Alkuaan Akaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, jonka ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 29.4.1666. Uusi kirkko eli saarnahuone rakennettiin 1779. Akaan kappalainen määrättiin asumaan seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859. Seurakunnassa oli tosin jo pitkään asunut emäseurakunnan pitäjänapulainen mutta seurakunta muodostettiin kappeliseurakunnaksi vasta Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.3.1892. Erotettiin Akaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.11.1897, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Urjalan Taipaleen ja Mellolan kylät. Kolmas kirkko, joka oli tornillinen pitkäkirkko, rakennettiin arkkitehti Heikki Helinin piirustusten mukaan 1900. Kylmäkosken kunta perustettiin 1895 ja liitettiin Akaan kuntaan 2011.
Maakirjakylät
Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto (Haavisto), Järvihaavisto, Järviö, Kauhavuori (Kuhavuori), Kaulo, Kerisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkoski, Käyrälä, Lontila, Mellola, Mustue, Nakkiala, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Pätsiniemi, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tipuri, Tiura, Toijala, Vuolle
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Akaan kappalaisen virkatalon myynnistä Kylmäkoskelle saatiin niin sanottuun Naskalan rahastoon 6 040 markkaa 42 penniä.
Kirkkoherrat
1907–1915 Aksel Hjalmar Rönberg
1916–1921 Evert Soini
1922–1925 Akseli Kajanti
1925–1932 Lauri Pietilä
1933–1954 V. R. Ruosterä (Rostedt)
Kappalaiset
1896–1900 Hannu Hahnsson, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1892–1895 Vilhelm Palmroth, vt. kappalainen
1895 Erik Johansson, vt. kappalainen
1895–1896 Konrad Edvard Vanne, vt. kappalainen
1900–1903 Kustaa Adolf Paasio, vt. kappalainen
1903–1906 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen, vt. kappalainen
1906–1907 Johan Emil Aaltio (Andelin), vt. kirkkoherra
1916 Juho Kangasvuo, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kylmäkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1890. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1920.
Kansallisarkisto on digitoinut Kylmäkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.