Perustettiin Ulvilan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1763, kun seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus valmistui. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1764 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1765. Kirkkoa laajennettiin 1835. Erotettiin Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 18.11.1861. Seurakunnassa sijainneen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin 10.11.1896. Nakkilan kunta perustettiin 1861. Maakirjakylät Anola, Arantila, Korpi, Kukonharja, Kourila, Kyrkholm, Lammainen, Lautila, Leistilä, Masia, Myllärinkylä, Nakkila, Pakkala, Panelia, Ruhade, Ruskela, Soinila, Tattara, Viikala, Villilä Naapuriseurakunnat Harjavalta , Kiukainen , Kokemäki , Kullaa , Luvia , Ulvila Papisto Papiston palkasta maaherran päätöksessä 28.2.1805. Keisarin päätöksen 7.1.1856 mukaan seurakunta ei olllut velvollinen ottamaan osaa emäseurakunnan kappalaisen palkkaamiseen. Kirkkoherran pienemmistä saatavista Keisarillisen senaatin päätöksessä 17.1.1863. Kirkkoherrat 1874–1885 Johan Eggert Åberg 1888–1912 Karl Oskar Kraft 1914–1923 Ernst Vilhelm Sandell 1925–1932 Matti Hiltula 1932–1951 Antti Perheentupa Kappalaiset 1765–1769 Henrik Riman 1770–1784 Samuel Granlund 1784–1789 Johan Becker 1790–1797 Johan Avolin 1798–1801 Isak Vellenius 1802–1822 Daniel Bergroth 1823–1852 Gustaf Grönholm 1854–1867 Frans Josef Vadén Viralliset apulaiset 1885–1886 Karl Gustaf Elomaa , vt. kirkkoherra 1886–1888 Vilhelm Kaitila , vt. kirkkoherra 1895 Akseli Topias Toikka , vt. kirkkoherra 1896 Frans Oskar Lampola , kirkkoherran apulainen 1896 Johan Alfred Lilius , kirkkoherran apulainen 1897 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1897–1898 Abel Kivioja , kirkkoherran apulainen 1900–1905 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908 Isak Teodor Tarmo, virallinen apulainen 1944–1954 Toivo Tunturi Ylimääräiset papit 1806–1807 Adam Pihlman , kappalaisen apulainen 1812–1823 Gustaf Grönholm , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1841 Henrik Vilhelm Nordlund , vt. kappalainen 1841–1843 Otto Reinhold Halleen , kappalaisen apulainen 1851–1854 Gustaf Grönholm nuorempi, vt. kappalainen 1867–1874 Eliel Tiodolf Lagus , vt. kappalainen Arkisto Nakkilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1765, tilikirjat vuodesta 1765 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1764–1970. Kansallisarkisto on digitoinut Nakkilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Naantalin seurakunta muodostui birgittalaisnunnaluostarin ympärille muodostuneesta asutuksesta. Luostari perustettiin Maskun emäseurakunnan maalle 1438 mutta siirrettiin viisi vuotta myöhemmin Raisioon. Kun luostarin merkitys kasvoi, määrättiin Naantali emäkirkoksi ja Raisio muodostetun emäseurakunnan anneksaksi. Naantali sai kaupunginoikeudet 1443. Uskonpuhdistuksen jälkeen ja luostarin rappeuduttua Raisio tuli jälleen emäkirkoksi ja Naantali anneksaksi. K uningas Juhana III:n käskykirjeen nojalla Naantalin kirkko määrättiin kunnostettavaksi 29.12.1577, jolloin emäkirkko siirrettiin jälleen Naantaliin ja Raisioon kuulunut Ruskon kappeli siirrettiin kuuluvaksi Maskun emäseurakuntaan. Maskusta puolestaan siirrettiin Merimaskun kappeli kuuluvaksi Naantaliin. Vuonna 1628 Jägerhornin pyssyn etulatinki sytytti tulipalon, jossa kirkko vahingoittui pahoin. Seurakunta oli Turun akatemian prebendana vuosina 1640–1844. Kirkko korjattiin perusteellisesti valtionvaroilla ja varustettiin kattoholvauksella 1866. Seurakuntaan kuuluneista Raisio erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1894 ja Merimasku 1904. Muut nimet Nådendal, Nadhendal Maakirjakylät Ailonen, Haijainen, Herttula, Immanen, inttilä, Isokylä, Jaakkola, Karvetti, Kauppila, Keitilä, Kemppilä, Kerrola, Kerttula, Kirstilä, Kuivalahti, Kukola, Kultaranta, Kunnainen (Gunnais), Käkölä, Lapila, Latvo, Luolala, Löytänä, Miekkula, Multaniitty, Nuhjala, Nuorikkala, Pappila, Polusmäki, Pyöli (Böhle), Saksila, Soininen, Suovuori, Taimo, Tammisto, Vaadio, Venka, Viiala Naapuriseurakunnat Lemu , Maaria , Masku , Merimasku , Raisio , Rymättylä Papisto Kirkkoherrat 1554–1569 Michael Henrici 1571–1592 Gregirius Michaelis, Naantalin kirkkoherra 1562–1612 Olaus Eschili 1612–1633 Gabriel Petri Melartopaeus 1634–1640 Johan Walstenius 1640–1648 Juhana Terserus 1648–1653 Georgius Alanus 1654–1675 Martti Stodius 1695–1700 Anders Wanochius 1700–1711 Simon Tolpo 1712–1726 Herman Ross 1728–1735 Anders Bergius 1737–1741 Johan Wallenius 1741–1742 Petter Filenius 1742–1744 Israel Peldan 1744–1758 Isak Ross 1759–1783 Wilhelm Robert Nääf 1784–1803 Lars Lefrén 1804–1843 Gustaf Gadolin 1846–1852 Reinhold Henrtzberg 1853–1876 Karl Heickell 1878–1894 Berndt Fredrik Nordlund 1897–1906 Edvard Hannula 1907–1908 Johan Nestor Kalinen 1911– Johan Fredrik Hellman , nimitetty 1909 Kappalaiset 1590–1592 Olaus Eskelinpoika 1592–1607 Mikael Mikaelinpoika (Wallenius) 1607–1616 Paulus Johanneksenpoika Paulinus 1627–1628 Simon Klemetinpoika (Vallius) 1634–1652 Henrik Johannis Crugerus 1652–1694 Olaus Henrikinpoika Wastenius , asui Raisiossa 1685–1692 Thuro Jeremiaanpoika Sandelinus 1692–1712 Anders Matiaksenoika Ekeqvist , apulainen kappalaisen virassa 1720–1724 Karl Prochmann 1724–1729 Israel Hartman 1729–1735 Nils Weckman 1736–1737 Esaias Ravander 1737–1745 Jonas Wrigstadius 1746–1764 Henrik Lemberg 1765–1782 Josef Weckman 1784–1791 Johan Magnus Churberg 1793–1807 Adolf Ström 1807–1809 Johan Lundgren 1810–1815 Johna Bröcker 1816–1824 Abraham Blom 1825–1832 Karl Konstantin Forss 1833–1839 Axel Herlin 1841–1868 Matias Laurillius , ensin vt. kappalainen 1868–1879 Karl Dahlberg 1882–1884 August Edvard Helin 1888–1889 Johan Nestor Kalinen , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1658–1672 Jakob Jakobinpoika 1669–1677 Sigfrid Jakobinpoika Wichman 1675–1692 Karl Petræus , vt. kirkkoherra 1677–1685 Thuro Sandelinus 1705–1713 Simon Pietarinpoika Fabritius 1713–1714 Jakob Gadolin 1714 Johan Solinus , Raision kappalainen. 1714 Thomas Saccenius , Merimaskun kappalainen. 1717 Albert Spensenius 1714 Henrik Colliander , Pohjan kappalainen 1714 Jakob Caringius , Markun kappalainen 1714 Matias Grunerus 1715–1716 Laurentius Bergius 1716–1722 Anders Hildén , vt. kirkkoherra 1723–1726 Johan Serenius , vt. kirkkoherra, rykmentin pastori 1735–1737 Gustaf Jylenius , vt. kirkkoherra 1739–1746 Henrik Lemberg , kirkkoherran apulainen 1747–1759 Barthold Hosslenius , kirkkoherran apulainen 1750-luku Jakob Montelius, kappalaisen apulainen, ylioppilas. 1750-luku Jonas Monselius, kappalaisen apulainen, ylioppilas. –1764 Gustaf Arander , kirkkoherran apulainen 1760–1795 Johan Waldstedt , kappalaisen apulainen, pedagogi 1759–1761 Johan Henrik Selén, kirkkoherran apulainen 1774–1785 Jakob Herman Tallequist , kirkkoherran apulainen 1785–1792 Thomas Hoegander , kirkkoherran apulainen 1792–1795 Jakob Syrenius 1795–1807 Johan Lundgren , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1807–1809 Gustaf Johan Ingelius , kirkkoherran apulainen 1809 Efraim Dahlstedt , vt. kappalainen 1809–1812 Josef Tallgren , kirkkoherran apulainen 1812–1816 Berndt Johan Floor , kirkkoherran apulainen 1815–1816 Abraham Blom , välisaarnaaja 1816–1832 Gustaf Forselius , kirkkoherran apulainen 1824–1825 Karl Konstantin Forss , vt. kappalainen 1832–1835 Ernst Johan Gyldén , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Axel Herlin , välisaarnaaja 1835–1836 Johan Tammelin , kirkkoherran apulainen 1835–1836 Johan Henrik Björkman , papiston apulainen 1836–1843 Fredrik Adolf Björkqvist , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1838–1841 Johan Lagerstedt , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1845–1846 Anders Engman , sijaiskirkkoherra 1852–1853 Johan Ferdinand Ignatius , sijaiskirkkoherra 1871 Ludvig Alexander Vennerström , vt. kappalainen 1876 Johan Evert Korsström , kirkkoherran apulainen 1878–1881 Henrik Eliel Vegelius , vt. kappalainen 1881–1882 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kappalainen 1882 August Edvard Helin , vt. kappalainen 1884–1886 Johan Nestor Kalinen , vt. kappalainen 1886–1888 Alfred Brynolf Leivo , vt. kappalainen 1889 Anders Axel Petterson , vt. kappalainen 1889 Ludvig Grönholm , vt. kappalainen 1890–1891 Kustaa Alfred Kunnas , vt. kappalainen 1891–1892 Pekka Adolf Fogman , vt. kappalainen 1892–1897 Karl Johan Valdemanr Breitholtz , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1898 Otto Johannes Caselius , kappalaisen apulainen 1898–1899 Iisakki Eedvartti Vihervaara , vt. kirkkoherra 1899–1902 Mikko Katila , sijaiskirkkoherra 1902–1904 Johani Albert Lundelin , vt. kirkkoherra 1904 Kustaa Fredrik Vihtinen , vt. kirkkoherra 1904–1906 Henrik Vilhelm Lindgrén , vt. kirkkoherra 1906–1907 Emil Frithiof Hippolytus Laurila , vt. kirkkoherra 1907 Klas Eliel Sjöblom, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1908 Vihtori Tiitola, kirkkoherran apulainen 1908–1909 Frans Jalmari Vesenterä, vt. kirkkoherra 1909– Aarno Johannes Carlstedt, vt. kirkkoherra Arkisto Naantalin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1667 ja historiakirjat vuodesta 1673. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1539–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Naantalin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Vilppulan emäseurakunnan itäisistä osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1.5.1921. Kirkko valmistui arkkitehti Wäinö Gustaf Palmqvistin piirustusten mukaan 1928. Mäntän kunta perustettiin 1922 ja liitettiin Vilppulan kanssa Mänttä-Vilppulan kunnaksi 2009. Maakirjakylät Ajostaipale, Keuruu Naapuriseurakunnat Keuruu , Kuorevesi , Vilppula Papisto Kirkkoherrat 1930–1935 Lauri Kalliala 1937–1954 Richard August Helaseppä (Hjelt) Ylimääräiset papit 1921–1930 Lauri Kalliala, vt. kirkkoherra 1935–1937 P. Palho, vt. kirkoherra Arkisto Mäntän seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Mäntän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, jonka Övitsbölen, Backbölen, Kankbölen, Labbomin, Grevnäsin, Skomarbölen ja Myrskylän kylien asukkaat rakensivat itselleen kirkon 1604. Pernajan papisto piti kirkossa jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai. Toisen näkemyksen mukaan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu vasta 1611 ja arkeologisten kaivausten tulosten perusteella se olisi palanut jo noin 20 vuotta myöhemmin. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1633 Turun piispa Rothoviuksen määräyksellä, jonka kuningas vahvisti 26.7.1636 ehdolla, että seurakunnan asukkaat ottaisivat osaa Pernajan kirkon suurempiin rakennustöihin. Seurakunta annettiin Pyhtään seurakunnan asemesta Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 18.9.1747. Tämä kumottiin oman kirkkoherran määräyksen yhteydessä keisarillisella käskykirjeellä 10.1.1865. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.2.1801. Seurakunnan pappila paloi 1838. Seurakunta oli kaksikielinen ja tavallisina sunnuntaina pidettiin vuorotellen jumalanpalveluksia suomeksi ja ruotsiksi. Juhla- ja rukouspäivinä sekä paaston ja katekismussaarnojen aikoina jumalanpalvelukset pidettiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Myskylän kunta perustettiin 1865. Muut nimet Mörskom Maakirjakylät Backböle (Pakila), Grefnäs (Kreivilä), Kankböle (Kankkila), Labbom (Jaakkola), Mörskom (Myrskylä), Skomakarböle (Kallila), Öfvitsböle (Hyövinkylä) Naapuriseurakunnat Artjärvi , Askola , Lapinjärvi , Liljendal , Orimattila , Pernaja , Porvoo , Pukkila Papisto Kirkkoherran virkataloksi annettiin kaksi autiotilaa Grevnäsin kylästä 8.9.1640. Tiettävästi papiston palkasta tehtiin suostumus noin 1640, josta tuomiokapitulin pöytäkirjan 10.8.1763 mukaan asiakirjat oli lähetetty maaherralle. Uusi suostumus palkasta vahvistettiin 19.9.1861. Seurakunnan varapastori luki kaksinkertaiset virkavuodet. Kirkkoherrat 1635–1678 Michael Matthiæ Buscherus 1680–1694 Jonas Martini Wernstadius 1702–1711 Samuel G. Weckman 1724–1733 Matth. Hacklin 1733–1739 Lars Åkerstedt 1739–1746 Jonas Kiellgren 1866–1884 Georg William Relander 1886–1895 Bengt Adolf Broms 1897– Artur Georg Hypén Anneksiajan piispat 1792–1809 Zakarias Cygnæus , vanhempi, Porvoon piispa 1809–1818 Magnus Jakob Alopæus , Porvoon piispa 1819–1820 Zacharias Cygnæus , nuorempi, Porvoon piispa 1821–1837 Johan Molander , Porvoon piispa 1838–1864 Karl Gustaf Ottelin , Porvoon piispa Kappalaiset 1664 Nils Sijlvius 1678–1680 Johan Michaelis Buscherus 1711 Henrik Georgii Weckman Kappalaiset ja sijaiskirkkoherrat 1747–1759 Hans Henrik Barck , sijaiskirkkoherra ja kappalainen 1761–1769 Magnus Åkerstedt , sijaiskirkkoherra 1769–1772 Henrik Johan Andersin , vt. sijaiskirkkoherra 1773 Samuel Polin , sijaiskirkkoherra 1796–1804 Peter Johan Relander vanhempi, sijaiskirkkoherra 1804–1830 Gustaf Adolf Belitz , sijaiskirkkoherra 1827–1831 Adolf Wilhelm Roschier , ei ehtinyt ottaa virkaa vastaan. 