Kuului alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi pappeinkokouksessa Turussa 1483. Kappalainen seurakunnassa oli ainakin jo 1624, virka kuitenkin lakkautettiin uuden palkkausjärjestyksen mukaan 4.3.1892. Akaan kunta lakkautettiin 1946, jolloin perustettiin Toijalan kaupunki ja osa vanhasta Akaan kunnasta siirrettiin kuuluvaksi Kylmäkosken kuntaan. Seurakunnallisesti viimeksi mainittu jäi kuulumaan kuitenkin Akaan seurakuntaan.
Seurakuntaan kuuluneista Urjalan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1589. Kylmäkoski perustettiin rukoushuonekunnaksi 1658, muodostettiin kappeliksi 1892 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Seurakuntaan kuulunut Viiala perustettiin rukoshuonekunnaksi 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1926, johon kuului Haihunkosken, Tarpian ja Varrasniemen kylien lisäksi osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.
Muut nimet
Akkas, Saris
Maakirjakylät
Haanoja, Haihunkoski, Haudanniemi, Kaulo, Käyrälä, Kurisjärvi, Lontila, Mustue, Nahkiala, Pätsiniemi, Riisikkala, Sontula, Sotkia, Toijala, Varrasniemi, Viiala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 17.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 18.4.1856. Asuinpaikaksi kappalaiselle määrättiin Kylmäkosken kirkon piiri keisarillisella käskykirjeellä 8.12.1859. Naskalan kappalaisen virkatalon myynnistä ja rahojen jakamisesta keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen ainakin vuodesta 1658, kunnes Kylmäkoskella asunut pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 8.12.1859 ja hänen palkkansa annettiin kirkkoherralle.
Kirkkoherrat
1551–1578 Ericus Laurentii Jens eli Jentz
1579–1603 Johannes Stephani
1603–1613 Georgius Sigfridi
1614–1645 Johannes Michaelis Ilius
1645–1657 Ericus Johannis Ilius
1658–1678 Jacobus Matthiae Ichtydius
1679–1693 Josephus Josephi Wallenius
1693–1707 Arvid Florinus
1707–1712 Josef Kolckenius
1712–1719 Johan Wallenius
1722–1754 Nils Malm
1754–1764 Nils Malm junior
1765–1780 Gabriel Favorinus
1781–1783 Mikael Aurelius
1785–1800 Jonas Henrik Mennander
1801–1807 Karl Gustaf Wallenius
1808–1828 Zacharias Tamlander
1835–1844 Isak Immanuel Perdén
1846–1882 Erik Niklas Hildén
1885–1889 Johan Gustaf Fritjof Laurén
1892–1896 Karl Johan Ahonius
1898–1905 Karl Anders Troberg
1906–1919 Johan Fabian Lehto
1919–1934 J. A. Peltonen
1934– O. E. Närhi
Kappalaiset
1560 Ericus
1603 Urbanus Johannis
1611–1624 Jacobus Jacobi Hiisi
1627–1630 Martinus
1633–1645 Ericus Johannis Ilius
1645–1658 Jacobus Matthiae Ichtydius
1658–1680 Josephus Josephi Wallenius
1681–1689 Erik Ichtydius
1689–1707 Josef Kolckenius
1708–1712 Johan Wallenius
1712–1736 Sigfrid Immenius
1737–1765 Gabriel Favorinus
1766–1781 Mikael Aurelius
1782–1801 Karl Gustaf Wallenius
1803–1809 Anders Salovius
1812–1820 Johan Malin
1821–1828 Benjamin Lilljestrand
1829–1830 Karl Justin
1833–1856 Josef Ahonius
1856–1859 Karl Fredrik Riedell
1861–1892 Karl Johan Ahonius, virka lakkautettiin 1892
Pitäjänapulaiset
1679–1680 Erik Ichtydius
1689–1708 Johan Wallenius
1708–1712 Sigfrid Immenius
1712–1758 Johan Wastenius
1759–1773 Matthias Wirberg
1764 Johan Avellan
1775–1776 Gabriel Ståhle
1777–1782 Karl Gustaf Wallenius
1782–1799 Johan Wallenius
1801–1806 Jonas Henrik Mennander
1807 Johan Reilin
1808–1817 Adolf Johan Alander
1818–1841 Johan Aurén
1845–1853 Mikael Palenius
1853–1868 Johan Oskar Bergroth, virka lakkautettiin 1859
Ylimääräiset papit
–1645 Jacobus Matthiae Ichtydius, kirkkoherran apulainen
1651–1658 Josephus Wallenius, Kirkkoherran apulainen
1654 Gustavus Henrici
1657–1659 Olaus Petri, papin apulainen
1664–1778 Jacobus Caspari Eichman, kirkkoherran apulainen
1684–1789 Josef Kolckenius, pappien apulainen
1774–1775 Gabriel Ståhle, kirkkoherran apulainen
1780–1782 Johan Wallenius, kirkkoherran apulainen
1793–1801 Jonas Henrik Mennander, kirkkoherran apulainen
1800–1810 Johan Palmroos, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1809–1812 Johan Aurén, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen
1822–1824 Klas Johan Tamlander, kirkkoherran apulainen
1824–1829 Adrian Gabriel Björnberg, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Fredrik Vilhelm von Pfaler, välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen, sijaiskirkkoherra
1829–1831 Klas Johan Tamlander, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1830–1833 Johan Henrik Wijkberg, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen
1831–1834 Anders Gustaf Gonander, sijaiskirkkoherra
1841–1842 Gustaf Fredrik Palander, Kirkkoherran apulainen
1842–1843 Gottfrid Lagerström, kirkkoherran apulainen
1843–1844 Matias Enroth, kirkkoherran apulainen
1844–1845 Karl Herman Lindfeldt, vt. pitäjän apulainen
1859–1860 Karl Abraham Rikberg, vt. kappalainen
1860–1861 Oskar Grönholm, vt. kappalainen
1874 Hugo Benjamin Sulin, kirkkoherran apulainen
1875–1876 Jebets Jesiel Judu Judén, kirkkoherran apulainen
1877–1879 Karl Anders Troberg, kirkkoherran apulainen
1879–1881 Isak Reinhold Tamminen, kirkkoherran apulainen
1882–1885 Kaarlo Kustaa Elomaa, virka- ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen
1884–1885 Karl Hjalmar Hildén, armovuoden saarnaaja
1889–1891 Abel Kivioja, sijaiskirkkoherra
1892–1893 Vilhelm Palmroth, vt. kappalainen
1895 Konrad Edvard Vanne, kirkkoherran apulainen
1896–1898 Frans Adolf Rudanko, sijaiskirkkoherra
1905–1906 Erik Wilhelm Hagfors, sijaiskirkkoherra
Arkisto
Akaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1909.
Seurakunnan pappila paloi noin 1803, jolloin osa arkistoa tuhoutui. Kirkkoon murtauduttiin 1.6.1906, jolloin mainitaan esimerkiksi kirkonkirjoja revityn.
Kansallisarkisto on digitoinut Akaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments