top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kylmäkoski

Päivitetty: 7. toukok.

Alkuaan Akaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, jonka ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 29.4.1666. Uusi kirkko eli saarnahuone rakennettiin 1779. Akaan kappalainen määrättiin asumaan seurakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859, mitä ennen seurakunnassa oli jo pitkään asunut emäseurakunnan pitäjänapulainen, mutta seurakunta muodostettiin kappeliseurakunnaksi vasta keisarillisen senaatin päätöksellä 4.3.1892. Erotettiin Akaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 9.11.1897, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Urjalan Taipaleen ja Mellolan kylät. Kolmas kirkko, tornillinen pitkäkirkko rakennettiin arkkitehti Heikki Helinin piirustusten mukaan 1900. Kylmäkosken kunta perustettiin 1895 ja liitettiin Akaan kuntaan 2011.


Kylät

Alpila, Hautaa, Järviö, Jokihaavisto, Kuusjoki, Kylmäkoski, Mellola, Nauli, Onnia, Poutala, Raidisto, Savikoski, Saviniemi, Taipale, Tipuri (Kurisniemi), Vuolle


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston virkatalosta keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Akaan kappalaisen virkatalon myynnistä Kylmäkoskelle saatiin niin sanottuun Naskalan rahastoon 6 040 markkaa 42 penniä.


Kirkkoherrat

1916–1921 Evert Soini

1922–1925 Akseli Kajanti

1925–1932 Lauri Pietilä


Kappalaiset

1896–1900 Hannu Hahnsson, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1892–1895 Vilhelm Palmroth, vt. kappalainen

1895 Erik Johansson, vt. kappalainen

1895–1896 Konrad Edvard Vanne, vt. kappalainen

1900–1903 Kustaa Adolf Paasio, vt. kappalainen

1903–1906 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen, vt. kappalainen

1906–1907 Johan Emil Aaltio e Andelin, vt. kirkkoherra

1916 Juho Kangasvuo, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kylmäkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1890. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1920.


Kansallisarkisto on digitoinut Kylmäkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

25 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page