1832–1840 Peter Johan Relander nuorempi, sijaiskirkkoherra 1840–1844 Karl Adolf Lindholm , sijaiskirkkoherra 1844–1861 Johan Granholm , sijaiskirkkoherra 1861–1866 Georg William Relander , sijaiskirkkoherra Pitäjänapulaiset –1735 Jonas Solitander 1735–1738 Peter Erici Beckborg 1745–1749 Jakob Ammelin 1793–1796 Peter Johan Relander , vanhempi Ylimääräiset papit 1807–1808 Otto Ernst Belitz , papin apulainen 1810–1811 Karl Gustaf Ferrin , sijaiskirkkoherran apulainen 1812–1813 Karl Tobias Belitz , sijaiskirkkoherran apulainen 1814–1815 Kristian Joakim Åkerman , sijaiskirkkoherran apulainen 1815–1826 Karl Gustaf Strömborg , sijaiskirkkoherran apulainen 1826–1829 Henrik Hellenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1829–1832 Lars Erik Belitz , sijaiskirkkoherran apulainen 1843–1844 Fredrik Lindberg , vt. sijaiskirkkoherra 1861–1862 Ulrik Siegberg , papin apulainen 1884–1885 Robert Ferdinand Bergh , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1885 Gustaf Henrik Kauppila , papin apulainen 1885 Peter Alfred Eriksson , vt. kirkkoherra 1885–1886 Emil Alfred Lindgren , vt. kirkkoherra 1895–1899 Johan Emanuel Tuomala , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1907 Vilhelm Koivulainen, kirkkoherran apulainen Arkisto Myrskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1680 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1951. Kansallisarkisto on digitoinut Myrskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Uskelan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1722. Muurla mainitaan nimismiehenpitäjänä jo 1536–1556, jolloin se käsitti osia Uskelasta, Kiikalasta, Kiskosta, Perniöstä ja Somerosta. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 18.5.1860. Erotettiin Uskelasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1919. Muurlan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Muut nimet Muurila, Murala, Murale Maakirjakylät Hakola, Harjula, Hämmäinen, Iloniemi, Järvi, Kaivonpyöli, Kaukelmaa, Kaukola, Kistola, Koski, Muurla, Pahkavuori, Pappila, Pukkila, Pullola, Pyöli, Ranta, Ruotsala, Suoloppi, Villilä, Vähäpullola, Äijälä Naapuriseurakunnat Kisko , Perniö , Pertteli , Uskela Papisto Muurlan 40 talollista tekivät suostumuksen saarnaajan palkkauksesta 27.5.1741. Saarnaajan palkasta ja virkavelvollisuudesta tuomiokapitulin päätös 4.12.1851. Kappalaisella ei alkuaan ollut omaa virkataloa, vaan sen sijaan hän sai vapaat asuinhuoneet ja ulkohuoneet. Myöhemmin virkatalo määrättiin hankittavaksi. Kappalaiset 1861–1898 Gustaf Vilhelm Blomberg 1900– Hjalmar Gerhard Väinönheimo (Sahlsten) 1910– Kaarlo Oskari Haario Saarnaajat 1742–1743 Johan Almgren 1744–1769 Johan Grandelinus 1770–1779 Abraham Mollenius 1780–1791 Johan Mollenius 1792–1793 Johan Grundell 1793–1797 Henrik Järnström 1798–1827 Johan Andstén 1828–1830 Berndt Axel Landzett 1831–1847 Anders Fredrik Spiring 1848–1856 Josef Gröndahl 1858–1861 Gustaf Vilhelm Blomberg , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1830–1831 Gustaf Henrik Sjödahl , välisaarnaaja 1896–1900 Johan Verner Järnström , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1887 Nikolai Blom , kappalaisen apulainen 1909–1910 Kustaa Lauri Nurmi, vt. kappalainen Arkisto Muurlan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1820, tilikirjat vuodesta 1825 ja historiakirjat vuodesta 1860. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1742–1920. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Muurlan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mustion eli Svartån ruukki perustettiin Karjaan emäseurakunnan alueelle luultavasti kuningas Kustaa Vaasan toimesta 1550-luvulla. Se sai privilegionsa 1644, jotka uudistettiin isonvihan jälkeen 1725. Mustio mainitaan paikkakuntana jo 1404. Tehdasseurakunnalla oli yhteinen saarnaaja Antskogin ruukin kanssa kunnes ne erotettiin toisistaan 1673. Ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 1675. Kirkossa ilmoitettiin saarnattavan sekä ruotsiksi että suomeksi joka pyhä. Mustion kunta perustettiin laittomasti ja se mainitaan ensimmäisen kerran 2.2.1868. Mustion kartanon omistaja Constantin Linder nuorempi anoi kunnan liittämistä Karjaan kuntaan 1920. Kunnan oikeudellinen asema oli kuitenkin epäselvä ja lopulta kunnan katsottiin olevan osa Karjaan kuntaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.1.1928. Seurakunta ja kunta tunnettiin esimerkiksi Suomen virallisissa tilastoissa nimellä Mustion ruukinseurakunta tai tehdasseurakunta vuosien 1893–1917 välisenä aikana. Muut nimet Gränds kyrka, Svartå Naapuriseurakunnat Karjaa Papisto Saarnaaja nautti palkkaa Mustion ruukin omistajalta, jolla oli patronaattioikeus saarnaajan nimittämisessä. Saarnaajan palkka oli 30 tynnyriä rukiita, 30 tynnyriä ohria sekä vapaat huoneet 16.11.1864 kollaatiokirjeen mukaan. Saman kollaatiokirjeen mukaan palkanmaksusta vastasi ruukin omistaja. Saarnaajat 1668–1669 Werner Nordström 1673–1676 Daniel Hagerus 1676–1678 Petrus Petrejus 1678–1683 Gregorius Kulhovius 1683 Samuel Tilenius 1684–1696 Christoffer Roos 1697–1706 Samuel Farelius 1706–1730 Henrik Arctelius 1732–1742 Johan Carelius 1745–1774 Henrik Warelius 1775–1781 Gabriel Ring 1783–1784 Isak Florin 1784–1793 Adolf Ström 1793–1799 Lars Palander 1798–1811 Erik Hamberg 1811–1815 Erik Villstedt 1815–1827 Per Ferdinand Hornborg 1828–1838 Henrik Emanuel Söderborg 1838–1840 Abraham Johan Axelson 1842–1856 Adrian Bergman 1856–1860 Henrik August Moliis 1860–1864 Johan Emil Telenius 1864– Karl August Möller Ylimääräiset papit 1841–1842 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , armovuodensaarnaaja Arkisto Mustion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1669. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa. Kansallisarkisto on digitoinut Mustion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Uudenkaarlepyyn kappeliksi 1734, jolloin seurakunnassa oli jo Pyhän Mikaelin nimikkokirkko. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Seurakunta sai oman papin 1755. Erotettiin Uudestakaarlepyystä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 2.11.1857. Seurakuntaan kuulunut Pensalan rukoushuone perustettiin 1907 ja Hirvlaxin rukoushuone 1913, joista ensiksi mainittu paloi 26.3.1926. Munsalan kunta liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin 1677. Maakirjakylät Harjux, Hirvlax, Jussila, Kantlax, Monå, Monäs, Munsala, Pensala, Vexala Naapuriseurakunnat Alahärmä , Jepua , Maksamaa , Oravainen , Uusikaarlepyy Papisto Kappalaisen virkatalo oli alkuaan Isakas, joka vaihdettiin myöhemmin Hagasten tilaan, mistä kuninkaan suostumus 16.9.1768. Virkatalon oikeuksista maaherran päätös 11.3.1806. Virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 18.6.1875. Kirkkoherrat 1874–1877 Jakob Esaias Vegelius 1878–1892 Nils Gustaf Emeleus 1894– Gustaf von Essen Kappalaiset 1742–1762 Johan Eliæ Remahl , vuodesta 1755 Munsalassa 1763–1775 Johan Freitag 1777–1795 Elias Gustavi Granroth 1796–1822 Anders Sinius 1825–1844 Esaias Vegelius 1847–1850 Anders Helander 1850–1854 Gustaf Ticklén 1856–1862 Alexander Magnus Jungberg , virka lakkautettu Ylimääräiset papit 1793–1796 Johan Gyllenberg , kappalaisen apulainen 1797– Johan Jakob Frosterus , kappalaisen apulainen 1797–1800 Jakob Heikel , kappalaisen apulainen 1797–1800 Johan Gustaf Andrell , kappalaisen apulainen 1799–1804 Jakob Ekberg , kappalaisen apulainen 1806–1807 Johan Gustaf Andrell , kappalaisen apulainen 1810–1818 Henrik Damsten , kappalaisen apulainen 1818–1826 Jakob Rönlund , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1826–1831 Johan Fredrik Silvius , kappalaisen apulainen 1831–1838 Karl Henrik Fonselius , kappalaisen apulainen 1838 Henrik Vilhelm Vahlstein , kappalaisen apulainen 1839–1840 Moses Runsten , kappalaisen apulainen 1840–1841 Gabriel Häggblom , kappalaisen apulainen 1841–1842 Lars Josef Achrén , kappalaisen apulainen 1842–1843 Fredrik Hedberg , kappalaisen apulainen 1843–1845 Fredrik Östring , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1845–1849 Olof Henrik Helander , vt. kappalainen, apupappi 1850–1852 August Heikel , kappalaisen apulainen 1852 Anders