Perustettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi noin 1541. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1639, jolloin seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi osia Huittisista, Tyrväästä, Vesilahdesta ja Urjalasta. Seurakunnan kirkkoa laajennettiin 1859.
Muut nimet
Punkalaitio
Kylät
Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkoila, Koski, Kostila, Kouvola, Liitsola, Mäenpää, Moisio, Oriniemi, Parrila, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 19.2.1859.
Kirkkoherrat
1639–1644 Ericus Henrici Ilonus
1645–1682 Simon Michaelis
1682 Olaus Recholenius
1682–1689 Johannes Lignipæus
1689–1717 Henricus Tackou
1717–1719 Samuel Linck
1722–1742 Matthias Tackou
1742–1753 Nils Rotkerus
1754–1771 Aron Nocolai Prochman
1771–1777 Johan Borenius
1779–1786 Isak Rothovius
1786–1820 Aron Astrén
1821–1835 Fredrik Efraim Bergroth
1838–1844 Gustaf Tallqvist
1849–1851 Johan Granqvist
1852–1872 Anders Johan Salovius
1874–1875 Karl August Tallgren
1879–1895 Adolf Cedberg
1896–1902 Eugen Nyholm
1905–1927 Johan Adolf Leivo
Kappalaiset
1657–1659 Daniel Juslenius
1685–1686 Georgius Pouro (Pourenius)
1719–1730 Johannes Bjugh
1730–1758 Henrik Asp
1760–1771 Johan Gustaf Gammal
1771–1776 Samuel Montin
1777–1795 Jakob Alander
1796–1799 Thomas Högander
1800–1838 Gustaf Tallqvist
1839–1852 Anders Johan Salovius
1852–1858 Karl August Hornborg
1861–1880 Fredrik Julius Lilius
1887–1905 Johan Adolf Leivo
1905–1911 Vihtori Pusa
1911–1922 Juho Leimo Heininen
1922– Yrjö Henrik Valter (Valtteri) Mikonmäki (Mäkelä)
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1770–1772 Henrik Johan Bergroth
1846–1847 Fredrik Julius Lilius
1859–1861 Karl Edvard Hagelberg
1904–1905 Emil Frithiof Hippolytus Laurila
Ylimääräiset papit
1753–1755 Jeremias Lundvik, vt. kirkkoherra
1757–1771 Axel Fingerroos, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1763–1768 Aron Astrén, kappalaisen apulainen
1769–1779 Anders Nummelin, kappalaisen apulainen
1784–1787 Johan Reinhold Wialén, kirkkoherran apulaianen
1795–1798 Gustaf Andell, kirkkoherran apulainen
1799–1821 Tomas Ahlsten, kirkkoherran apulainen
1827–1829 Gabriel Granlund, kappalaisen apulainen
–1829 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen
1829–1833 Anders Johan Ahlström, kirkkoherran apulainen
1829–1837 Johan Henrik Hanelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1839–1845 Mikael Palenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1847–1852 Johan Stefan Tallqvist, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1857–1859 Frans Ernfrid Lönnqvist, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1875–1877 Ivar Markus Tallgren, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1881–1887 Johan Adolf Leivo, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1902–1803 Johan Adolf Leivo, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1903–1904 Henrik Vilhelm Lindgrén, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1904–1905 Emil Laurila, armovuodensaarnaaja
1927–1930 Toivo Väinölä, vt. kirkkoherra
Arkisto
Punkalaitumen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1707 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1945.
Seurakunnan kirkkoherra Nicolaus Rotkerus tuli mielenvikaiseksi vuonna 1753, jolloin hän sytytti pappilan tuleen ja murhasi poikansa, ylioppias Nils Rotkeruksen, mutta kirkonkirjojen mahdollisesta tuhoutumisesta palossa ei ole tietoa. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosentulesta 29.7.1773, jolloin tuhoutui vanhimmat kommunio- eli rippikirjat ennen vuotta 1738. Käytössä olleet kirkonkirjat vietiin pakko-ottoa varten sisällissodan aikana ja hävisivät huhtikuussa 1918, jolloin punaiset räjäyttivät pappilan virkahuoneen yhteyteen muuratun arkistoholvin oven rikki, ja samalla katosi myös kirkon omaisuutta.
Kansallisarkisto on digitoinut Punkalaitumen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comentarios