Search this site

Petsamon alue liitettiin kuuluvaksi Suomeen Tarton rauhassa 1920 ja samana vuonna valtioneuvosto määräsi Sodankylän kirkkoherran toimimaan alueen suomalaisten pappina. Petsamon luterilainen seurakunta perustettiin väliaikaisten järjestelyin 1921. Tuomiokapituli anoi useaan kertaan seurakunnan virallista perustamista mutta ilmeisesti taloudellisista syistä tähän ei suostuttu. Alaluostarin vuosina 1906–1908 rakennettu ortodoksinen kirkko määrättiin annettavaksi luterilaisen seurakunnan käyttöön sisäasiainministeriön päätöksellä 31.5.1921. Kirkkoa kunnostettiin useampaan kertaan 1920-luvun kuluessa ja se remontoitiin perusteellisesti 1930. Seurakunnassa oli neljä hautausmaata: Petsamossa, Pummangissa, Salmijärvellä ja Kervannossa. Vaitolahden tilapäinen hautausmaa otettiin käyttöön 1921. Seurakunnan pappila valmistui 1937. Jatkosodan jälkeen seurakunnan toiminta muutti vuonna 1944 Kalajoelle, jonka kirkkoa käytettiin myös Petsamon luterilaisen seurakunnan kirkkona. Petsamon kunta perustettiin 1920. Petsamon kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Petsamon seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Maakirjakylät Höyhenjärvi, Jokikylä, Kaakkuri, Kervanto, Kirkonkylä, Kolttaköngäs, Mattivuono, Petsamo (Trifona), Pitkäjärvi, Pummanki, Salmijärvi, Suonikylä, Vaitolahti, Valasjärvi, Vuonokylä, Vuoremi Naapuriseurakunnat Inari , Muurmanni , Savukoski , Sodankylä Papisto Kirkkoherrat 1921–1922 Frans Emil Lilja, kirkollisten ja kouluolojen järjestelijä 1922–1923 Viktor Armas Aavikko, samalla kansakouluntarkastaja 1923–1926 Mauri Veikko Tenlén (Tena) 1926–1930 Kallas Untamo Päivärinta 1931–1937 Eliel Aleksanteri Auno 1937–1944 Sulo Oskar Ludvig Soriola Ylimääräiset papit 1920 Arvi Järventaus, väliaikainen pappi, Sodankylän kirkkoherra 1930–1931 Eero Juhani Ahola, vt. kirkkoherra, Hailuodon kirkkoherra 1944 Albert Immanuel Heikinheimo, vt. kirkkoherra, Oulun diakonissakodin johtaja 1944 Yrjö Aarne Aittokallio (Lehmusvirta), vt. kirkkoherra Sodankylän kirkkoherra 1944–1945 Paavo Eino Johannes Elovaara, vt. kirkkoherra Arkisto Petsamon seurakunnan rippikirjat ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1919–1938. Kansallisarkisto on digitoinut Petsamon seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Närpiön emäseurakunnan Petolahden kylän asukkaat anoivat saada lupaa rakentaa oman kirkon ja palkata oman saarnaajan mutta kuningas antoi heidän anomukseensa kieltävän vastauksen 19.8.1801. Kirkonkokouksessa 28.9.1806 päätettiin uudistaa anomus. Samalla ehdotettiin papistolle maksettavat palkkaedut, joihin kuningas myöntyi 17.4.1807 ja sääti virkatalon hankittavaksi. Anomukseen tulla erotetuksi Närpiöstä ja tulla liitetyksi kappeliseurakuntana Maalahden emäseurakuntaan antoi Keisarillinen senaatti kieltävän vastauksen 10.5.1810 mutta suostui tähän lopulta 30.6.1834. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 2.12.1902. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Petolahden kunta perustettiin 1926 ja liitettiin Maalahden kuntaan 1973. Muut nimet Petalahti, Petalaks, Petalax Maakirjakylät Nyby, Petalax, Pörtöm Naapuriseurakunnat Bergö , Korsnäs , Maalahti , Pirttikylä Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 28.8.1892. Saarnaajat 1809–1813 Johan Renström 1815–1825 Fredrik Rein 1826–1834 Johan Israel Venman 1835–1848 Leonard Per Häggström 1848–1871 Fredrik Hedberg 1872–1876 Georg Leonard Udelius 1877–1886 Esaias Severin Cronström 1886– Karl Gustaf Reinhold Vilenius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1813–1815 Johan Adam Bergh , vt. saarnaaja 1834–1835 Vilhelm Österbladh , välisaarnaaja 1871–1872 Georg Leonard Udelius , vt. kappalainen Arkisto Petolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1811 ja historiakirjat vuodesta 1837. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Kansallisarkisto on digitoinut Petolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin alkuaan Ilmajoen emäseurakunnan kappeliksi Alavuden kappeliin aiemmin kuuluneista osista sen jälkeen, kun Peräseinäjoen kylän asukkaat olivat pyytäneet saada oman papin 21.12.1796. Kuningas suostui asukkaiden pyyntöön 9.1.1798 ja seurakunnan ensimmäinen kappalainen astui virkaan 1799. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.10.1882. Peräseinäjoen kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2005. Maakirjakylät Jouppila, Hirvijärvi, Kihniä, Kokkola, Kurki, Luoma, Luopajärvi, Peltoniemi, Peräseinäjoki, Seinäjoki, Sulkava, Sydänmaa, Valli, Viitala Naapuriseurakunnat Alavus , Ilmajoki , Jalasjärvi , Kihniö , Nurmo , Parkano , Virrat Papisto Kirkkoherrat 1894–1901 Kaarle Johan Vartiainen 1902–1908 Oskar Sakarias Saarivirta (Holmström) 1909–1915 Aleksanteri Saarinen , nimitettiin virkaan 1908 1918–1920 Yrjö Vuorinen 1924–1926 Kustaa Iivari Savander 1927–1933 Kustaa Lauri Nurmi 1934–1938 Lauri Hyvärinen 1939–1962 Nikolai Honkala Kappalaiset 1799–1822 Arvid Henrik Wallenius 1824–1827 Isak Daniel Forsman 1828–1838 Isak Salenius 1838–1846 Anders Henrik Gummerus 1847–1851 Oskar Wilhelm Forsman 1852–1861 Moses Runsten 1862–1881 Edvard Ulrik Wilhelm Niceforus Leidenius , virka lakkautettiin Apupappeja ja väliajan saarnaajia 1813–1818 Isak Grönfors , kappalaisen sijainen 1822–1824 Gustaf Adol Malin , vt. kappalainen 1827–1828 Isak Salenius , välisaarnaaja 1851–1852 Johan Fredrik Cajan , välisaarnaaja 1861–1862 Karl Gustaf Renfors , välisaarnaaja 1882–1886 Johan Adolf Kerppola , vt. kappalainen 1886–1888 Isak Elenius , vt. kappalainen 1888–1895 Juho Alfred Lilius vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1899 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra 1900–1902 Juho Mikael Mikkola , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1902–1903 Henrik Vilhelm Lindgrén , vt. kirkkoherra 1908–1909 Johan Viktor Vierumäki, vt. kirkkoherra 1913–1914 Paul Sigvard Stenbäck 1915–1918 Jaakko Lammi 1919 Tuomas Emil Ponsimaa 1922–1924 Aarne Ferdinand Salminen 1925 Jussi Sinnemäki 1925 Lauri Heikkilä 1925–1926 Martin Gustaf Johannes Borg 1947–1950 Aimo Valter Sorvari 1949–1953 Väinö Ilmo Vihervaara Arkisto Peräseinäjoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1799, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1799. Kansallisarkisto on digitoinut Peräseinäjoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Hartolan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784. Päätöstä kuitenkin muutettiin kirjeellä 29.9.1786 siten, että Joutsa muodostettiin kappeliseurakunnaksi ja seurakuntaan asetettiin kappalainen. Kappalainen määrättiin toimittamaan virkaansa Leivonmäellä siihen asti, kunnes Joutsaan rakennettaisiin oma kirkko. Kappalainen asettui asumaan Leivonmäelle vasta 1789 ja virkapaikka muutettiin Joutsaan 1798, jolloin kappalaiselle ostettiin oma virkatalo. Kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 1813. Erotettiin Hartolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 23.1.1860, jolloin siihen määrättiin kuuluvaksi Leivonmäen kappeli. Seurakuntaan kuulunut Leivonmäki perustettiin Sysmän emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1878. Pertunmaa muodostettiin seurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnnaksi 1917. Maakirjakylät Hara, Jousa, Hirvenlahti, Kirkkola, Laitjärvi, Marjotaipale, Mieskonmäki, Putkijärvi, Pärnämäki, Ruorasmäki, Ruskeala, Tammilahti, Tolvasniemi, Uimaniemi, Vehmaa Naapuriseurakunnat Hartola , Hirvensalmi , Kangasniemi , Leivonmäki , Luhanka , Mäntyharju , Pertunmaa Papisto Papiston palkasta kuninkaan päätös 19.2.1729. Kappalaisen virkatalo ostettiin 1798. Kirkkoherran virkatalon oikeuksista keisarin käskykirje 24.5.1867. Papin palkasta muutamista Joutsassa sijainneista Hartolaan kuuluneista torpista Keisarillisen senaatin päätös 13.4.1870. Myllynhaltijain kirkollisista maksuista ja kappalaisen virkatalon oikeuksista Keisarillisen senaatin päätös 16.1.1875. Kirkkoherrat 1865–1880 Robert Vilhelm Brummer 1882–1904 Fredrik Alexander Brummer 1907–1916 Joel Siikanen 1919–1950 Yrjö Juhani Hovikoski Kappalaiset 1789–1806 Tuomas Wilhelm Neovius 1807–1827 Gustaf Lönnblad , ensin vt. kappalainen 1829–1834 Otto Henrik Neovius 1837–1847 Klas Kristian Albert Tötterman 1851–1869 David Johan Aspelund 1870–1883 Karl Johan Gyllenbögel 1884–1888 Frans Oskari Kekoni 1889–1912 Aksel Anton Lindegren 1913–1918 Kaarlo Johan Korpitie 1918–1921 Urho Valter Tikkanen 1922–1930 Lauri Johannes Heinonen 1930–1931 Kaarlo Johannes Linnola (Porio) Ylimääräiset papit 1806 Gustaf Henrik Krogerus , armovuoden saarnaaja 1806–1807 Erik Engman , armovuoden saarnaaja 1827–1829 Otto Henrik Neovius , vt. kappalainen 1834–1835 Johan Gabriel Tuderus , vt. kappalainen 1835–1836 Gustaf Adolf Hillebrand , armovuodensaarnaaja 1836–1837 Karl August Sahlberg , armovuodensaarnaaja 1846–1847 Alexander Teodor Sundberg , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1847–1850 Karl Gustaf Stenroth , vt. kappalainen 1850–1851 Karl Mauritz Lagerstam , välisaarnaaja 1880–1882 Fredrik Alexander Brummer , vt. kirkkoherra 1883–1884 Oskar Vilhelm Oksanen , vt. kappalainen 1888–1889 Otto Vilhelm Olander , vt. kappalainen 1900–1902 Toivo Alexander Brummer , kirkkoherran apulainen 1905 Henrik Tanner , vt. kappalainen Arkisto Joutsan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1912. