Alkuaan Sääksmäen emäseurakunnan kappeli vuoteen 1483, jolloin siirrettiin kuuluvaksi Akaan emäseurakuntaan ja pitäjään autio- eli ratsukappelina. Mainitaan kappeliseurakuntana 1540. Urjala mainitaan paikkakuntana jo 1390. Erotettiin Akaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1589. Seurakuntaan kuuluneista Akaan puolella sijanneista kylistä hallitsevan konsistorin päätös 22.1.1813 ja Punkalaitumen puolella sijainneista tuomiokapitulin päätös 7.5.1802. Seurakuntaan kuuluneet Taipaleen ja Mellolan kylät liitettiin kuuluvan Kylmäkosken emäseurakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 9.11.1897. Seurakuntaan kuuluneen Rauhan rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin keisarillisessa senaatissa 29.3.1900. Urjalan kunta perustettiin 1868.
Muut nimet
Urdiala
Kylät
Annula, Haaronen, Hakkila, Halkivaha, Harittu, Honkola, Huhti, Ikaala, Järviö, Kamppari, Kankaanpää, Kehro, Kokko, Kölli, Laukeela, Matku, Mellola, Menonen, Nuutajärvi, Pappila, Perho, Prusila, Puolimatka, Raitoo, Salmi, Saviniemi, Taipale, Urjalankylä, Vahonen, Väkkärä, Valajärvi, Välkkilä, Velkala, Vuolle, Yntälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 24.2.1734 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Suostumusviljan maksamisesta maaherran päätöksessä 2.8.1810. Voikymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 30.4.1813. Maahanlaskiaislehmistä keisarillisen senaatin päätös 20.10.1838. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin pätös 19.1.1865. Seurakunnassa mainitaan pitäjänapulaisia 1682–1724.
Kirkkoherrat
1590–1601 Sigfrid Pietarinpoika
1603–1619 Knuut Paavalinpoika
1627–1633 Josef Tuomaanpoika Rynkö
1637–1638 Markus Amundinpoika
1640–1648 Matias Pentinpoika
1648–1660 Erik Henrikinpoika Ilonus
1661–1696 Olavi Olavinpoika Lappenius
1696–1713 Simon Wallin
1713–1722 Israel Wallin
1722–1732 Gabriel Paleen
1733–1762 Jonas Mennander
1762–1777 Jonas Gustaf Mennander
1777–1785 Jonas Henrik Mennander
1785–1796 Henrik Reilin
1797–1809 David Johan Elfvenberg
1814–1826 Abraham Lilius
1833–1862 Jakob Elias Hällfors
1864–1890 Samuel Hellgren
1892–1895 Otto Sohlman
1896–1901 Gustaf Erander
1904–1913 Nathanael Borg
1913–1936 Karl Hilden
Kappalaiset
1638–1640 Matias Pentinpoika
1640–1643 Pietari Tuomaanpoika
1643–1656 Jaakko Joosefinpoika Rynkö
1657–1661 Olavi Olavinpoika Lappenius
1661–1663 Henrik Sakariaanpoika Vellerus
1667–1690 Fredrik Yrjönpoika Hellenius
1691–1715 Henrik Jaakonpoika Malm
1715–1722 Jaaakko Juhonpoika Indelius
1722–1730 Laurentius Lilius
1730–1754 Benjamin Lundan
1754–1787 Simo Lundan
1788–1813 Wilhelm Johan Enroth
1815–1823 Carl Henrik Lilius
1824–1844 Abraham Blom
1845–1863 Lars Johan Aejmeleus
1863–1874 Nils August Uskelin
1877–1892 Otto Sohlman
1893–1906 Karl Viktor Lehtonen
1906– Severi Gabriel Kalke
Armovuodensaarnaajat ja apulaiset
1658–1659 Matias Sipinpoika Rungius
1667–1689 Johannes Simonpoika Favorinus
1690–1692 Henrik Enqvist
1692–1715 Jaaakko Juhonpoika Indelius
1724–1726 Johan Langius, apulaispappi
1745–1754 Simon Lundanus, kappalaisen apulainen
1754–1762 Jonas Gustaf Mennander, kirkkoherran apulainen
1787–1789 Johan Reinhold Wialen, armovuoden saarnaaja
1792– Johan Reilin, kirkkoherran apulainen
1800–1811 Adolf Wahlberg, kappalaisen apulainen
1804–1809 Johan Gabriel Törneroos, kirkkoherran apulainen
1809–1814 Benjamin Liljestrand, armovuoden saarnaaja, sijaiskirkkoherra
1813–1815 Johan Palmroos, välisaarnaaja
–1823 Adolf Ekbom, välisaarnaaja
1823–1824 Fredrik Elers, välisaarnaaja
1826 Karl Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen
1826–1827 Berndt Fredrik Gedda, välisaarnaaja
1827–1831 Henrik Sandberg, välisaarnaaja
1831–1833 Gustaf Sjöblad, välisaarnaaja
1836–1838 Kristian Emanuel Forss, kappalaisen apulainen
1839–1840 Johan Ambrosius Hedenberg, kappalaisen apulainen
1839–1842 Emil Ferdinand Bergroth, papin apulainen
1843 Gustaf Emil Galle, kirkkoherran apulainen
1843–1844 Efraim Adrian Mandellöf, kirkkoherran apulainen
1844–1847 Fredrik Julius Lilius, kirkkoherran apulainen
1845–1848 Nils Johan Jungberg, virka– ja armovuodensaarnaaja
1847–1852 Gustaf Adolf Bergroth, kirkkoherran apulainen
1853–1854 Johan Gabriel Vikman, kirkkoherran apulainen
1854–1867 Nils August Uskelin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1874–1875 Hugo Benjamin Sulin, vt. kappalainen
1875–1877 Johan Schönberg, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1877–1879 Fredrik Valdemar Bergroth, kirkkoherran apulainen
1879 Isak Reinhold Tamminen, kirkkoherran apulainen
1880–1881 Jaakko Haapanen, kirkkoherran apulainen
1882 Johannes Arvonen, kirkkoherran apulainen
1882–1883 Frans Josef Alfred Ahonius, kirkkoherran apulainen
1883–1885 Juho Reini, kirkkoherran apulainen
1885–1886 Alfred Teodor Appelberg, kirkkoherran apulainen
1886–1887 Yrjö Alanen, kirkkoherran apulainen
1887 Juho Arvid Sarkkila, kirkkoherran apulainen
1887–1889 Karl Hjalmar Hilden, kirkkoherran apulainen
1889–1890 Abraham Auer e Kettunen, kirkkoherran apulainen
1890–1893 Kaarlo Kustaa Turtola, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1895 Konstantin Leander Ahlman, välisaarnaaja
1895 Aksel Severin Nurkkinen, välisaarnaaja
1895–1896 Kaarle Korpela, välisaarnaaja
1900–1901 Kustaa Emil Erander, kirkkoherran apulainen ja armovuodensaarnaaja
1902 Johannes Ludvig Vallin, vt. kirkkoherra
1902–1905 Edvard Emil Elenius, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1903–1904 Alfred Elieser Elenius, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1905 Kalle Heikki Seppälä, vt. kappalainen
Arkisto
Urjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1922.
Kansallisarkisto on digitoinut Urjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.