846–1847 Gottfrid Lagerström, vs. kappalainen

1846 Karl Georg Napoleon Sumelius, vs. kappalainen

1847–1850 Adolf Cedberg, vs. kappalainen

1847–1848 Karl Fabian Sahlberg, vt. pitäjänapulainen

1850 Karl August Snellman, kappalaisen apulainen

1851–1857 Gustaf Granström, papiston apulainen

1856–1857 Johan Stolpe, vt. pitäjänapulainen, vs. kappalainen

1857 Johann Liljeblad, vs. kappalainen

1857–1863 Alexander Lundell, sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen

1857–1858 Erik Rautell, vs. kappalainen

1858–1859 Fredrik Arvid Virberg, vs. kappalainen

1863–1868 Gustaf Höglund, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1882–1883 Johan Anshelm Enebäck, vt. kappalainen

1887–1890 Emil Alfred Söderman, vt. kirkkoherra

1892–1893 Adam Edvard Iwendorff, välisaarnaaja

1900–1906 Adolf Manninen, papiston apulainen

1901–1902 Kaarlo Julius Kalpa, vt. kappalainen

1906–1908 Frans Edward Vare, papiston apulainen

 

Arkisto


Liedon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1653 a historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1647–1909.


Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Liedon seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

7 katselukertaa

Hae

bottom of page