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1973–1958. Seurakunnan pappila tuhoutui tulipalossa 21.7.1912, jolloin vuodesta 1789 alkaneet historiakirjat tuhoutuivat. Rippikirjat vuodesta 1793 ja lastenkirjat vuodesta 1803 pelastuivat palosta. Seurakunnan pappilassa oli jo aiemmin ollut tulipalo 28.8.1908 mutta tällöin ei tiettävästi lainkaan tuhoutunut kirkonkirjoja. Kansallisarkisto on digitoinut Joutsan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Iitin emäseurakunnan kappeli kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Kaarle-herttuan kirjeitse antamalla luvalla 27.10.1595. Seurakunnan kirkossa kävi alkuaan Savolahden, Taipaleen, Sysmän ja Hollolan asukkaita. Pikkuvihan jälkeen seurakunta jaettiin kahtia Turun rauhassa 7.8.1743, jolloin kolmasosa seurakunnasta eli 50 tilaa, kirkko ja pappila liitettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan. Viipurin kuvernementin hallinnon ukaasilla 19.7.1746 määrättiin, että Venäjän puolella asunut papisto, vaikka olivatkin Ruotsin alamaisia, sai hoitaa koko seurakuntaa. Ukaasin jälkeen epäselvyydet jatkuivat seurakunnan hoidossa aina siihen saakka, kunnes Vanha Suomi liitettiin kuuluvaksi kokonaisuudessaan Suomen suuriruhtinaskuntaan. Toinen kirkko rakennettiin 20 viikossa 1686. Vuonna 1822 valmistui uusi kirkko, jonka kirjaustöistä Keisarillisen senaatin toimituskunnan kirjeessä 26.3.1862. Iitin Leppäniemen kylä liitettiin seurakuntaan kuuluvaksi keisarin käskykirjeellä 8.6.1859. Seurakunnan osista muodostettiin Pertunmaa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja perustettu seurakunta aloitti toimintansa 1924. Seurakuntaan kuulunut Pankkakangas perustettiin rukoushuonekunnaksi 1895. Maakirjakylät Ahvenisto, Anettu, Enolahti, Halmeniemi, Hietaniemi, Huopola, Hyyrylä, Hölttä, Jäniskylä, Karankamäki, Kinnilä, Korpilahti, Kousaniemi, Kuhajärvi, Kukonkorpi, Kuortti, Kyttälä (Skyttälä), Lahnaniemi, Leppäniemi, Luhtanen, Lyytikkälä, Mynttilä, Niinimäki, Nurmaa, Ollikkala, Outila, Paasola, Poitinniemi, Partsimaa, Pertunmaa, Pärnämäki, Saviniemi, Särkimäki, Tiilikkala, Toivola, Vanonen Naapuriseurakunnat Hartola , Heinola , Heinolan kaupunki , Hirvensalmi , Iitti , Jaala , Joutsa , Pertunmaa , Ristiina , Savitaipale , Suomenniemi , Valkeala Papisto Seurakunnan perustamisen yhteydessä 1595 määrättiin, että joku autiotila annettaisiin kirkkoherran virkataloksi. Kappalaisen virkataloksi annettiin Skyttälästä neljäsosa eli Kolmihalko 6.3.1616. Papiston palkasta tehtiin suostumus 23.2.1729 ja suostumus vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 28.3.1732 ja 4.11.1732. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 31.5.1850. Kirkkoherrat 1595–1626 Jacobus Petri 1629–1646 Canutus Matthiæ Tallberg 1649–1666 Thomas Henrici 1668–1678 Bartholdus Matthiæ Mollerus 1679 Johan Nappenius, ei ottanut virkaa vastaan 1679–1714 Matthias Bartholdi Mollerus 1722–1730 Johan Gestrin 1730–1732 Anders Alopæus 1733–1774 Zacharias Cygnæus 1775–1780 Zacharias Cygnæus 1782–1808 Emanuel Berner 1810–1823 Axel Abraham Berner 1827–1849 Olof Pesonius 1853–1867 Henrik Johan von Pfaler 1869–1875 Lars Anders Landgren 1878–1905 Karl Henrik Oskar Molander 1907– Viktor Berner 1916–1932 Kaarlo Viktor Petrell 1932–1952 Kaarlo Heikki Airas Kappalaiset 1616–1626 Canutus Matthiæ Tallberg 1639–1646 Thomas Henrici 1654–1655 Georgius Matthiæ 1656–1682 Andreas Andreæ 1688–1712 Josef Molitor –1722 Anders Hoimilander 1722–1735 Karl Rheander 1736–1762 Fredrik Gustaf Berner 1764–1782 Emanuel Berner 1782–1796 Anders Konrad Favorin 1800–1820 Samuel Johan Krogerus 1823–1834 David Kristian Stenius 1827–1850 Karl Gröhn 1852–1864 Axel Emanuel Berner , ensin vt. kappalainen 1865–1870 Alexander Vilhelm Mansner 1872–1875 Ismael Ruuth 1879–1887 Otto Magnus Cantell 1890–1892 August Magnus Tolpo 1894–1907 Viktor Berner 1909 Gustaf Immanuel Cantell 1920–1947 Paavo Pakkanen 1947–1953 Johannes Kuurne Ylimääräiset papit 1767–1775 Zacharias Cygnæus , sijaiskirkkoherra 1803–1806 Gustaf Henrik Krogerus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1806–1810 Axel Abraham Berner , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1809 David Berner , kirkkoherran apulainen 1812–1814 David Berner , kirkkoherran apulainen 1816–1817 Gustaf Henrik Gåsman , kappalaisen apulainen 1820–1821 Bror Sven Hougberg , papiston apulainen 1821 Gustaf Henrik Krogerus , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1821 Jonatan Gestrin , kirkkoherran apulainen 1821–1822 Johan Tengén , kirkkoherran apulainen 1822–1823 Karl Johan Vinter , armovuodensaarnaaja 1822–1827 Erik Niklander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1828–1829 Karl Viktor Tavaststjerna , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Axel Emanuel Berner , kirkkoherran apulainen 1838–1844 Johan Fredik Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1844–1853 Viktor Olof Pesonius , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1844–1847 Anders Gustaf Hahl , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1847–1850 Karl Mauritz Lagerstam , vs. kappalainen 1850–1852 Anders Gustaf Hahl , vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1853–1856 Henrik Reinhold Krogell , kirkkoherran apulainen 1856–1859 Viktor Vilhelm Krogell , kirkkoherran apulainen 1859–1866 Anders Rosberg , kirkkoherran apulainen 1865 Karl Vilén , kirkkoherran apulainen 1866–1871 Frans Fritjof Ferdinand Cavén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vs. kappalainen 1866 Filemon Dahl , vs. kappalainen 1867–1868 Alexander Vilhelm Forstadius , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1868–1869 Karl Hjalmar von Pfaler , armovuodensaarnaaja 1870 Fredrik Forsman , kirkkoherran apulainen 1871 Johan Saarinen , kirkkoherran apulainen 1871–1872 Karl von Hertzen , vt. kappalainen 1872–1874 Teodor Titus Timoteus Tornell , kirkkoherran apulainen 1874–1878 Oskar Vilhelm Vilskman , vt. kirkkoherra 1875–1879 August Hämäläinen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1880 Bengt Adolf Broms , kirkkoherran apulainen 1887–1890 Gustaf Immanuel Cantell , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1888–1891 Lauri Johannes Molander , kirkkoherran apulainen 1890–1892 Kaarle Albert Lauri , kappalaisen apulainen 1892–1894 Knut Fabian Holmberg , vt. kappalainen 1891–1909 Gustaf Immanuel Cantell , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1909– Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Mäntyharjun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1733, tilikirjat vuodesta 1684 ja historiakirjat vuodesta 1681. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1984. Kansallisarkisto on digitoinut Mäntyharjun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Mikkelin emäseurakunnan kappeliksi noin 1653. Aikoinaan Turun piispa Magnus Tavastilla oli myöhemmän Hirvensalmen alueella lampuotien viljelemät tilat Juuritaipaleella ja Vahvajärvellä. Kuningas Kristoffer Baijerilainen antoi 1442 kirjeen, jonka mukaan Sysmän ja Savilahden eli Mikkelin välillä olleella 18 peninkulman taipaleella ei ollut asuinpaikkaa, jossa piispa joka kolmas vuosi pitämällään tarkastusmatkalla olisi voinut matkustavaisena saada suojaa. Tätä varten piispa oli rakennuttanut Vahvajärvelle majan näitä matkoja varten. Vielä vuonna 1833 Kempin tilaa kutsuttiin ilmeisesti tästä johtuen myös nimellä Piispan kestikievari. Seurakunnan vanhimmat kirkot sijaitsivat Kappelinlahden maalla Tuukkalan Hamisella ja Lampolahden maalla Hämeenmäellä, kunnes kirkko rakennettiin Hirvensalmen niemelle noin 1640. Kappelin erottamista Mikkelistä anottiin ensimmäisen kerran vuonna 1761, mutta tämä toteutui vasta myöhemmin. Seurakunta erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 26.5.1851. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1.5.1868. Seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi yksi Sysmän kuulunut 1/8 manttaalin tila Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897. Hirvensalmen kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Hirvenlahti, Hirvensalmi, Hurrila, Hämeenmäki, Kilkki, Kotkatvesi, Kuitula, Lahnaniemi, Lelkola, Malvaniemi, Merrasmäki, Monikkala, Parkkola, Puttola, Puukonsaari, Pyörnilä (Björnilä), Pääskynsaari, Pöyry, Ripatti, Suonsalmi, Jyväsmäki, Vahvamäki, Vahvaselkä, Väisälä Naapuriseurakunnat Joutsa , Kangasniemi , Mikkeli , Mikkelin kaupunki , Mäntyharju , Pertunmaa , Ristiina Papisto Entinen Hiltuniemen kappalaisen virkatalo, jonka arveltiin olleen Suomen kenraalikuvernöörin kreivi Per Brahen lahjoittama, määrättiin kirkkoherran virkataloksi ja se sai kirkkoherran virkatalon oikeudet 6.4.1870. Kappalaisen uusi virkatalo ostettiin myöhemmin. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 15.9.1850 ja suostumus vahvistettiin 26.5.1851. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.3.1871. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 6.12.1851. Kirkkoherrat 1868–1893 Herman Ekman 1894–1909 August Vilhelm Lund 1910–1926 Karl Johan Waldemar Breitholtz 1927–1946 Lauri Haapaniemi 1947–1960 Matti Elomaa Kappalaiset 1650–1669 Georgius Erici Nigræus 1673–1679 Laurentius Gabrielis 1690 Arvid Florinus 1693–1694 Paulus Jemsonius 1699–1712 Nils Lång 1721–1725 Michael Olai 1725–1730 Anders Alopæus 1731–1744 Erik Lyra 1745–1757 Arvid Josef Melartin 1757–1762 Henrik Costian 1762 Johan Hallonberg 1762–1774 Gustaf Fredrik Wijkman 1774–1815 Anders Heinricius 1817–1850 Fredrik Ferdinand Sirelius 1853–1863 Johan Napoleon Sirelius 1863–1871 Alexander Fernberg 1875–1897 Anders Andersson 1899–1904 Klas Filip Järnefelt 1904–1910 Matias Merivirta (Sjöström) 1911–1922 K. Emil Roine 1922–1930 Matti Elomaa 1931–1940 Artturi Honkanen 1940–1946 Pauli Lumme 1947–1953 Yrjö Ala–Opas Ylimääräiset papit 1805–1808 Karl Johan Heinricius , apulainen 1808–1809 Mårten Kiljander , apulainen 1809 David Berner , apulainen 1809–1812 Abraham Hagert , apulainen 1812 Johan Fredrik Hörning , apulainen 1812–1813 David Kristian Stenius , apulainen 1813–1817 Tomas Nervin , apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä 1820–1823 Tomas Nervin , apulainen, armovuodensaarnaaja, Mikkelinkirkkoherranapulainen täällä 1824–1826 Vilhelm Lindqvist , kirkkoherranapulainen 1826–1828 Aron Johan Hoffrén , kirkkoherranapulainen 1828–1830 Fredrik August Bonsdorff , kirkkoherranapulainen 1830–1843 Johan Napoleon Sirelius , kirkkoherranapulainen 1843–1845 Karl Liljeqvist , kirkkoherranapulainen 1845–1849 Frans Ferdinand Flinkman , kirkkoherranapulainen 1849–1852 Karl Gustaf Dahlgren , kirkkoherranapulainen 1849–1853 Anders Andersson , kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen 1860–1868 Anders Andersson , kappalaisenapulainen, välisaarnaaja, kirkkoherranapulainen 1852–1857 Johan Gustaf Gräsbeck , kirkkoherranapulainen 1857–1860 Viktor Olof Pesonius , kirkkoherranapulainen 1871 Juho Saarinen , vt. kappalainen 1890–1893 Johan Paavali Leinonen , papin apulainen, kappalaisen apulainen 1891–1894 Fredrik Eliel Cleve , vt. kirkkoherra 1893 Bruno Aloys Piispanen , kappalaisen apulainen 1893–1894 Hugo Vinter , kappalaisen apulainen 1894 Karl Mikael Mellberg , kappalaisen apulainen 1894 Hugo Anian Müller , kappalaisen apulainen 1894–1897 Sakari Hämäläinen , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1909–1910 R. A. Lund 1916–1921 T. J. G. Pylvänäinen 1922 J. V. E. Varpio 1946 O. K. M. Tuulio 1946–1947 S. A. Koskivirta Arkisto Hirvensalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1818, tilikirjat vuodesta 1797 ja historiakirjat vuodesta 1815. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1692–1936. Seurakunnan miltei koko arkisto tuhoutui pappilan palossa 14.2.1822, jolloin tuhoutuivat historiakirjat vuodesta 1763, rippikirjat vuodesta 1784 sekä lastenkirjat vuodesta 1770. Kirkko tuhoutui kokonaan palossa 12.5.1914 ja pappila paloi uudelleen perustuksiaan myöden 16.3.1928. Tällöin tuhoutui osa vanhoista muuttokirjoista, joita ei ollut sijoitettu kansliahuoneen tulenkestävään holviin. Eräässä noin vuonna 1833 laaditussa muistiinpanossa mainitaan, että seurakunnan kirkonarkistosta oli aiemmin löytynyt historiallinen esitys pitäjästä arviolta 1600-luvulta, mutta se oli myöhemmin hävitetty ilman lupaa tai muutoin hävinnyt. Kansallisarkisto on digitoinut Hirvensalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hollolan emäseurakunnan kappeliksi noin 1630, joskin joidenkin tietojen mukaan oli alkuaan vain rukoushuonekunta. Seurakuntaan sijoitettiin emäseurakunnan kappalainen vasta 1687. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 20.3.1848 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1862. Sysmän ja Mäntyharjun kyliä liitettiin kuuluvaksi seurakuntaan keisarin käskykirjeellä 10.1.1870. Heinolan maalaiskunta liitettiin Heinolan kaupunkiin 1997. Seurakuntaan kuulunut Heinolan kaupunki sai oman saarnaajansa 1812 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Muut nimet Heinola landsförsamling, Heinolan maaseurakunta Maakirjakylät Heinola, Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Jyränkö, Lusi, Marjoniemi, Nuoramo, Onalisto (Onali), Onkiniemi, Paaso, Paistjärvi, Taipale, Tuusjärvi, Vaippilainen Naapuriseurakunnat Asikkala , Hartola , Heinolan kaupunki , Iitti , Jaala , Mäntyharju , Nastola , Pertunmaa , Sysmä Papisto Kirkkoherran virkatalo lunastettiin kirkkoherran palkan säästövaroilla, 3 257 ruplalla, ja lisämaita ostettiin tuhannella ruplalla pitäjänkokouksen päätöksellä 28.8.1848. Kappalaisen virkatalon haltija sai uudisviljelyksestään lukea 44 verovapausvuotta alkaen vuodesta 1847. Suostumus papiston palkasta tehtiin 5.2.1732 ja suostumus vahvistettiin 28.3.1732. Papiston palkasta keisarin käskykirjeet 20.3.1848, 7.5.1864 ja 15.3.1866. Kirkkoherrat 1862–1874 Karl Henrik Gardberg 1876–1886 Gustaf Adolf Holmström 1887–1909 Anshelm Everhard Tarenius 1911–1920 Paul Osvald Stenroth 1921–1926 Emil Ferdinand Aarnio 1928–1956 Onni Albin Eerikäinen Kappalaiset 1687–1726 Henricus Polonus 1727–1731 Anders Forselius 1734–1738 Johan Strandman 1738–1749 Johan Serenius 1752–1774 David Hirn 1775–1786 Magnus Kyander 1787–1812 Samuel Johan Antell 1812–1813 Gustaf Serenius 1816–1828 Erik Engman 1831–1840 Hernik Johan von Pfaler 1840–1861 Anders Gustaf Sevén 1862–1867 Karl Hellén 1867–1876 Gustaf Adolf Holmström 1876–1887 Gustaf Ernfrid Herckman 1888–1899 Frans Oskar Kekoni 1900–1904 Kauno Edvard Uino 1905–1906 Niilo Pispala 1909–1913 Iisakki Vihtori Talvitie , 1913–1926 Heikki Haapanen, virka lakkautettiin 1926 Ylimääräiset papit 1807–1808 Anders Johan Holmsten , kappalaisen apulainen 1810–1812 Karl Gabriel Lyra , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1813 Gustaf Varén , kappalaisen apulainen 1813 Johan Arnell , virkavuosisaarnaaja 1814–1815 Karl Johan Hollender , virka- ja armovuodensaarnaaja 1824–1825 Johan Björkström , kappalaisen apulainen 1826–1828 Karl Hahl , kappalaisen apulainen, sijainen 1828–1829 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen sijainen, virkavuosisaarnaaja 1829–1831 Karl Anders Svanström , armovuosisaarnaaja 1830 August Blomqvist , armovuosisaarnaaja 1834–1835 Elias Samuel Nymalm , vt. kappalainen 1850 Karl Adolf Streng , kappalaisen apulainen 1850–1853 Filemon Dahl , kappalaisen apulainen 1857–1861 Karl Fredrik Blomqvist , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1861–1862 Karl Adolf Streng , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1886–1888 Otto Vilhelm Olander , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1886–1888 Fredrik Eliel Cleve , kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1888–1889 David Konstantin Kröger , kirkkoherran apulainen 1899–1900 Jaakko Ripatti , vt. kappalainen 1904 Bror Hannes Helander , vt. kappalainen 1906–1907 Paul Osvald Stenroth , vt. kappalainen ja virkavuosi ja armovuoden saarnaaja 1907 Henrik Tanner , vt. kappalainen ja armovuoden saarnaaja 1909 Henrikki Vihtori Talvitie , vt. kappalainen Arkisto Heinolan maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1804 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1900. Seurakunnan pappila paloi tuhopoltossa vähän ennen 8.10.1791. Pitäjänkokouksen päytäkirjan mukaan se oli tällöin tuhottu tuhaksi, niin että pastori Samuel Johan Antellin on täytynyt "rakkaan puolisonsa kanssa öiseen aikaan paeta Jumalan armollisen avun turvin" palavasta rakennuksesta. Uusi pappila oli 27 kyynärää pitkä ja 12 kyynärää leveä pitäjänkokouksen pöytäkirjan 18.3.1792 mukaan. Uusi pappila valmistui kuitenkin lopullisesti vasta 30.8.1818. Sisällissodan aikana punaiset turmelivat ja hävittivät osan kirkonarkistosta 1918, jolloin tuhoutuivat muun muassa annettujen todistusten konspetit vuosilta 1886-1908 ja painotuotteita, kolehtikirjan tilit revittiin vuosilta 1911–1918 ja useita vanhimpia kirkonkirjoja lävistettiin pistimillä. Myös kirkon alttaritaulu ammuttiin ainakin viidestä kohtaa puhki. Kansallisarkisto on digitoinut Heinolan maaseurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Sysmän emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan ainakin jo 1540. Seurakuntaa kutsuttiin Koskipääksi vielä 1722 ja Hartolaksi ainakin vuodesta 1729. Se erotettiin Sysmästä itsenäiseksi seurakunnaksi kuninkaan käskykirjeellä 31.8.1784, jolloin se sai Ruotsin kruununperillisen mukaan nimen Gustaf Adolfs socken eli Kustaa Aadolfin pitäjä. Seurakunnan järjestyksessään toinen kirkko rakennettiin 1684–1693. Seurakuntaan kuuluneista Joutsa perustettiin