top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Akaa

Päivitetty: 19. elok.


Rajakartta: Akaa

Kuului alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi pappeinkokouksessa Turussa 1483. Kappalainen seurakunnassa oli ainakin jo 1624, virka kuitenkin lakkautettiin uuden palkkausjärjestyksen mukaan 4.3.1892. Akaan kunta perustettiin 1870 ja se lakkautettiin 1946, jolloin perustettiin Toijalan kaupunki. Osa vanhasta Akaan kunnasta siirrettiin kuuluvaksi Kylmäkosken kuntaan. Seurakunnallisesti viimeksi mainittu jäi kuulumaan kuitenkin Akaan seurakuntaan.


Seurakuntaan kuuluneista Urjalan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1589. Kylmäkoski perustettiin rukoushuonekunnaksi 1658, muodostettiin kappeliksi 1892 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Seurakuntaan kuulunut Viiala perustettiin rukoshuonekunnaksi 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1926, johon kuului Haihunkosken, Tarpian ja Varrasniemen kylien lisäksi osia Lempäälästä ja Vesilahdesta.


Muut nimet

Akkas, Saris


Maakirjakylät

Haanoja, Haihunkoski, Haudanniemi, Kaulo, Käyrälä, Kurisjärvi, Lontila, Mustue, Nahkiala, Pätsiniemi, Riisikkala, Sontula, Sotkia, Toijala, Varrasniemi, Viiala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 17.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 18.4.1856. Asuinpaikaksi kappalaiselle määrättiin Kylmäkosken kirkon piiri keisarillisella käskykirjeellä 8.12.1859. Naskalan kappalaisen virkatalon myynnistä ja rahojen jakamisesta keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen ainakin vuodesta 1658, kunnes Kylmäkoskella asunut pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 8.12.1859 ja hänen palkkansa annettiin kirkkoherralle.


Kirkkoherrat

1551–1578 Ericus Laurentii Jens eli Jentz

1579–1603 Johannes Stephani

1603–1613 Georgius Sigfridi

1614–1645 Johannes Michaelis Ilius

1645–1657 Ericus Johannis Ilius

1658–1678 Jacobus Matthiae Ichtydius

1693–1707 Arvid Florinus

1707–1712 Josef Kolckenius

1712–1719 Johan Wallenius

1722–1754 Nils Malm

1754–1764 Nils Malm junior

1765–1780 Gabriel Favorinus

1781–1783 Mikael Aurelius

1892–1896 Karl Johan Ahonius

1906–1919 Johan Fabian Lehto

1919–1934 J. A. Peltonen

1934– O. E. Närhi


Kappalaiset

1560 Ericus

1603 Urbanus Johannis

1611–1624 Jacobus Jacobi Hiisi

1627–1630 Martinus

1633–1645 Ericus Johannis Ilius

1645–1658 Jacobus Matthiae Ichtydius

1681–1689 Erik Ichtydius

1689–1707 Josef Kolckenius

1708–1712 Johan Wallenius

1712–1736 Sigfrid Immenius

1737–1765 Gabriel Favorinus

1766–1781 Mikael Aurelius

1803–1809 Anders Salovius

1812–1820 Johan Malin

1829–1830 Karl Justin

1833–1856 Josef Ahonius

1861–1892 Karl Johan Ahonius, virka lakkautettiin 1892


Pitäjänapulaiset

1679–1680 Erik Ichtydius

1689–1708 Johan Wallenius

1708–1712 Sigfrid Immenius

1712–1758 Johan Wastenius

1759–1773 Matthias Wirberg

1775–1776 Gabriel Ståhle

1782–1799 Johan Wallenius

1818–1841 Johan Aurén

1845–1853 Mikael Palenius

1853–1868 Johan Oskar Bergroth, virka lakkautettiin 1859


Ylimääräiset papit

–1645 Jacobus Matthiae Ichtydius, kirkkoherran apulainen

1651–1658 Josephus Wallenius, Kirkkoherran apulainen

1654 Gustavus Henrici

1657–1659 Olaus Petri, papin apulainen

1664–1778 Jacobus Caspari Eichman, kirkkoherran apulainen

1684–1789 Josef Kolckenius, pappien apulainen

1774–1775 Gabriel Ståhle, kirkkoherran apulainen

1780–1782 Johan Wallenius, kirkkoherran apulainen

1793–1801 Jonas Henrik Mennander, kirkkoherran apulainen

1800–1810 Johan Palmroos, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1809–1812 Johan Aurén, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen

1822–1824 Klas Johan Tamlander, kirkkoherran apulainen

1824–1829 Adrian Gabriel Björnberg, kirkkoherran apulainen

1828–1829 Fredrik Vilhelm von Pfaler, välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen, sijaiskirkkoherra

1829–1831 Klas Johan Tamlander, sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1830–1833 Johan Henrik Wijkberg, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen

1831–1834 Anders Gustaf Gonander, sijaiskirkkoherra

1841–1842 Gustaf Fredrik Palander, Kirkkoherran apulainen

1842–1843 Gottfrid Lagerström, kirkkoherran apulainen

1843–1844 Matias Enroth, kirkkoherran apulainen

1844–1845 Karl Herman Lindfeldt, vt. pitäjän apulainen

1859–1860 Karl Abraham Rikberg, vt. kappalainen

1860–1861 Oskar Grönholm, vt. kappalainen

1874 Hugo Benjamin Sulin, kirkkoherran apulainen

1875–1876 Jebets Jesiel Judu Judén, kirkkoherran apulainen

1877–1879 Karl Anders Troberg, kirkkoherran apulainen

1879–1881 Isak Reinhold Tamminen, kirkkoherran apulainen

1882–1885 Kaarlo Kustaa Elomaa, virka- ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen

1884–1885 Karl Hjalmar Hildén, armovuoden saarnaaja

1889–1891 Abel Kivioja, sijaiskirkkoherra

1892–1893 Vilhelm Palmroth, vt. kappalainen

1895 Konrad Edvard Vanne, kirkkoherran apulainen

1896–1898 Frans Adolf Rudanko, sijaiskirkkoherra

1905–1906 Erik Wilhelm Hagfors, sijaiskirkkoherra

 

Arkisto


Akaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1909.


Seurakunnan pappila paloi noin 1803, jolloin osa arkistoa tuhoutui. Kirkkoon murtauduttiin 1.6.1906, jolloin mainitaan esimerkiksi kirkonkirjoja revityn.


Kansallisarkisto on digitoinut Akaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

148 katselukertaa

Hae

© Suomen Sukututkimusseura 2024

bottom of page