top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kalvola

Päivitetty: 3. toukok.


Rajakartta: Kalvola

Mainitaan Hattulan emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1494. Seurakunnan ensimmäinen kirkko, joka oli Pyhän Olavin nimikko, sijaitsi Keikkalassa, jonka hautausmaalla oli myöhemmin jäljellä kirkon kivinen sakaristo katoliselta ajalta. Erotettiin Hattulasta itsenäiseksi seurakunnaksi ja pitäjäksi 1660. Kalvolan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009.


Kylät

Ahlajärvi, Heinu, Hietajärvi, Hitumaa, Iittala, Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Keikkala, Könnölä, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen, Kuurila, Niemi, Ojajärvi, Orjanhirsi, Paakkonen, Sääksniemi, Sauvala, Saviniemi, Sittala, Taljala, Unonen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1676, kunnes virka lakkautettiin ja kirkkoherran virallinen apulainen asetettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 17.1.1861. Kirkkoherran apulaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 15.4.1891. Kirkkoherran virkataloon oli yhdistettynä entinen kappalaisen Pisson virkatalo, joka yritettiin muodostaa pitäjänapulaisen virkataloksi, mutta tuomiokapituli antoi hakemukseen epäävän päätöksen 19.3.1684.


Kirkkoherrat

1661– Sigfridus Nicolain Kaskas

1684–1699 Jacob Agricola

1702–1708 Gustavus Montanus, sotilaspappi

1709–1729 Gabriel Procopaeus

1729–1736 Petter Bergius

1736–1756 Sigfrid Immenius

1788–1797 David Johan Elfvengren

1798–1805 Alexander Saurén

1808–1809 Martin Lilius

1811–1827 Gabriel Domander

1859–1901 Vilhelm Adolf Skogström, ensin vt. kirkkoherra

1903–1921 Axel Rudolf Leván

1921–1929 Vilho Vuorela


Kappalaiset

1574 Jacob

1634–1661 Sigfridus Nicolain Kaskas


Pitäjänapulaiset

1676–1708 Thomas Pauli Homan

noin 1709–1716 Isak Thalin

1722–1730 Henrik Asp

1730–1737 Gustaf Jylenius

1736–1745 Georg Nääsman

1758–1765 Jakob Lindsten

1766–1795 Johan Cavander

1797–1824 Anders Mennander

1837–1843 Gustaf Hackstedt

1854–1859 Johan Gabriel Vikman, virka lakkautettiin 1861


Ylimääräiset papit

1743–1746 Henrik Eerikinpoika Carling, kirkkoherran apulainen

1785 Johan Jakob Elgfoth, apupappi

1805–1808 Hans Blomlöf, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1809–1811 Mikael Hellsten, krikkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1824–1825 Karl Johan Schæffer, kirkkoherran apulainen

1825–1827 Salomon Albert Hellstedt, kirkkoherran apulainen

1827–1828 Nils Johan Jungberg, armovuodensaarnaaja

1834–1837 Gustaf Hackstedt, kirkkoherran apulainen

1839–1841 Berndt Josef Amnell, välisaarnaaja

1843–1844 Johan Efraim Ahlgren, välisaarnaaja

1844–1846 Vilhelm Pomoell, kirkkoherran sijainen

1846–1851 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kirkkoherran sijainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1849–1851 Fredrik Rosenqvist, vt. pitäjänapulainen

1851 Anders Oskar Törnudd, armovuodensaarnaaja

1852–1853 Johan Ludvig Favorin, armovuodensaarnaaja

1853–1854 Vilhelm Adolf Skogström, välisaarnaaja

1863 Viktor August Konsin, vt. kirkkoherra

1883–1884 Johan Saladin Ticklén, kirkkoherran apulainen

1884–1886 Vilho Vaurio, kirkkoherran apulainen

1885 Oskar Zakarias Holmström, kirkkoherran apulainen

1886 Emil Filemon Eränen, kirkkoherran apulainen

1886–1887 Frans Evert Richter, kirkkoherran apulainen

1887–1888 Kaarlo Konstantin Kallio, kirkkoherran apulainen

1888–1891 Kaarlo Kustaa Kari, kirkkoherran apulainen

1891–1898 Kustaa Alfred Kunnas, vt. kirkkoherra

1898–1903 Juhani Vilkki, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1903– Artturi Emil Lehtinen, vt. kirkkoherra

1921 Viljo–Kustaa Kuuliala, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kalvolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1894 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1971.


Punaiset polttivat seurakunnan kirkon sisällissodan aikana 25.4.1918, jolloin tuhoutui muun muassa rippikirjat vuosilta 1697–1729, vuosilta historiakirjat 1697–1750 ja tilikirjat vuosilta 1730–1875.


Kansallisarkisto on digitoinut Kalvolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

23 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page