kappeliseurakunnaksi 1784 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1860. Leivonmäki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1772, muodostettiin kappeliksi 1850 ja siirrettiin kuuluvaksi Joutsan emäseurakuntaan 1860. Seurakunnasta liitettiin osia perustettiin Pertunmaan kirkkoherrakuntaan 1918, liitos kuitenkin toteutui vasta 1924. Hartolan kunta perustettiin 1867. Muut nimet Gustav Adolfs, Kustavus, Koskipää Maakirjakylät Hara, Hartola, Joutsa, Joutsjärvi, Kalho, Kirkkola, Kuivajärvi, Kälkyttä, Lepsala, Pohjola, Putkijärvi, Ruskeala, Vastamäki, Vehmaa, Ylimäinen Naapuriseurakunnat Heinola , Joutsa , Luhanka , Mäntyharju , Pertunmaa , Sysmä Papisto Kappalaisella oli ensin Vehmaisten ja sitten Mönsän virkatalo, joka Keisarillisen senaatin luvalla 29.9.1880 myytiin huutokaupalla 15.5.1881. 2 325 markan kauppahinnasta muodostettiin kappalaisen virkatalon rakennusrahasto, josta kappalainen nautti myöhemmin korot. Kappalainen asui Muinilan eli Savelan virkatalossa, joka ostettiin 1834. Suostumus papiston palkasta Sysmän emäseurakuntaa ja Hartolan kappelia varten tehtiin 19.2.1729 ja vahvistettiin 28.2.1732. Uusi suostumus papiston palkasta vahvistettiin 7.11.1840, mistä Keisarillisen senaatin päätöksessä 20.2.1862. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 20.10.1869 ja 18.11.1880. Kirkkoherrat 1784–1785 Anders Streng 1786–1822 Kars Abraham Hoffrén 1824–1829 Berndt Johan Gadd 1832–1839 Arvid Gottfrid Nordqvist 1842–1859 Nils Robert Bonsdorff 1865–1875 Johan Filip Danielsson 1877–1880 Adolf Magnus Vinter 1883–1888 Johan Ferdinand Lahtonen 1889–1908 Gustaf Basilius Juslén 1909–1915 Gustaf Adolf Rossander 1915–1923 Hugo Vinter 1924–1944 Aleksanteri Kuusisto 1946 Erkki Pirkka 1948–1958 Jouko Ripatti Kappalaiset 1634–1635 Eskel 1639–1665 Johannes Bartholdi 1669–1675 Jakob Bernhardi Gåsman 1678–1688 Erik Koskman 1691–1710 Martinus Etholœnius 1725–1729 Reinhold Hertz 1731–1737 Anders Forselius 1737–1785 Samuel Heintzius 1788–1790 Karl Streng 1791–1793 Johan Ingman 1794–1807 Lars Homén 1810–1819 Henrik Johan Seleni 1821–1833 Timoteus Vahlberg 1835–1842 Tobias Jakob Ticcander 1843–1845 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1843–1853 Johannes Napoleon Sirelius 1850–1851 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1855–1864 Reinhold Olivier Gahmberg 1867–1877 Adolf Magnus Vinter 1878–1900 Maximilian Kristian Tavast 1901–1911 Kustaa Mortimer Martin 1911–1913 Akseli Pajula 1913–1920 Otto Kolehmainen 1920–1934 Tuomas Tuovinen 1934–1935 Gunnar Paasonen 1935–1944 Martti Halmesmaa 1944–1954 Reino Honkanen Ylimääräiset papit 1800–1804 Frans Fredrik Petersen , kirkkoherran apulainen 1804–1808 Stefan Igoni , kirkkoherran apulainen 1808–1810 Anders Johan Holmsten , kappalaisen viransijainen, armovuodensaarnaaja 1809–1810 Israel Reinhold Hoffrén , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Lars Filip Palander , kirkkoherran apulainen 1811–1813 Josef Gabriel Vallenius , kirkkoherran apulainen 1813–1814 Georg Alvenius , kirkkoherran apulainen 1814–1821 Timoteus Vahlberg , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Gustaf Henrik Gåsman , vt. kappalainen 1818–1821 Johan Fredrik Bergh , kappalaisen sijainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1821–1824 Gustaf Adolf Hoffrén , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1824–1825 Lars Romell , kirkkoherran apulainen 1825–1826 Erik Vilhelm Vinter , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Gustaf Adolf Hillebrand , kappalaisen apulainen 1827 Otto Henrik Neovius , kappalaisen apulainen 1827–1828 Josef Vilhelm Schalien , kappalaisen apulainen 1828–1830 Samuel Grönqvist , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1828–1829 August Vilhelm Krogerus , kappalaisen sijainen 1829–1833 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen sijainen 1830–1832 Gustaf Adolf Hillebrand , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1833–1835 Daniel Kristian Hirn , välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1835–1838 Karl August Sahlberg , kirkkoherran apulainen 1836–1837 Johan Kristian Agander , kirkkoherran apulainen 1838–1839 David Toikka , kirkkoherran apulainen 1839–1840 Henrik August Lindeberg , sijaiskirkkoherra 1840–1843 Karl Fredrik Kockström , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1847–1850 Alexander Teodor Sundberg , kirkkoherran apulainen 1851–1867 Adolf Magnus Vinter , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, kappalaisen viransijainen 1852–1853 Viktor Vilhelm Krogell , kirkkoherran apulainen 1853–1855 Karl Mauritz Lagerstam , välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1880–1883 Jacob Alexander Sievo , vt. kirkkoherra 1884–1885 Ernst Sjöblom , kirkkoherran apulainen 1886 Johannes Friman , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Gustaf Basilius Juslén , vt. kirkkoherra Arkisto Hartolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1726–1934. Kansallisarkisto on digitoinut Hartolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mäntyharjun emäseurakunnan Pertunmaan kylän asukkaat anoivat lupaa rakentaa oman rukoushuoneen mutta kysymys rakentamisesta raukesi keisarin kirjeellä 20.4.1860. Oman seurakunnan perustamista yritettiin myöhemmin uudelleen mutta tämäkin hanke raukesi 1892. Perustettiin lopulta Mäntyharjun, Hartolan ja Joutsan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917. Seurakunta aloitti toimintansa 1924. Pertunmaan kunta perustettiin 1926. Maakirjakylät Anettu, Hartola, Hölttä, Joutsjärvi, Kuhajärvi, Kuortti, Kälkyttä, Lahnaniemi, Marjotaipale, Pertunmaa, Pohjola, Ruorasmäki, Toivola, Vastamäki, Vehmaa Naapuriseurakunnat Hartola , Heinola , Hirvensalmi , Mäntyharju , Joutsa Papisto Kirkkoherrat 1924–1953 Aarne Israel Kalliala Apulaiset 1917–1923 Emil Jokiranta

Perustettiin Uskelan emäseurakunnan kappeliksi jo katolisella ajalla. Seurakunnan kirkko on ollut Pyhän Bartholomeuksen nimikko. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 8.10.1860. Kuusjoen kappeli siirrettiin Perttelistä kuuluvaksi seurakuntaan 1884 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908. Perttelin kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Muut nimet S:t Bertils Maakirjakylät Anjala, Haali, Hähkänä, Inkeri, Isohiisi, Kaivola, Kajala, Kaukola, Loppi, Nokkahiisi, Pappila, Patala, Pitkäkoski, Pöytiö, Revä, Romsila, Tattula, Toramäki, Valkjärvi, Vihmalo, Vintilä, Vähähiisi Naapuriseurakunnat Kiikala , Kisko , Kuusjoki , Muurla , Somero , Uskela Papisto Papiston palkkaus järjestettiin Keisarillisen senaatin käskykirjeessä 8.10.1860. Kirkkoherra sai heikkojen tilusetujen korvaukseksi neljä kuutiometriä halkoja ja 112 kiloa heiniä kultakin manttaalilta Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Vintilän maalla sijainneesta myllystä kirkkoherra sai 16,48 hehtolitraa viljaa sekä vapaan jauhatuksen omiksi tarpeikseen. Kirkkoherrat 1860–1878 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1879–1885 Hegesippus Hippolytus Hjerpe 1886–1893 Karl Oskar Mannström 1894–1905 Isak Reinhold Tamminen 1906–1912 Vihtori Korpela 1912–1920 Otto Wilhelm Tupala 1921–1932 Kustaa Nestori Korpela 1933–1954 Kustaa Lauri Nurmi Kappalaiset 1730–1774 Mikael Lundanus 1775–1823 Johan Roberg (Råberg) 1824–1847 Karl Henrik Leidenius 1847–1854 Gustaf Randelin 1855–1860 Antero Varelius , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1866–1869 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1870–1872 Gustaf Adolf Rydman , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1767–1775 Johan Roberg (Råberg) , kappalaisen apulainen 1801–1803 Jakob Johan Erling , kappalaisen apulainen 1803–1806 Erik Villstedt , kappalaisen apulainen 1818–1820 Karl Henrik Leidenius , kappalaisen apulainen 1820–1824 Fredrik Johan Leidenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1854–1855 Matias Vilhelm Hannelius , vt. kappalainen 1859–1860 Karl Viktor Berghäll , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1860–1861 Hegesippus Hippolytus Hjerpe , vt. kappalainen 1861–1866 Karl Kasimir Bernstedt , vt. kappalainen 1874–1876 Karl Henrik Lindfors , vt. pitäjänapulainen 1878–1879 Gustaf Edvard Lybeck , vt. kirkkoherra 1883–1886 Karl Johan Nordlund , vt. pitäjänapulainen 1885–1886 Samuel Vilhelm Roos , vt. kirkkoherra 1893–1894 Alfrid Tanila , välisaarnaaja 1894 Emanuel Seppäläinen , välisaarnaaja 1894 Adam Edvard Iwendorff , välisaarnaaja 1905 Herman Vihtori Selin , vt. kirkkoherra 1905–1906 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kirkkoherra 1906 Antti Fabian Oja , vt. kirkkoherra 1920–1921 Frans Arvi Kaukomaa 1932–1933 Paavo Olavi Ekholm Arkisto Perttelin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1695, tilikirjat vuodesta 1626 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1626–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Perttelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)