top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Naantali

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Naantali

Naantalin seurakunta muodostui birgittalaisnunnaluostarin ympärille muodostuneesta asutuksesta. Luostari perustettiin Maskun emäseurakunnan maalle 1438, mutta siirrettiin viisi vuotta myöhemmin Raisioon. Kun luostarin merkitys kasvoi, määrättiin Naantali emäkirkoksi ja Raisio vastaavaksi muodostetun emäseurakunnan anneksaksi. Uskonpuhdistuksen jälkeen luostarin rappeuduttua Raisio tuli jälleen emäkirkoksi ja Naantali anneksaksi kunnes kuningas Juhana III:n käskykirjeen nojalla Naantalin kirkko määrättiin kunnostettavaksi 29.12.1577, jolloin emäkirkko siirrettiin jälkeen Naanataliin ja Raisioon kuulunut Ruskon kappeli siirrettiin kuuluvaksi Maskun emäseurakuntaan ja Maskusta siirrettiin Merimaskun kappeli kuuluvaksi Naantaliin. Kirkko vahingoittui tulipalossa pahoin 1628, jolloin se syttyi Jägerhornin pyssyn etulatingista. Seurakunta Turun akatemian prebendana vuosina 1640–1844. Kirkko korjattiin perusteellisesti valtionvaroilla ja varustettiin kattoholvauksella 1866. Seurakuntaan kuuluneista Raisio erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1894 ja Merimasku 1904.


Muut nimet

Nådendal, Nadhendal


Kylät

Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakola, Käkölä, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kukola, Kultaranta, Kunnainen, Lapila, Latvo, Löytäne, Luolala, Miekkula, Pappila, Pyöli, Saksila, Soininen, Suovuori, Taimo, Tammisto, Vaadio, Venka, Viiala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1554–1569 Michael Henrici

1571–1592 Gregirius Michaelis, Naantalin kirkkoherra

1562–1612 Olaus Eschili

1612–1633 Gabriel Petri Melartopaeus

1634–1640 Johan Walstenius

1640–1648 Juhana Terserus

1648–1653 Georgius Alanus

1654–1675 Martti Stodius

1695–1700 Anders Wanochius

1700–1711 Simon Tolpo

1712–1726 Herman Ross

1728–1735 Anders Bergius

1737–1741 Johan Wallenius

1741–1742 Petter Filenius

1742–1744 Israel Peldan

1744–1758 Isak Ross

1784–1803 Lars Lefrén

1804–1843 Gustaf Gadolin

1853–1876 Karl Heickell

1897–1906 Edvard Hannula

1911– Johan Fredrik Hellman, nimitetty 1909


Kappalaiset

1590–1592 Olaus Eskelinpoika

1592–1607 Mikael Mikaelinpoika (Wallenius)

1607–1616 Paulus Johanneksenpoika Paulinus

1627–1628 Simon Klemetinpoika (Vallius)

1634–1652 Henrik Johannis Crugerus

1652–1694 Olaus Henrikinpoika Wastenius, asui Raisiossa

1692–1712 Anders Matiaksenoika Ekeqvist, apulainen kappalaisen virassa

1720–1724 Karl Prochmann

1724–1729 Israel Hartman

1729–1735 Nils Weckman

1736–1737 Esaias Ravander

1737–1745 Jonas Wrigstadius

1746–1764 Henrik Lemberg

1765–1782 Josef Weckman

1793–1807 Adolf Ström

1807–1809 Johan Lundgren

1810–1815 Johna Bröcker

1816–1824 Abraham Blom

1833–1839 Axel Herlin

1841–1868 Matias Laurillius, ensin vt. kappalainen

1868–1879 Karl Dahlberg

1888–1889 Johan Nestor Kalinen, virka lakkautettu.


Ylimääräiset papit

1658–1672 Jakob Jakobinpoika

1675–1692 Karl Petræus, vt. kirkkoherra

1677–1685 Thuro Sandelinus

1713–1714 Jakob Gadolin

1714 Johan Solinus, Raision kappalainen.

1714 Thomas Saccenius, Merimaskun kappalainen.

1714 Henrik Colliander, Pohjan kappalainen

1714 Jakob Caringius, Markun kappalainen

1715–1716 Laurentius Bergius

1716–1722 Anders Hildén, vt. kirkkoherra

1723–1726 Johan Serenius, vt. kirkkoherra, rykmentin pastori

1735–1737 Gustaf Jylenius, vt. kirkkoherra

1739–1746 Henrik Lemberg, kirkkoherran apulainen

1747–1759 Barthold Hosslenius, kirkkoherran apulainen

1750-luku Jakob Montelius, kappalaisen apulainen, ylioppilas.

1750-luku Jonas Monselius, kappalaisen apulainen, ylioppilas.

–1764 Gustaf Arander, kirkkoherran apulainen

1760–1795 Johan Waldstedt, kappalaisen apulainen, pedagogi

1759–1761 Johan Henrik Selén, kirkkoherran apulainen

1774–1785 Jakob Herman Tallequist, kirkkoherran apulainen

1785–1792 Thomas Hoegander, kirkkoherran apulainen

1792–1795 Jakob Syrenius

1795–1807 Johan Lundgren, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1807–1809 Gustaf Johan Ingelius, kirkkoherran apulainen

1809 Efraim Dahlstedt, vt. kappalainen

1809–1812 Josef Tallgren, kirkkoherran apulainen

1812–1816 Berndt Johan Floor, kirkkoherran apulainen

1815–1816 Abraham Blom, välisaarnaaja

1816–1832 Gustaf Forselius, kirkkoherran apulainen

1824–1825 Karl Konstantin Forss, vt. kappalainen

1832–1835 Ernst Johan Gyldén, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Axel Herlin, välisaarnaaja

1835–1836 Johan Tammelin, kirkkoherran apulainen

1835–1836 Johan Henrik Björkman, papiston apulainen

1836–1843 Fredrik Adolf Björkqvist, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1838–1841 Johan Lagerstedt, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1845–1846 Anders Engman, sijaiskirkkoherra

1852–1853 Johan Ferdinand Ignatius, sijaiskirkkoherra

1871 Ludvig Alexander Vennerström, vt. kappalainen

1876 Johan Evert Korsström, kirkkoherran apulainen

1878–1881 Henrik Eliel Vegelius, vt. kappalainen

1881–1882 Johan Gustaf Alfred Helenius, vt. kappalainen

1882 August Edvard Helin, vt. kappalainen

1884–1886 Johan Nestor Kalinen, vt. kappalainen

1886–1888 Alfred Brynolf Leivo, vt. kappalainen

1889 Anders Axel Petterson, vt. kappalainen

1889 Ludvig Grönholm, vt. kappalainen

1890–1891 Kustaa Alfred Kunnas, vt. kappalainen

1891–1892 Pekka Adolf Fogman, vt. kappalainen

1892–1897 Karl Johan Valdemanr Breitholtz, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1898 Otto Johannes Caselius, kappalaisen apulainen

1898–1899 Iisakki Eedvartti Vihervaara, vt. kirkkoherra

1899–1902 Mikko Katila, sijaiskirkkoherra

1902–1904 Johani Albert Lundelin, vt. kirkkoherra

1904 Kustaa Fredrik Vihtinen, vt. kirkkoherra

1904–1906 Henrik Vilhelm Lindgrén, vt. kirkkoherra

1906–1907 Emil Frithiof Hippolytus Laurila, vt. kirkkoherra

1907 Klas Eliel Sjöblom, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1908 Vihtori Tiitola, kirkkoherran apulainen

1908–1909 Frans Jalmari Vesenterä, vt. kirkkoherra

1909– Aarno Johannes Carlstedt, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Naantalin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1667 ja historiakirjat vuodesta 1673. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1539–1937.


Kansallisarkisto on digitoinut Naantalin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

28 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page