top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Tammela

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Tammela

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi noin 1500, jolloin vanha Porttaan emäseurakunta jaettiin Someron ja Tammelan seurakuntiin. Seurakunnan kirkkoa, joka rakennettiin hakatusta harmaasta kivestä 1500-luvun alussa, laajennettiin 1784 ja sn kuori rakennettiin uudelleen 1859. Tammelan kunta perustettiin 1868.


Seurakuntaan kuuluneista Ypäjä perustettiin Perttulan kappeliksi 1500-luvulla ja erotettiin Ypäjän nimellä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1893. Jokioinen perustettiin kappeliksi 1631 ja Humppila ennen vuotta 1688, jotka molemmat itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1893. Forssa perustettiin ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901. Torron rukoushuonekunta perustettiin 1810 ja lakkautettiin 1892, jolloin rukoushuone puerttiin ja hirret käytettiin kansakoulun rakennustarpeina. Tammelan papiston mainitaan pitäneen jumalanpalveluksia joka kahdeksas pyhä Torron neljänneksessä jo 1688.


Muut nimet

Portas


Kylät

Häivä, Hevonniemi, Hykkilä, Kallio, Kankainen, Kaukjärvi, Kaukola, Kuuslampi, Kytö, Letku, Liesjärvi, Lungas, Mustiala, Ojainen, Pappila, Patamo, Pikonkorpi, Porras


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 27.1.1734, jossa luvattiin kappalaiselle palkanlisäystä, ja suostumus vahvistettiin 9.8.1734. Voisaatavista maaherran päätös 6.2.1755. Forssan tehtaalta papistolle tulleista maksuista keisarillisen senaatin päätöksessä 8.6.1877. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1694, osittain emäseurakunnan kappeleita varten. Pitäjänapulaisen palkasta keisarillisen senaantin päätös 19.2.1885. Kappalaisen virkatalo sijaitsi ennen Portaksen kylässä, mutta vahidettiin myöhemmin Klemelän tilaan, joka vapautettiin ruotumaksuista kuninkaan käskykirjeellä 22.3.1695. Seurakunnassa oli koulunopettaja 1780-luvulta alkaen.


Kirkkoherrat

1529 Andreas Svenonius

1548–1554 Tuomas Nikolai

1557–1575 Matias Johannes Mulli

1576–1581 Johannes

1581–1621 Gregorius Martini Lepus

1624–1637 Ericus Matthiae Abogius

1638 Jacobus Matthæu

1639–1647 Michael Caspari Alstadius

1648–1671 Lauri Pietarinpoika Tammelinus

1693–1713 Gabriel Gottleben

1733–1772 Johan Amnell

1773–1807 Mikael Avellan

1809–1853 Nils Magnus Tolpo

1901–1920 Nils Johan Almark


Kappalaiset

1560 Matthias Johannis Mulli

1593–1603 Laurentius Matthiae

1677 Thomas

1673–1687 Jacobus Simolenius

1722–1749 Johannes Barck

1750–1788 Gabriel Barck

1789–1811 Nils Berghäll

1812–1820 Karl Gustaf Gedda

1822–1838 Gustaf Adolf Gedda

1874–1888 Adolf Krank


Pitäjänapulaiset

1694 Mathias Tammelin, sotilaspappi

1694–1710 Laurentius Sarin

1711–1719 Ivar Vallenius

1722–1724 Henric Jacobsonius

1725–1731 David Vegelius

1754–1770 Johan Borenius

1772–1798 Johan Rangelius

1784–1796 Henrik Limnell

1798–1814 Adolf Nordgren

1815–1829 Karl Vilenius

1848–1849 Bernhard Taxell

1896–1922 Kaarlo Korpela, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1747–1754 Johan Borenius, kirkkoherran apulainen

1748–1770 Gustaf Barck, kappalaisen apulainen, kappalaisen viran armovuodensarnaaja

1749– David Wegelius, kirkkoherran apulainen

1769–1771 Nils Lignell, kappalaisen apulainen

1771–1774 Jakob Alander, kirkkoherran apulainen

1775– Johan Höglund, kappalaisen apulainen

1789–1792 Johan Gustaf Wanochius, kirkkoherran apulainen

1800–1805 Nils Israel Berghäll, kirkkoherran apulainen

1806–1809 Daniel Ekvall, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1811–1812 Gabriel Fortelius, kirkkoherran apulainen

1813–1815 Anders Lundén, kirkkoherran apulainen

1824–1827 Fredrik Elers, kirkkoherran apulainen

1829–1830 Berndt Fredrik Gedda, kirkkoherran apulainen

1831–1838 Bernhard Taxell, kirkkoherran apulainen

1838–1840 Erik Vilhelm Rangelius, kirkkoherran apulainen

1840–1844 Johan Reinhold Hammarén, kirkkoherran apulainen

1847–1850 Karl Gustaf Mauritz Grönlund, välisaarnaaja

1849–1853 Karl Kasimir Bernstedt, kirkkoherran apulainen

1853–1855 Johan Ludvig Favorin, virka- ja armovuodensaarnaaja

1858–1861 Axel Richard Mauritz Creutlein, kirkkoherran apulainen

1872 Frans Nordlund, kirkkoherran apulainen

1873–1874 Matias Sandström, vt. kappalainen

1876–1878 Gustaf Edvard Lybeck, kirkkoherran apulainen

1878–1880 Johan Vilhelm Fontell, kirkkoherran apulainen

1880–1882 Frans Josef Bergh, kirkkoherran apulainen

1882–1883 Karl Simelius, kirkkoherran apulainen

1883–1887 Frans Edvard Silvander, kirkkoherran apulainen

1885–1887 Gustaf Alfred Tanner, vt. pitäjänapulainen

1887–1888 David Anton Aimonen, vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen

1887–1890 Matti Tarkkanen, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen

1889–1891 Karl Johan Berg, kirkkoherran apulainen

1890–1892 Karl Konstantin Olander, vt. pitäjänapulainen, kirkkoherran apulainen

1892–1893 Karl Oskar Ahlström, kirkkoherran apulainen

1893 Aksel Sakari Renvall, kirkkoherran apulainen

1893 Gustaf Valfrid Stenros, kirkkoherran apulainen

1893 Aleksanteri Kulla, kirkkoherran apulainen

1893–1895 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1895 Emil Oskar Ojala, kirkkoherran apulainen

1895–1896 Simo Oskari Korpela, kirkkoherran apulainen

1895–1896 Kaarlo Viktor Hurmerinta, vt. pitäjänapulainen

1896–1899 Juho Aukusti Päiviö, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1900–1902 Mauno Brynolf Hoffrén, kirkkoherran apulainen

1901 Emil Edvard Elenius, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Uno Ivar Vallenius, kirkkoherran apulainen

1903 Väinö Robert Konstantin Helle, kirkkoherran apulainen

1904–1905 Jalmari Nikolai Vuorela, kirkkoherran apulainen

1905–1909 Sulo Oskar Ludvig Soriola (Schöneman), vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1907–1909 Akseli Einar Leiniö, kirkkoherran apulainen

1909– Kristian Johannes Sjöblom, vt. kappalainen

1909– Uno Adolf Sainio, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Tammelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1654 ja historiakirjat vuodesta 1641. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1941.


Kansallisarkisto on digitoinut Tammelan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

26 katselukertaa

Comentarios


Hae

bottom of page