top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Mikkeli

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Mikkeli

Savonlahden eli Mikkelin emäseurakunta ja pitäjä mainitaan jo 1329. Suur-Savon pitäjä käsitti Pellosniemen ja Sairilan eli Visulahden nimismiehenpitäjät eli melkein koko Savon, ja Pien-Savon eli Savon keskiosan muodosti Tavisalmen eli Kuopion pitäjä. Seurakuntaa ja pitäjää kutsutaan Mikkeliksi sen kirkon suojeluspyhimyksen Pyhän Mikaelin mukaan ainakin jo 1624. Seurakunnan alueelle perustettiin kaupunki, jonka jälkeen se toimi jakamattomana maa- ja kaupunkiseurakuntana aina vuoteen 1908, jolloin Mikkelin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnakseen.


Seurakuntaan kuuluneista Juva perustettiin kappeliksi 1442 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1460. Ristiina erotettiin 1649. Hirvensalmi perustettiin kappeliksi 1653 ja erotettiin 1851. Anttola perustettiin rukoushuonekunnaksi 1867 ja erotettiin 1872. Seurakunnasta liitettiin osia Pieksämäestä erotettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan 1894. Seurakuntaan kuuluneesta Vehmalaisten tilasta rekisterinumerolla 21 puolet määrättiin siirrettäväksi kuulumaan perustettuun Virtasalmen kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1894.


Muut nimet

S:t Michels lands- och stadsförsamling, Savilax, Savilahti, Stor-Savolax, Suur-Savo, S:t Michel


Kylät

Alamaa, Anianniemi, Asila, Haahkala, Haapataipale, Harjujärvi, Harjumaa, Haukkakorhola, Häyrylä, Heinälahti, Helppanala, Hiirola, Hyyrylä, Ihastjärvi, Kaipiala, Karstula, Kirkonkylä, Korpijärvi, Koskentaipale, Kovala, Kyyhkylänniemi, Laitiala, Laurikkala, Liukkola, Marjoniemi, Moisio, Närvälä, Norola, Olkkolanniemi, Pajula, Parantala, Parkkila, Pekkola, Puttola, Rahula, Rämälä, Rantakylä, Rieppola, Riittilä, Sairila, Salmenkylä, Savonlahti, Seppälä, Soikkala, Suonsaari, Taipale, Tikkala, Tuukkala, Väänälä, Väärälä, Vanhala, Vanhamäki, Vatila, Vehmaskylä, Viljakkala, Visulahti, Vuolinko


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1772 ja se vahvistettiin 16.12.1772.


Kirkkoherrat

1541–1550 Philippus Andreæ

1554–1593 Andreas Sigfridi

1594–1606 Johannes Michaelis

1607–1611 Sigfridius Petri Savonius

1612–1621 Paulus Johannis

1624–1635 Mårten Thomasson

1637–1650 Johannes Kristierni Sillenius

1688–1689 Abraham Thauvonius

1690–1697 Sigfrid Brotherus

1697–1713 Georg Helsingius

1732–1756 Anders Heinricius

1759–1760 Peter Aschan

1763–1780 Henrik Wegelius

1782–1813 Henrik Forsius

1816–1821 Aron Molander


1. kappalaiset

1577 Johannes Olai

1586–1594 Johannes Michaelis

1603–1639 Matthias Matthiæ

1645–1673 Henricus Henrici Hanstenius

1675–1690 Sigfrid Brotherus

1693–1708 Henrik Jerpenius

1711–1750 Peter Aschanius

1751–1760 Georg Aschan

1763–1784 David Fellenius

1784–1787 Erik Westzynthius

1816–1832 Karl Fredrik Linde

1867–1880 Alfred Sillfors

1899–1908 Artur Lorenz Gulin


2. kappalaiset

1589 Matthias Augustini

1621–1623 Andreas Laurentii

1633–1649 Georgius Andreæ

–1663 Simon Schristierni Tarvonius

1666–1673 Peter Snäck

1693–1699 Erik Griip

1700–1723 Paulus Mollerus

1727–1744 Samuel Hertz

1788–1803 Erik Adolf Brusin

1839–1844 Olof Resander

1859–1862 Gregorius Monell

1868–1874 Petter Malinen

1883–1886 Bengt Adolf Broms

1888–1894 Viktor Berner


Ylimääräiset papit

1801–1813 Johan Henrik Selén, kirkkoherranapulainen

1813–1816 Johan Selén, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja

1813–1816 Johan Gabriel Forsskåhl, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1814–1818 Johan Gustaf Strengell, vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen

1816–1819 Olof Resander, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1818–1824 Johan Gabriel Forsskåhl, kirkkoherranapulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1823–1826 Tomas Nervin, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja, kappalaisenapulainen

1825–1826 Aron Johan Hoffrén, välisaarnaaja

1827–1828 Fredrik August Bonsdorff, kirkkoherranapulainen

1828–1832 Aron Johan Hoffrén, kappalainen sijainen

1829–1833 Adolf Fredrik Fransén, kirkkoherranapulainen

1833–1839 Olof Resander, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1833–1835 Robert Toussaint Enckell, armovuodensaarnaaja

1833 Anders Huchtman, armovuodensaarnaaja

1835–1839 Johan Fredrik Svinhufvud, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja

1839–1840 David Toicka, kirkkoherranapulainen

1840–1845 David Johan Aspelund, kirkkoherranapulainen

1844–1847 Verner Vilhelm Vilskman, armovuodensaarnaaja

1845–1847 Magnus Ingman, kirkkoherranapulainen

1846–1859 Alexander Gottfrid Ferdinand Bastman, kappalaisenapulainen, kirkkoherranapulainen

1847–1850 Jakob Helenius, kirkkoherranapulainen

1850–1857 Alexander Teodor Sundberg, kirkkoherranapulainen

1857–1860 Evert Teodor Molander, kirkkoherranapulainen

1860–1866 Alexander Teodor Sundberg, kirkkoherranapulainen

1866–1867 Bernhard Stenbäck, armovuodensaarnaaja

1870–1873 Gustaf Viktor Eklund, vt. kirkkoherra

1879 Johan Gustaf Nikander, kirkkoherranapulainen

1881–1883 Bengt Adolf Broms, kirkkoherranapulainen, vt. kappalainen

1882–1888 Antti Hälvä, kirkkoherranapulainen, virkavuodensaarnaaja

1886–1888 Viktor Berner, vt. kappalainen

1888–1891 Evald Erland Hemmer, vt. kirkkoherra

1891–1899 Artur Lorenz Gulin, kirkkoherranapulainen

1894–1895 Frans Henrik Snellman, vt. kappalainen

1896–1898 Frans Evert Blomberg, vt. kappalainen

1897 Niilo Pispala, vt. kappalainen

1898–1907 Hugo Henrik Nyberg, vt. kappalainen, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

1900–1902 Karl Kristfrid Sarlin, kirkkoherranapulainen

1901–1908 Kaarle Fredrik Kares, papiston apulainen


 

Arkisto


Mikkelin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1996.


Venäläiset hävittivät osan seurakunnan kirkonarkistoa Kustaan sodan aikana 19.7.1789.


Kansallisarkisto on digitoinut Mikkelin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

10 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page