Mustion eli Svartån ruukki perustettiin Karjaan emäseurakunnan alueelle luultavasti kuningas Kustaa Vaasan toimesta 1550-luvulla. Se sai privilegionsa 1644, jotka uudistettiin isonvihan jälkeen 1725. Mustio mainitaan paikkakuntana jo 1404. Tehdasseurakunnalla oli yhteinen saarnaaja Antskogin ruukin kanssa kunnes ne erotettiin toisistaan 1673. Ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 1675. Kirkossa ilmoitettiin saarnattavan sekä ruotsiksi että suomeksi joka pyhä.
Mustion kunta perustettiin laittomasti ja se mainitaan ensimmäisen kerran 2.2.1868. Mustion kartanon omistaja Constantin Linder nuorempi anoi kunnan liittämistä Karjaan kuntaan 1920. Kunnan oikeudellinen asema oli kuitenkin epäselvä ja lopulta kunnan katsottiin olevan osa Karjaan kuntaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 19.1.1928. Seurakunta ja kunta tunnettiin esimerkiksi Suomen virallisissa tilastoissa nimellä Mustion ruukinseurakunta tai tehdasseurakunta vuosien 1893–1917 välisenä aikana.
Muut nimet
Gränds kyrka, Svartå
Naapuriseurakunnat
Papisto
Saarnaaja nautti palkkaa Mustion ruukin omistajalta, jolla oli patronaattioikeus saarnaajan nimittämisessä. Saarnaajan palkka oli 30 tynnyriä rukiita, 30 tynnyriä ohria sekä vapaat huoneet 16.11.1864 kollaatiokirjeen mukaan. Saman kollaatiokirjeen mukaan palkanmaksusta vastasi ruukin omistaja.
Saarnaajat
1668–1669 Werner Nordström
1673–1676 Daniel Hagerus
1676–1678 Petrus Petrejus
1678–1683 Gregorius Kulhovius
1683 Samuel Tilenius
1684–1696 Christoffer Roos
1697–1706 Samuel Farelius
1706–1730 Henrik Arctelius
1732–1742 Johan Carelius
1745–1774 Henrik Warelius
1775–1781 Gabriel Ring
1783–1784 Isak Florin
1784–1793 Adolf Ström
1793–1799 Lars Palander
1798–1811 Erik Hamberg
1811–1815 Erik Villstedt
1815–1827 Per Ferdinand Hornborg
1828–1838 Henrik Emanuel Söderborg
1838–1840 Abraham Johan Axelson
1842–1856 Adrian Bergman
1856–1860 Henrik August Moliis
1860–1864 Johan Emil Telenius
1864– Karl August Möller
Ylimääräiset papit
1841–1842 Gustaf Oskar Teofil Sumelius, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Mustion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1700, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1669. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa.
Kansallisarkisto on digitoinut Mustion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments