Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunta ja pitäjä mainitaan jo 1329. Suur-Savon pitäjä käsitti Pellosniemen ja Sairilan eli Visulahden nimismiehenpitäjät eli melkein koko Savon. Pien-Savon eli Savon keskiosan muodosti Tavisalmen eli Kuopion pitäjä. Seurakuntaa ja pitäjää kutsuttiin Mikkeliksi sen kirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Mikaelin mukaan ainakin jo 1624. Seurakunnan alueelle perustettiin kaupunki 1838. Tämän jälkeen se toimi jakamattomana maa- ja kaupunkiseurakuntana aina vuoteen 1908, jolloin Mikkelin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnakseen.
Seurakuntaan kuuluneista Juva perustettiin kappeliksi 1442 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1460. Ristiina erotettiin 1649. Hirvensalmi perustettiin kappeliksi 1653 ja erotettiin 1851. Anttola perustettiin rukoushuonekunnaksi 1867 ja erotettiin 1872. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan 1894. Seurakuntaan kuuluneesta Vehmalaisten tilasta rekisterinumerolla 21 puolet määrättiin siirrettäväksi kuulumaan perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1894.
Muut nimet
S:t Michels lands- och stadsförsamling, Savilax, Savilahti, Stor-Savolax, Suur-Savo, S:t Michel
Maakirjakylät
Alamaa, Anianniemi, Anttola, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukivuori, Haukkakorhola, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Häyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kehkola, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kuosmala, Kylänlahti, Kyykkylänniemi, Lahnaniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Murtoinen, Norola, Nuutilanmäki, Närvälä, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Pulkkila, Puttola, Puukonsaari, Rahula, Rantakylä, Remojärvi, Rieppola, Riittilä, Ruokola, Rämälä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Siiskola, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tiilikkala, Tuukkala, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä (Vehmais), Viljakkala, Vuolinko, Väänälä, Väärälä, Ylivesi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1772 ja se vahvistettiin 16.12.1772.
Kirkkoherrat
1541–1550 Philippus Andreæ
1554–1593 Andreas Sigfridi
1594–1606 Johannes Michaelis
1607–1611 Sigfridius Petri Savonius
1612–1621 Paulus Johannis
1624–1635 Mårten Thomasson
1637–1650 Johannes Kristierni Sillenius
1653–1676 Johannes Sigfridi Brotherus
1676–1688 Anders Johan Strandenius
1688–1689 Abraham Thauvonius
1690–1697 Sigfrid Brotherus
1697–1713 Georg Helsingius
1723–1731 Kristofer von der Heide
1732–1756 Anders Heinricius
1759–1760 Peter Aschan
1763–1780 Henrik Wegelius
1782–1813 Henrik Forsius
1816–1821 Aron Molander
1826–1833 Gustaf Adolf Brunou
1839–1866 Arvid Gottfrid Nordqvist
1867–1876 Anders John Hornborg
1877–1888 Klemens Johan Gabriel Sirelius
1891–1906 Bernhard Kristfrid Sarlin
1. kappalaiset
1577 Johannes Olai
1586–1594 Johannes Michaelis
1603–1639 Matthias Matthiæ
1645–1673 Henricus Henrici Hanstenius
1675–1690 Sigfrid Brotherus
1693–1708 Henrik Jerpenius
1711–1750 Peter Aschanius
1751–1760 Georg Aschan
1763–1784 David Fellenius
1784–1787 Erik Westzynthius
1787–1793 Erik Johan Roschier
1794–1814 Johan Henrik Norring
1816–1832 Karl Fredrik Linde
1836–1855 Johan Gabriel Forsskåhl
1855–1867 Johan Georg Hofström
1867–1880 Alfred Sillfors
1882–1896 Karl Gustaf Markkula
1899–1908 Artur Lorenz Gulin
2. kappalaiset
1589 Matthias Augustini
1621–1623 Andreas Laurentii
1633–1649 Georgius Andreæ
–1663 Simon Schristierni Tarvonius
1666–1673 Peter Snäck
1693–1699 Erik Griip
1700–1723 Paulus Mollerus
1727–1744 Samuel Hertz
1745–1778 Kristian Herman Carlquist
1778–1787 Erik Johan Roschier
1788–1803 Erik Adolf Brusin
1803–1817 Gustaf Henrik Berner
1819–1823 Karl Gustaf Melartin
1824–1836 Johan Gabriel Forsskåhl
1839–1844 Olof Resander
1846–1855 Johan Georg Hofström
1859–1862 Gregorius Monell
1862–1866 Karl Gustaf Stenroth
1868–1874 Petter Malinen
1875–1882 Karl Vilhelm Brummer
1883–1886 Bengt Adolf Broms
1888–1894 Viktor Berner
1895–1908 Viktor Aksel Markkula
Ylimääräiset papit
1801–1813 Johan Henrik Selén, kirkkoherranapulainen
1813–1816 Johan Selén, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja
1813–1816 Johan Gabriel Forsskåhl, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1814–1818 Johan Gustaf Strengell, vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen
1816–1819 Olof Resander, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1818–1824 Johan Gabriel Forsskåhl, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1823–1826 Tomas Nervin, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisenapulainen
1825–1826 Aron Johan Hoffrén, välisaarnaaja
1827–1828 Fredrik August Bonsdorff, kirkkoherranapulainen
1828–1832 Aron Johan Hoffrén, kappalainen sijainen
1829–1833 Adolf Fredrik Fransén, kirkkoherranapulainen
1833–1839 Olof Resander, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1833–1835 Robert Toussaint Enckell, armovuodensaarnaaja
1833 Anders Huchtman, armovuodensaarnaaja
1835–1839 Johan Fredrik Svinhufvud, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
1839–1840 David Toicka, kirkkoherranapulainen
1840–1845 David Johan Aspelund, kirkkoherranapulainen
1844–1847 Verner Vilhelm Vilskman, armovuodensaarnaaja
1845–1847 Magnus Ingman, kirkkoherranapulainen
1846–1859 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman, kappalaisenapulainen, kirkkoherranapulainen
1847–1850 Jakob Helenius, kirkkoherranapulainen
1850–1857 Alexander Teodor Sundberg, kirkkoherranapulainen
1857–1860 Evert Teodor Molander, kirkkoherranapulainen
1860–1866 Alexander Teodor Sundberg, kirkkoherranapulainen
1866–1867 Bernhard Stenbäck, armovuodensaarnaaja
1870–1873 Gustaf Viktor Eklund, vt. kirkkoherra
1879 Johan Gustaf Nikander, kirkkoherranapulainen
1881–1883 Bengt Adolf Broms, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen
1882–1888 Antti Hälvä, kirkkoherranapulainen, virkavuodensaarnaaja
1886–1888 Viktor Berner, vt. kappalainen
1888–1891 Evald Erland Hemmer, vt. kirkkoherra
1891–1899 Artur Lorenz Gulin, kirkkoherranapulainen
1894–1895 Frans Henrik Snellman, vt. kappalainen
1896–1898 Frans Evert Blomberg, vt. kappalainen
1897 Niilo Pispala, vt. kappalainen
1898–1907 Hugo Henrik Nyberg, vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra
1900–1902 Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherranapulainen
1901–1908 Kaarle Fredrik Kares, papiston apulainen
Arkisto
Mikkelin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1996.
Venäläiset hävittivät osan seurakunnan kirkonarkistosta Kustaan sodan aikana 19.7.1789.
Kansallisarkisto on digitoinut Mikkelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments