top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Munsala

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Munsala

Perustettiin Uudenkaarlepyyn kappeliksi 1734, jolloin seurakunnassa oli jo Pyhän Mikaelin nimikkokirkko. Kirkko kärsi vaurioita isonvihan aikana. Seurakunta sai oman papin 1755. Erotettiin Uudestakaarlepyystä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 2.11.1857. Seurakuntaan kuulunut Pensalan rukoushuone perustettiin 1907 ja Hirvlaxin rukoushuone 1913, joista ensiksi mainittu paloi 26.3.1926. Munsalan kunta liitettiin Uudenkaarlepyyn kaupunkiin 1677.


Kylät

Harjux, Hirvlax, Jussila, Kantlax, Monå, Monäs, Munsala, Pensala, Vexala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkatalo oli alkuaan Isakas, joka vaihdettiin myöhemmin Hagasten tilaan, josta kuninkaan suostumus 16.9.1768. Virkatalon oikeuksista maaherran päätös 11.3.1806. Virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 18.6.1875.


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1742–1762 Johan Eliæ Remahl, vuodesta 1755 Munsalassa

1763–1775 Johan Freitag

1796–1822 Anders Sinius

1825–1844 Esaias Vegelius

1847–1850 Anders Helander

1850–1854 Gustaf Ticklén

1856–1862 Alexander Magnus Jungberg, virka lakkautettu


Ylimääräiset papit

1793–1796 Johan Gyllenberg, kappalaisen apulainen

1797– Johan Jakob Frosterus, kappalaisen apulainen

1797–1800 Jakob Heikel, kappalaisen apulainen

1797–1800 Johan Gustaf Andrell, kappalaisen apulainen

1799–1804 Jakob Ekberg, kappalaisen apulainen

1806–1807 Johan Gustaf Andrell, kappalaisen apulainen

1810–1818 Henrik Damsten, kappalaisen apulainen

1818–1826 Jakob Rönlund, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1826–1831 Johan Fredrik Silvius, kappalaisen apulainen

1831–1838 Karl Henrik Fonselius, kappalaisen apulainen

1838 Henrik Vilhelm Vahlstein, kappalaisen apulainen

1839–1840 Moses Runsten, kappalaisen apulainen

1840–1841 Gabriel Häggblom, kappalaisen apulainen

1841–1842 Lars Josef Achrén, kappalaisen apulainen

1842–1843 Fredrik Hedberg, kappalaisen apulainen

1843–1845 Fredrik Östring, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1845–1849 Olof Henrik Helander, vt. kappalainen, apupappi

1850–1852 August Heikel, kappalaisen apulainen

1852 Anders Abraham Favorin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1852–1853 Gustaf Vilhelm Lybeck, kappalaisen apulainen

1853 Alfred Kihlman, kappalaisen apulainen

1854–1856 Jakob Henrik Roos, välisaarnaaja

1863–1865 Kristian Vilhelm Vesterholm, vt. kappalainen

1864–1867 Anders Abraham Favorin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1865–1867 Anders Abraham Favorin, vt. kappalainen

1867–1874 Henrik August Vegelius, vt. kappalainen

1876–1877 Jakob Schroderus, kirkkoherran apulainen

1877 Johannes Östring, vt. kirkkoherra

1877–1878 Jakob Joel Vegelius, vt. kirkkoherra

1885–1886 Kanutus Onni Nyström, virallinen apulainen

1887–1888 Anders Axel Petterson, kirkkoherran apulainen

1888–1891 Karl Peter Elenius, kirkkoherran apulainen

1891–1897 Emil Albert Rudelius, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1893–1894 Peter Cederberg, vt. kirkkoherra

1898–1899 Axel Rudolf Leván, kirkkoherran apulainen

1899 Väinö Kauno Durchman, vt. kirkkoherra

1901–1902 Jakob Immanuel Bäck, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Munsalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1780–1785.


Kansallisarkisto on digitoinut Munsalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

8 katselukertaa

留言


Hae

bottom of page