top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Myrskylä

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Myrskylä

Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, jonka Övitsbölen, Backbölen, Kankbölen, Labbomin, Grevnäsin, Skomarbölen ja Myrskylän kylien asukkaat rakensivat itselleen kirkon 1604, jossa Pernajan papisto piti jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai. Toisen tiedon mukaan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu vasta 1611 ja se olisi arkeologisten kaivausten tulosten perusteella palanut jo noin 20 vuotta myöhemmin. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Turun piispa Rothoviuksen määräyksellä 1633, jonka kuningas vahvisti 26.7.1636 ehdolla, että seurakunnan asukkaat ottaisivat osaa Pernajan kirkon suurempiin rakennustöihin. Seurakunta annettiin Pyhtään seurakunnan asemasta Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 18.9.1747 ja tämä lakkautettiin oman kirkkoherran määräyksen yhteydessä keisarillisella käskykirjeellä 10.1.1865. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.2.1801. Seurakunnan pappila paloi 1838. Seurakunta oli kaksikielinen ja tavallisina sunnuntaina pidettiin vuorotellen jumalanpalveluksia suomeksi ja ruotsiksi, mutta juhla- ja rukouspäivinä sekä paaston ja katekismussaarnojen aikoina sekä suomeksi että ruotsiksi.


Muut nimet

Mörskom


Kylät

Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kirkonkylä, Koukjärvi, Kreivilä, Muttila, Myllykylä, Myrskylä, Myrskylän kartano, Pakila


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloksi annettiin kaksi autiotilaa Grevnäsin kylästä 8.9.1640. Tiettävästi papiston palkasta tehtiin suostumus noin 1640, josta tuomiokapitulin pöytäkirjan 10.8.1763 mukaan asiakirjat oli lähetetty maaherralle. Uusi suostumus palkasta vahvistettiin 19.9.1861. Seurakunnan varapastori luki kaksinkertaiset virkavuodet.


Kirkkoherrat

1635–1678 Michael Matthiæ Buscherus

1680–1694 Jonas Martini Wernstadius

1702–1711 Samuel G. Weckman

1724–1733 Matth. Hacklin

1733–1739 Lars Åkerstedt

1739–1746 Jonas Kiellgren

1886–1895 Bengt Adolf Broms


Anneksiajan piispat

1792–1809 Zakarias Cygnæus, vanhempi, Porvoon piispa

1809–1818 Magnus Jakob Alopæus, Porvoon piispa

1819–1820 Zacharias Cygnæus, nuorempi, Porvoon piispa

1821–1837 Johan Molander, Porvoon piispa

1838–1864 Karl Gustaf Ottelin, Porvoon piispa


Kappalaiset

1664 Nils Sijlvius

1678–1680 Johan Michaelis Buscherus


Kappalaiset ja sijaiskirkkoherrat

1747–1759 Hans Henrik Barck, sijaiskirkkoherra ja kappalainen

1761–1769 Magnus Åkerstedt, sijaiskirkkoherra

1769–1772 Henrik Johan Andersin, vt. sijaiskirkkoherra

1773 Samuel Polin, sijaiskirkkoherra

1796–1804 Peter Johan Relander vanhempi, sijaiskirkkoherra

1804–1830 Gustaf Adolf Belitz, sijaiskirkkoherra

1827–1831 Adolf Wilhelm Roschier, ei ehtinyt ottaa virkaa vastaan.

1832–1840 Peter Johan Relander nuorempi, sijaiskirkkoherra

1840–1844 Karl Adolf Lindholm, sijaiskirkkoherra

1844–1861 Johan Granholm, sijaiskirkkoherra

1861–1866 Georg William Relander, sijaiskirkkoherra


Pitäjänapulaiset

1745–1749 Jakob Ammelin

1793–1796 Peter Johan Relander, vanhempi


Ylimääräiset papit

1807–1808 Otto Ernst Belitz, papin apulainen

1810–1811 Karl Gustaf Ferrin, sijaiskirkkoherran apulainen

1812–1813 Karl Tobias Belitz, sijaiskirkkoherran apulainen

1814–1815 Kristian Joakim Åkerman, sijaiskirkkoherran apulainen

1815–1826 Karl Gustaf Strömborg, sijaiskirkkoherran apulainen

1826–1829 Henrik Hellenius, sijaiskirkkoherran apulainen

1829–1832 Lars Erik Belitz, sijaiskirkkoherran apulainen

1843–1844 Fredrik Lindberg, vt. sijaiskirkkoherra

1861–1862 Ulrik Siegberg, papin apulainen

1884–1885 Robert Ferdinand Bergh, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1885 Gustaf Henrik Kauppila, papin apulainen

1885 Peter Alfred Eriksson, vt. kirkkoherra

1885–1886 Emil Alfred Lindgren, vt. kirkkoherra

1895–1899 Johan Emanuel Tuomala, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1907 Vilhelm Koivulainen, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Myrskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1680 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1951.


Kansallisarkisto on digitoinut Myrskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

21 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page