top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vesilahti

Päivitetty: 15. toukok.


Rajakartta: Vesilahti

Mainitaan itsenäisenä seurakuntana ja pitäjänä jainakin jo 1346. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi kuulunut alkuaan Pirkkalan tai Karkun emäseurakuntaan. Seurakunnan tiettävästi järjestyksessään toinen kirkko vihittiin Pietari-Paavalin nimikoski 3.2.1422 ja tästä kirkosta oli myöhemmin jäljellä kivinen sakaristo hautausmaalla. Uusi kirkko laajennettiin 1732 ja rakennettiin uudelleen 1801–1803. Vesilahden kunta perustettiin 1869.


Seurakuntaan kuuluneista Lempäälä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi jo 1400-luvulla. Tottijärvi perustettiin noin 1662, muodostettiin kappeliksi 1689 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Vesilahden Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät sekä osia Lohnattilan, Unajalan, Viljulan, Menkalan, Pörölän ja Halmeenmäen kylistä liitettiin kuuluvaksi perustettiin Viialan seurakuntaan 1921.


Muut nimet

Vesilax


Kylät

Alholahti, Hakkila, Halkivaha, Heinäsuo (Heinutsuu), Hiirenoja, Hinsala, Iloinen, Järvenranta, Jokioinen, Junnila, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Kärkölä, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen, Naarva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkemäki, Palho, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen, Salospohja, Sarkkila, Suonola, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Vännilä, Viljula, Yliskylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 28.6.1681 ja keisarillisen senaatin päätös 13.10.1863. Seurakuntaan perustettiin Ahlmanin testamenttivaroilla, joka käsitti kaikkiaan 52 000 riikintaaleria, pedagogi 1817. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1662, kunnes virka muutettiin koulunopetajan viraksi keisarillisella käskykirjeellä 7.11.1856, jonka mukaan opettajan tuli olla papiksi vihitty ja ottaa osaa muun papiston kanssa kirkollisiin toimituksiin. Opettajan palkasta keisarillisen senaatin päätös 22.9.1881. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kokonaan keisarillisen senaatin päätöksellä 2.6.1887, jolloin seurakunnan papiston palkkaus järjestettiin uudelleen.


Kirkkoherrat

1554–1567 Jöns Laurentii Torsth

1567–1578 Jören Person

1580–1611 Magnus Olaj

1612–1626 Jacobus Matthiae

1626–1643 Josephus Michaelis Wallenius

1744–1767 Johan Hacks

1769–1806 David Vegelius

1827–1837 Erik Roos

1859–1882 Gustaf Ticklén


Kappalaiset

1565–1566 Magnus Olai

1589–1602 Jacobus Matthiae

1624–1626 Josephus Michaelis Wallenius

1634–1639 Christianus Jacobi

1740–1744 Johan Hacks

1744–1766 Jeremias Wallenius

1767–1781 Lars Eckman

1781–1786 Herman Wegelius

1808–1822 Karl Brasse

1825–1836 Paul Carlsson

1838–1850 Gustaf Ticklén, ensin vt. kappalainen

1851–1861 Gustaf Hackstedt

1885–1887 Edvard Hannula

1914–1919 Vihtori Severus Hiissa

1920–1922 Leonard Pietari (Pekka) Tapaninen

1923–1927 August Ferdinand Raatsi

1928–1933 Frans Arvi Kaukomaa


Pitäjänapulaiset

1729–1730 Josef Wallenius

1738–1744 Jeremias Wallenius

1744–1759 Johan Chydenius

1760–1786 Paul Rajalin

1788–1793 Jakob Gullsten

1797–1808 Karl Brasse

1811–1834 Adolf Vahlberg

1836–1846 Mikael Kellman

1849–1851 Gustaf Hackstedt

1857–1859 Karl Johan Indrén, ensin vt.

1860–1876 Johan Gustaf Skogström, virka lakkautettiin 1881


Ylimääräiset papit

1721– Josef Wallenius, kappalaisen apulainen

1740–1744 Johan Chydenius, kirkkoherran apulainen

1740–1744 Simon Åström, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1753–1760 Paul Rajalin, vt. pitäjänapulainen

1753– Henrik Telenius, kappalaisen apulainen

1763–1767 Lars Eckman, kirkkoherran apulainen

1778–1784 Herman Wegelilus, kirkkoherran apulainen

1782–1786 Karl Fredrik Wegelius, kirkkoherran apulainen

1792–1797 Karl Brasse, kirkkoeherran apulainen

1796–1799 Mikael Lundén, kirkkoherran apulainen

1800–1807 Johan Reilin, kirkkoherran apulainen

1809–1813 Johan Daniel Hagner, armovuodensaarnaaja

1814–1822 Bror Konstantin Hildén, kirkkoherran apulainen

1822–1825 Henrik Vilhelm Vegelius, virka– ja armovuodensaarnaaja

1822–1825 Jakob Ekberg, armovuodensaarnaaja

1826–1827 Jakob Vahlberg, armovuodensaarnaaja

1828 Fredrik Johan Colerus, apupappi

1830–1835 Gustaf Ticklén, kirkkoherran apulainen

1834–1836 Mikael Kellman, armovuodensaarnaaja

1837 Karl Gustaf Grönqvist, kirkkoherran apulainen

1837–1839 Berndt Josef Amnell, armovuodensaarnaaja

1839–1843 Karl Hacklin, kirkkoherran apulainen

1843–1849 Gustaf Hackstedt, kirkkoherran apulainen

1848–1852 Karl Elis Roos, armovuodensaarnaaja

1878 Otto August Lundqvist, kirkkoherran apulainen

1879 Johan Adolf Leivo, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Karl Gustaf Elomaa, vt. kappalainen

1887–1888 Johan Kristian Mäkinen, vt. kappalainen

1888–1889 Axel Rudolf Leván, vt. kappalainen

1889 Karl Viktor Petrell, vt. kappalainen

1893–1895 Karl Konstantin Aalto, armovuodensaarnaaja

1916–1917 Lauri Vilho Halla

1917–1920 Torsten Leonard Salminen

1921–1922 Martti Henrik Haavio

1922–1923 Lauri Henrik Pietilä

 

Arkisto


Vesilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1688, tilikirjat vuodesta 1858 ja historiakirjat vuodesta 1755. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinna ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1922.


Seurakunnan pappila paloi 15.5.1868, jolloin tulipalossa tuhoutui esimerkiksi keskiajalta säilyneitä kirjeitä ja vanhimmat sekä historiakirjat vuosilta 1808-1831 ja rippikirjat vuosilta 1694-1774. Kappalaisen virkatalo paloi ensimmäisen kerran 16.6.1907 ja toisen kerran sisällissodan aikana 7.4.1918, jolloin lähes kaikki sen rakennukset tuhoutuivat, mutta kirkonarkistoja ei tiettävästi tuhoutunut.


Kansallisarkisto on digitoinut Vesilahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

24 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page