Abraham Favorin , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1852–1853 Gustaf Vilhelm Lybeck , kappalaisen apulainen 1853 Alfred Kihlman , kappalaisen apulainen 1854–1856 Jakob Henrik Roos , välisaarnaaja 1863–1865 Kristian Vilhelm Vesterholm , vt. kappalainen 1864–1867 Anders Abraham Favorin , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1865–1867 Anders Abraham Favorin , vt. kappalainen 1867–1874 Henrik August Vegelius , vt. kappalainen 1876–1877 Jakob Schroderus , kirkkoherran apulainen 1877 Johannes Östring , vt. kirkkoherra 1877–1878 Jakob Joel Vegelius , vt. kirkkoherra 1885–1886 Kanutus Onni Nyström , virallinen apulainen 1887–1888 Anders Axel Petterson , kirkkoherran apulainen 1888–1891 Karl Peter Elenius , kirkkoherran apulainen 1891–1897 Emil Albert Rudelius , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1893–1894 Peter Cederberg , vt. kirkkoherra 1898–1899 Axel Rudolf Leván , kirkkoherran apulainen 1899 Väinö Kauno Durchman , vt. kirkkoherra 1901–1902 Jakob Immanuel Bäck , kirkkoherran apulainen Arkisto Munsalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1785. Kansallisarkisto on digitoinut Munsalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Keuruun emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1795. Seurakunnan kirkko valmistui samana vuonna. Ensimmäinen saarnaaja astui virkaansa 1798. Muodostettiin kappeliksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.9.1831 ja erotettiin Keuruusta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.3.1872. Ero toteutui 1886. Multian kunta perustettiin 1868. Maakirjakylät Haarajärvi, Isojärvi, Multia, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo Naapuriseurakunnat Keuruu , Petäjävesi , Pylkönmäki , Saarijärvi , Uurainen , Ähtäri Papisto Kappalaisen virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 11.12.1835. Papiston palkasta tehtiin suostumus 16.12.1871. Kirkkoherrat 1886–1894 Arvid Lundén 1895–1903 Oskar Vilhelm Weisman 1904–1949 Juhana Oskar Kättö Kappalaiset 1833–1842 Karl Matias Kranck 1843–1848 Karl Gerhard Alcenius 1851–1866 Peter Henrik Lindegrén 1866–1881 Isak Josef Groundstroem Saarnaajat 1798–1813 Zakarias Ramstadius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1699 Aksel Palander, pitäjänapulainen 1798–1813 Zacharius Ramstadius , saarnaaja 1807–1808 Matias Voldstedt , saarnaajan apulainen 1811–1812 Johan Canstrén , saarnaajan apulainen 1812–1816 Anders Gabriel Vikman , saarnaajan apulainen, vt. saarnaaja 1813–1817 Anders Lundén , armovuodensaarnaaja 1817–1827 Esaias Wegelius , pappi 1826–1833 Esaias Tallqvist, vt. saarnaaja 1833–1841 Karl Mathias Kranck , kappalainen 1836–1840 Adolf Fredrik Possén , kappalaisen sijainen 1841–1843 Moses Runsten , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1843–1848 Karl Gerhard Alcenius , kappalainen 1848–1849 Karl Johan Indrén , välisaarnaaja 1849–1851 Anders Oskar Törnudd , välisaarnaaja 1851–1866 Petter Johan Lindegren , kappalainen 1866–1881 Isak Josef Groundstroem , kappalainen –1881 Fredrik Nauklér , apulainen ja välisaarnaaja 1881–1885 Henrik Nurmio , välisaarnaaja 1949–1950 E. K. Wilhelms, armovuodensaarnaaja Arkisto Multian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1804, tilikirjat vuodesta 1795 ja historiakirjat vuodesta 1800. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1795–1985. Kansallisarkisto on digitoinut Multian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mikkelin kaupunki sai perustuskirjan Maunukselan ja Olkkolan tilojen maalle 7.3.1838. Jo Ruotsin vallan aikana paikalla oli ollut postikonttori ja tulliasema. Mikkelin maa- ja kaupunkiseurakunta toimi jakamattomana aina vuoteen 1908, jolloin seurakunnat erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi. Päätös seurakuntien erottamisesta oli annettu jo keisarin käskykirjeessä 21.1.1891. Lääninhallitus siirrettiin kaupunkiin 1843. Kaupungissa sijainneessa lääninvankilassa oli oma saarnaaja vuodesta 1845. Kaupungin uusi kivinen kirkko vihittiin käyttöön 28.11.1897. Muut nimet S:t Michels domkyrkoförsamling, Mikkelin kaupunkiseurakunta, S:t Michels stadsförsamling Maakirjakylät