Mainitaan Hattulan emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1494. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli Pyhän Olavin nimikko. Kirkko sijaitsi Keikkalassa, jonka hautausmaalla oli vielä myöhemminkin jäljellä kirkon kivinen sakaristo katoliselta ajalta. Erotettiin Hattulasta itsenäiseksi seurakunnaksi ja pitäjäksi 1660. Kalvolan kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009.
Maakirjakylät
Ahlajärvi, Heinu, Hitumaa, Iittala (Ikala), Kanajärvi, Kankaanpää, Kautio, Keikkala, Kotkajärvi, Kutila, Kutinen (Kuttis), Kuurila, Könnölä, Lahinen, Lintumaa, Niemi (Oikola), Ojanhirsi, Paakkonen, Sauvola, Saviniemi, Sittala, Suontaka, Sääksniemi, Taljala, Tenhola, Unonen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1676, kunnes virka lakkautettiin ja kirkkoherran virallinen apulainen asetettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.1.1861. Kirkkoherran apulaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 15.4.1891. Kirkkoherran virkataloon oli yhdistettynä entinen kappalaisen Pisson virkatalo. Pisson talo yritettiin muodostaa myös pitäjänapulaisen virkataloksi, mutta tuomiokapituli antoi hakemukseen epäävän päätöksen 19.3.1684.
Kirkkoherrat
1661– Sigfridus Nicolain Kaskas
1672–1682 Carolus Sigfridi Kaskas
1684–1699 Jacob Agricola
1699–1702 Jacobus Sigfridi Kaskas
1702–1708 Gustavus Montanus, sotilaspappi
1709–1729 Gabriel Procopaeus
1729–1736 Petter Bergius
1736–1756 Sigfrid Immenius
1757–1788 Henrik Eerikinpoika Carling
1788–1797 David Johan Elfvengren
1798–1805 Alexander Saurén
1808–1809 Martin Lilius
1811–1827 Gabriel Domander
1828–1839 Benjamin Lilljestrand
1841–1850 Johan Fredrik Vallin
1853–1859 Karl Henrik Fonselius
1859–1901 Vilhelm Adolf Skogström, ensin vt. kirkkoherra
1903–1921 Axel Rudolf Leván
1921–1929 Vilho Vuorela
1930–1949 Emil Laurila
Kappalaiset
1574 Jacob
1634–1661 Sigfridus Nicolain Kaskas
Pitäjänapulaiset
1676–1708 Thomas Pauli Homan
noin 1709–1716 Isak Thalin
1722–1730 Henrik Asp
1730–1737 Gustaf Jylenius
1736–1745 Georg Nääsman
1746–1757 Henrik Eerikinpoika Carling
1758–1765 Jakob Lindsten
1766–1795 Johan Cavander
1797–1824 Anders Mennander
1825–1833 Karl Johan Schæffer
1833–1836 Johan Gustaf Churberg
1837–1843 Gustaf Hackstedt
1844–1849 Edvard Gustaf Hannibal Tallgren
1851–1853 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall
1854–1859 Johan Gabriel Vikman, virka lakkautettiin 1861
Ylimääräiset papit
1743–1746 Henrik Eerikinpoika Carling, kirkkoherran apulainen
1785 Johan Jakob Elgfoth, apupappi
1787 David Johansson Cavander, apupappi
1805–1808 Hans Blomlöf, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1809–1811 Mikael Hellsten, krikkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1824–1825 Karl Johan Schæffer, kirkkoherran apulainen
1825–1827 Salomon Albert Hellstedt, kirkkoherran apulainen
1827–1828 Nils Johan Jungberg, armovuodensaarnaaja
1834–1837 Gustaf Hackstedt, kirkkoherran apulainen
1839–1841 Berndt Josef Amnell, välisaarnaaja
1843–1844 Johan Efraim Ahlgren, välisaarnaaja
1844–1846 Vilhelm Pomoell, kirkkoherran sijainen
1846–1851 Lars Gustaf Vilhelm Törnvall, kirkkoherran sijainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1849–1851 Fredrik Rosenqvist, vt. pitäjänapulainen
1851 Anders Oskar Törnudd, armovuodensaarnaaja
1852–1853 Johan Ludvig Favorin, armovuodensaarnaaja
1853–1854 Vilhelm Adolf Skogström, välisaarnaaja
1863 Viktor August Konsin, vt. kirkkoherra
1883–1884 Johan Saladin Ticklén, kirkkoherran apulainen
1884–1886 Vilho Vaurio, kirkkoherran apulainen
1885 Oskar Zakarias Holmström, kirkkoherran apulainen
1886 Emil Filemon Eränen, kirkkoherran apulainen
1886–1887 Frans Evert Richter, kirkkoherran apulainen
1887–1888 Kaarlo Konstantin Kallio, kirkkoherran apulainen
1888–1891 Kaarlo Kustaa Kari, kirkkoherran apulainen
1891–1898 Kustaa Alfred Kunnas, vt. kirkkoherra
1898–1903 Juhani Vilkki, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1903– Artturi Emil Lehtinen, vt. kirkkoherra
1921 Viljo–Kustaa Kuuliala, vt. kirkkoherra
1948–1951 Paavo T. Aropaltio, apulainen
Arkisto
Kalvolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1731, tilikirjat vuodesta 1894 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1731–1971.
Punaiset polttivat seurakunnan kirkon sisällissodan aikana 25.4.1918. Palossa tuhoutuivat muun muassa rippikirjat vuosilta 1697–1729, vuosilta historiakirjat 1697–1750 ja tilikirjat vuosilta 1730–1875.
Kansallisarkisto on digitoinut Kalvolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments