Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, jonka Övitsbölen, Backbölen, Kankbölen, Labbomin, Grevnäsin, Skomarbölen ja Myrskylän kylien asukkaat rakensivat itselleen kirkon 1604, jossa Pernajan papisto piti jumalanpalveluksia joka kolmas sunnuntai. Toisen tiedon mukaan ensimmäinen kirkko olisi rakennettu vasta 1611 ja se olisi arkeologisten kaivausten tulosten perusteella palanut jo noin 20 vuotta myöhemmin. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Turun piispa Rothoviuksen määräyksellä 1633, jonka kuningas vahvisti 26.7.1636 ehdolla, että seurakunnan asukkaat ottaisivat osaa Pernajan kirkon suurempiin rakennustöihin. Seurakunta annettiin Pyhtään seurakunnan asemasta Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 18.9.1747 ja tämä lakkautettiin oman kirkkoherran määräyksen yhteydessä keisarillisella käskykirjeellä 10.1.1865. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.2.1801. Seurakunnan pappila paloi 1838. Seurakunta oli kaksikielinen ja tavallisina sunnuntaina pidettiin vuorotellen jumalanpalveluksia suomeksi ja ruotsiksi, mutta juhla- ja rukouspäivinä sekä paaston ja katekismussaarnojen aikoina sekä suomeksi että ruotsiksi.
Muut nimet
Mörskom
Kylät
Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kirkonkylä, Koukjärvi, Kreivilä, Muttila, Myllykylä, Myrskylä, Myrskylän kartano, Pakila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkataloksi annettiin kaksi autiotilaa Grevnäsin kylästä 8.9.1640. Tiettävästi papiston palkasta tehtiin suostumus noin 1640, josta tuomiokapitulin pöytäkirjan 10.8.1763 mukaan asiakirjat oli lähetetty maaherralle. Uusi suostumus palkasta vahvistettiin 19.9.1861. Seurakunnan varapastori luki kaksinkertaiset virkavuodet.
Kirkkoherrat
1635–1678 Michael Matthiæ Buscherus
1680–1694 Jonas Martini Wernstadius
1702–1711 Samuel G. Weckman
1724–1733 Matth. Hacklin
1733–1739 Lars Åkerstedt
1739–1746 Jonas Kiellgren
1866–1884 Georg William Relander
1886–1895 Bengt Adolf Broms
1897– Artur Georg Hypén
Anneksiajan piispat
1792–1809 Zakarias Cygnæus, vanhempi, Porvoon piispa
1809–1818 Magnus Jakob Alopæus, Porvoon piispa
1819–1820 Zacharias Cygnæus, nuorempi, Porvoon piispa
1821–1837 Johan Molander, Porvoon piispa
1838–1864 Karl Gustaf Ottelin, Porvoon piispa
Kappalaiset
1664 Nils Sijlvius
1678–1680 Johan Michaelis Buscherus
Kappalaiset ja sijaiskirkkoherrat
1747–1759 Hans Henrik Barck, sijaiskirkkoherra ja kappalainen
1761–1769 Magnus Åkerstedt, sijaiskirkkoherra
1769–1772 Henrik Johan Andersin, vt. sijaiskirkkoherra
1773 Samuel Polin, sijaiskirkkoherra
1796–1804 Peter Johan Relander vanhempi, sijaiskirkkoherra
1804–1830 Gustaf Adolf Belitz, sijaiskirkkoherra
1827–1831 Adolf Wilhelm Roschier, ei ehtinyt ottaa virkaa vastaan.
1832–1840 Peter Johan Relander nuorempi, sijaiskirkkoherra
1840–1844 Karl Adolf Lindholm, sijaiskirkkoherra
1844–1861 Johan Granholm, sijaiskirkkoherra
1861–1866 Georg William Relander, sijaiskirkkoherra
Pitäjänapulaiset
–1735 Jonas Solitander
1735–1738 Peter Erici Beckborg
1745–1749 Jakob Ammelin
1793–1796 Peter Johan Relander, vanhempi
Ylimääräiset papit
1807–1808 Otto Ernst Belitz, papin apulainen
1810–1811 Karl Gustaf Ferrin, sijaiskirkkoherran apulainen
1812–1813 Karl Tobias Belitz, sijaiskirkkoherran apulainen
1814–1815 Kristian Joakim Åkerman, sijaiskirkkoherran apulainen
1815–1826 Karl Gustaf Strömborg, sijaiskirkkoherran apulainen
1826–1829 Henrik Hellenius, sijaiskirkkoherran apulainen
1829–1832 Lars Erik Belitz, sijaiskirkkoherran apulainen
1843–1844 Fredrik Lindberg, vt. sijaiskirkkoherra
1861–1862 Ulrik Siegberg, papin apulainen
1884–1885 Robert Ferdinand Bergh, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1885 Gustaf Henrik Kauppila, papin apulainen
1885 Peter Alfred Eriksson, vt. kirkkoherra
1885–1886 Emil Alfred Lindgren, vt. kirkkoherra
1895–1899 Johan Emanuel Tuomala, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1907 Vilhelm Koivulainen, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Myrskylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1680 ja historiakirjat vuodesta 1714. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1951.
Kansallisarkisto on digitoinut Myrskylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Linkit