top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Punkalaidun

Päivitetty: 13. toukok.


Rajakartta: Punkalaidun

Perustettiin Huittisten emäseurakunnan kappeliksi noin 1541. Erotettiin Huittisista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1639, jolloin seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi osia Huittisista, Tyrväästä, Vesilahdesta ja Urjalasta. Seurakunnan kirkkoa laajennettiin 1859.


Muut nimet

Punkalaitio


Kylät

Halkivaha, Hankuri, Haviokoski, Jalasjoki, Kannisto, Kanteenmaa, Kivisenoja, Kokkoila, Koski, Kostila, Kouvola, Liitsola, Mäenpää, Moisio, Oriniemi, Parrila, Sarkkila, Talala, Teikarla, Vanttila


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 19.2.1859.


Kirkkoherrat

1639–1644 Ericus Henrici Ilonus

1645–1682 Simon Michaelis

1682 Olaus Recholenius

1689–1717 Henricus Tackou

1717–1719 Samuel Linck

1722–1742 Matthias Tackou

1742–1753 Nils Rotkerus

1771–1777 Johan Borenius

1779–1786 Isak Rothovius

1786–1820 Aron Astrén

1838–1844 Gustaf Tallqvist

1849–1851 Johan Granqvist

1879–1895 Adolf Cedberg

1896–1902 Eugen Nyholm

1905–1927 Johan Adolf Leivo


Kappalaiset

1657–1659 Daniel Juslenius

1685–1686 Georgius Pouro (Pourenius)

1719–1730 Johannes Bjugh

1730–1758 Henrik Asp

1771–1776 Samuel Montin

1777–1795 Jakob Alander

1796–1799 Thomas Högander

1800–1838 Gustaf Tallqvist

1887–1905 Johan Adolf Leivo

1905–1911 Vihtori Pusa

1911–1922 Juho Leimo Heininen

1922– Yrjö Henrik Valter (Valtteri) Mikonmäki (Mäkelä)


Apupapit ja armovuodensaarnaajat


Ylimääräiset papit

1753–1755 Jeremias Lundvik, vt. kirkkoherra

1757–1771 Axel Fingerroos, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1763–1768 Aron Astrén, kappalaisen apulainen

1769–1779 Anders Nummelin, kappalaisen apulainen

1784–1787 Johan Reinhold Wialén, kirkkoherran apulaianen

1795–1798 Gustaf Andell, kirkkoherran apulainen

1799–1821 Tomas Ahlsten, kirkkoherran apulainen

1827–1829 Gabriel Granlund, kappalaisen apulainen

–1829 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen

1829–1833 Anders Johan Ahlström, kirkkoherran apulainen

1829–1837 Johan Henrik Hanelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1839–1845 Mikael Palenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1847–1852 Johan Stefan Tallqvist, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1857–1859 Frans Ernfrid Lönnqvist, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1875–1877 Ivar Markus Tallgren, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1881–1887 Johan Adolf Leivo, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1902–1803 Johan Adolf Leivo, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1903–1904 Henrik Vilhelm Lindgrén, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1904–1905 Emil Laurila, armovuodensaarnaaja

1927–1930 Toivo Väinölä, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Punkalaitumen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1707 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1945.


Seurakunnan kirkkoherra Nicolaus Rotkerus tuli mielenvikaiseksi vuonna 1753, jolloin hän sytytti pappilan tuleen ja murhasi poikansa, ylioppias Nils Rotkeruksen, mutta kirkonkirjojen mahdollisesta tuhoutumisesta palossa ei ole tietoa. Kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosentulesta 29.7.1773, jolloin tuhoutui vanhimmat kommunio- eli rippikirjat ennen vuotta 1738. Käytössä olleet kirkonkirjat vietiin pakko-ottoa varten sisällissodan aikana ja hävisivät huhtikuussa 1918, jolloin punaiset räjäyttivät pappilan virkahuoneen yhteyteen muuratun arkistoholvin oven rikki, ja samalla katosi myös kirkon omaisuutta.


Kansallisarkisto on digitoinut Punkalaitumen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

7 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page