Haahkala, Häyrylä, Ihastjärvi, Kirkonkylä, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laurikkala, Moisio, Parantala, Rahula, Rantakylä, Rämälä, Sairila, Savonlahti, Suonsaari, Tuukkala, Visulahti, Vuolinko, Väärälä Naapuriseurakunnat Mikkeli Papisto Mikkelin papiston kaupungista saamasta palkasta perustamiskirjassa 7.3.1838 § 19 ja Keisarillisen senaatin päätökset 26.6.1847 sekä 11.10.1873. Erotettu kaupunkiseurakunta asetettiin kirkkoherran hoidettavaksi. Kirkkoherran palkaksi määrättiin 4 400 markkaa, hyyryrahaksi 600 markkaa sekä säädetyt lunastustaksat. Palkka ja hyyryrahat suoritettiin siten, että jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakuntalainen maksoi 50 penniä, ja se mitä tämän jälkeen vielä tarvittiin, kannettiin veroäyrin mukaan. Kirkkoherran palkka määrättiin maksettavaksi tällä tavoin kunnes kaupungin väkiluku nousisi 5 000 henkeen, jolloin seurakuntaan oli hankittava toinen pappi. Kauppias Aatami Pylkkäsen perilliset lahjoittivat 27.11.1897 kaupungin kirkolle 15 000 markan suuruisen rahaston, jonka korot lisättiin pääomaan kunnes kaupunki olisi saanut oman kirkkoherran. Tämän jälkeen korot käytettiin kokokaan joko kirkollisverojen lyhentämiseksi tai kirkkoneuvoston määräyksen mukaan. Kun kirkon kuoletuslaina saatiin suoritetuksi, käytettiin 3/4 osaa koroista kirkkoneuvoston määräyksen mukaan ja 1/4 lisättiin pääomaan. Kirkkoherrat 1909–1918 Juho Wallinheimo , kirkkoherra 1918–1922 L. I. Haapaniemi, kirkkoherra 1923–1927 L. V. Halla, kirkkoherra 1928–1945 J. A. Aarnio, kirkkoherra Arkisto Mikkelin kaupunkiseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1844 ja historiakirjat vuodesta 1871. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1844–1919. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunta ja pitäjä mainitaan jo 1329. Suur-Savon pitäjä käsitti Pellosniemen ja Sairilan eli Visulahden nimismiehenpitäjät eli melkein koko Savon. Pien-Savon eli Savon keskiosan muodosti Tavisalmen eli Kuopion pitäjä. Seurakuntaa ja pitäjää kutsuttiin Mikkeliksi sen kirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Mikaelin mukaan ainakin jo 1624. Seurakunnan alueelle perustettiin kaupunki 1838. Tämän jälkeen se toimi jakamattomana maa- ja kaupunkiseurakuntana aina vuoteen 1908, jolloin Mikkelin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnakseen. Seurakuntaan kuuluneista Juva perustettiin kappeliksi 1442 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1460. Ristiina erotettiin 1649. Hirvensalmi perustettiin kappeliksi 1653 ja erotettiin 1851. Anttola perustettiin rukoushuonekunnaksi 1867 ja erotettiin 1872. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan 1894. Seurakuntaan kuuluneesta Vehmalaisten tilasta rekisterinumerolla 21 puolet määrättiin siirrettäväksi kuulumaan perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1894. Muut nimet S:t Michels lands- och stadsförsamling, Savilax, Savilahti, Stor-Savolax, Suur-Savo, S:t Michel Maakirjakylät Alamaa, Anianniemi, Anttola, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukivuori, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kehkola, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kuosmala, Kylänlahti, Kyykkylänniemi, Lahnaniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Murtoinen, Norola, Nuutilanmäki, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Pulkkila, Puttola, Puukonsaari, Rahula, Rantakylä, Remojärvi, Rieppola, Riittilä, Ruokola, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Siiskola, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tiilikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä (Vehmais), Viljakkala, Vuolinko, Väänälä, Väärälä, Ylivesi Naapuriseurakunnat Anttola , Haukivuori , Hirvensalmi , Juva , Kangasniemi , Mikkelin kaupunki , Ristiina Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1772 ja se vahvistettiin 16.12.1772. Kirkkoherrat 1541–1550 Philippus Andreæ 1554–1593 Andreas Sigfridi 1594–1606 Johannes Michaelis 1607–1611 Sigfridius Petri Savonius 1612–1621 Paulus Johannis 1624–1635 Mårten Thomasson 1637–1650 Johannes Kristierni Sillenius 1653–1676 Johannes Sigfridi Brotherus 1676–1688 Anders Johan Strandenius 1688–1689 Abraham Thauvonius 1690–1697 Sigfrid Brotherus 1697–1713 Georg Helsingius 1723–1731 Kristofer von der Heide 1732–1756 Anders Heinricius 1759–1760 Peter Aschan 1763–1780 Henrik Wegelius 1782–1813 Henrik Forsius 1816–1821 Aron Molander 1826–1833 Gustaf Adolf Brunou 1839–1866 Arvid Gottfrid Nordqvist 1867–1876 Anders John Hornborg 1877–1888 Klemens Johan Gabriel Sirelius 1891–1906 Bernhard Kristfrid Sarlin 1. kappalaiset 1577 Johannes Olai 1586–1594 Johannes Michaelis 1603–1639 Matthias Matthiæ 1645–1673 Henricus Henrici Hanstenius 1675–1690 Sigfrid Brotherus 1693–1708 Henrik Jerpenius 1711–1750 Peter Aschanius 1751–1760 Georg Aschan 1763–1784 David Fellenius 1784–1787 Erik Westzynthius 1787–1793 Erik Johan Roschier 1794–1814 Johan Henrik Norring 1816–1832 Karl Fredrik Linde 1836–1855 Johan Gabriel Forsskåhl 1855–1867 Johan Georg Hofström 1867–1880 Alfred Sillfors 1882–1896 Karl Gustaf Markkula 1899–1908 Artur Lorenz Gulin 2. kappalaiset 1589 Matthias Augustini 1621–1623 Andreas Laurentii 1633–1649 Georgius Andreæ –1663 Simon Schristierni Tarvonius 1666–1673 Peter Snäck 1693–1699 Erik Griip 1700–1723 Paulus Mollerus 1727–1744 Samuel Hertz 1745–1778 Kristian Herman Carlquist 1778–1787 Erik Johan Roschier 1788–1803 Erik Adolf Brusin 1803–1817 Gustaf Henrik Berner 1819–1823 Karl Gustaf Melartin 1824–1836 Johan Gabriel Forsskåhl 1839–1844 Olof Resander 1846–1855 Johan Georg Hofström 1859–1862 Gregorius Monell 1862–1866 Karl Gustaf Stenroth 1866 Alexander Teodor Sundberg 1868–1874 Petter Malinen 1875–1882 Karl Vilhelm Brummer 1883–1886 Bengt Adolf Broms 1888–1894 Viktor Berner 1895–1908 Viktor Aksel Markkula Ylimääräiset papit 1801–1813 Johan Henrik Selén , kirkkoherranapulainen 1813–1816 Johan Selén , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja 1813–1816 Johan Gabriel Forsskåhl , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1814–1818 Johan Gustaf Strengell , vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen 1816–1819 Olof Resander , kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1818–1824 Johan Gabriel Forsskåhl , kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1823–1826 Tomas Nervin , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisenapulainen 1825–1826 Aron Johan Hoffrén , välisaarnaaja 1827–1828 Fredrik August Bonsdorff , kirkkoherranapulainen 1828–1832 Aron Johan Hoffrén , kappalainen sijainen 1829–1833 Adolf Fredrik Fransén , kirkkoherranapulainen 1833–1839 Olof Resander , kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1833–1835 Robert Toussaint Enckell , armovuodensaarnaaja 1833 Anders Huchtman , armovuodensaarnaaja 1835–1839 Johan Fredrik Svinhufvud , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1839–1840 David Toicka , kirkkoherranapulainen 1840–1845 David Johan Aspelund , kirkkoherranapulainen 1844–1847 Verner Vilhelm Vilskman , armovuodensaarnaaja 1845–1847 Magnus Ingman , kirkkoherranapulainen 1846–1859 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman , kappalaisenapulainen, kirkkoherranapulainen 1847–1850 Jakob Helenius , kirkkoherranapulainen 1850–1857 Alexander Teodor Sundberg , kirkkoherranapulainen 1857–1860 Evert Teodor Molander , kirkkoherranapulainen 1860–1866 Alexander Teodor Sundberg , kirkkoherranapulainen 1866–1867 Bernhard Stenbäck , armovuodensaarnaaja 1870–1873 Gustaf Viktor Eklund , vt. kirkkoherra 1879 Johan Gustaf Nikander , kirkkoherranapulainen 1881–1883 Bengt Adolf Broms , kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen 1882–1888 Antti Hälvä , kirkkoherranapulainen, virkavuodensaarnaaja 1886–1888 Viktor Berner , vt. kappalainen 1888–1891 Evald Erland Hemmer , vt. kirkkoherra 1891–1899 Artur Lorenz Gulin , kirkkoherranapulainen 1894–1895 Frans Henrik Snellman , vt. kappalainen 1896–1898 Frans Evert Blomberg , vt. kappalainen 1897 Niilo Pispala , vt. kappalainen 1898–1907 Hugo Henrik Nyberg , vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra 1900–1902 Karl Kristfrid Sarlin , kirkkoherranapulainen 1901–1908 Kaarle Fredrik Kares , papiston apulainen Arkisto Mikkelin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1996. Venäläiset hävittivät osan seurakunnan kirkonarkistosta Kustaan sodan aikana 19.7.1789. Kansallisarkisto on digitoinut Mikkelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)