Perustettiin Lapväärtin emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi, kun seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus valmistui 1710. Emäseurakunnan pitäjänapulainen saarnasi seurakunnassa vuodesta 1725 ja tämä järjestys vahvistettiin kuninkaan toimesta 20.7.1731. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun oma pappi asetettiin kuninkaan käskykirjeellä 21.8.1732. Tuomiokapituli antoi 9.5.1821 kielteisen päätöksen seurakunnan hakemukseen tulla erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Erotettiin konsistoriaalisesta Lapväärtistä itsenäiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 29.11.1855. Osa Ikaalisten emäseurakuntaan kuuluneen Honkajoen kylän asukkaista osallistui Isojoen kappalaisen palkkaamiseen 1732–1804, kunnes Honkajoki perustettiin omaksi rukoushuonekunnaksi. Isojoen kunta perustettiin 1865. Muut nimet Storå Maakirjakylät Heikkilä, Isojoki, Kodesjärvi, Kärjenkoski, Vanhakylä, Wesijärvi, Willamo Naapuriseurakunnat Honkajoki , Karijoki , Kauhajoki , Lapväärtti , Merikarvia , Siikainen , Siipyy Papisto Kirkkoherran virkatalosta keisarin käskykirje 20.4.1885. Kirkkoherrat 1877–1885 Johan Liljeblad 1887–1894 Gustaf von Essen 1895–1904 Albert Vitalis Ståhlhammar 1905–1911 Yrjö Alanen 1913–1925 Otto Johannes Caselius 1927–1952 Kaarle Ignatius Haunio Kappalaiset 1733–1739 Anders Jacobsson Cadolin 1740–1790 Gabriel Laurentii Alcenius 1791–1805 Daniel Gabrielsson Alcenius 1808–1834 Jakob Hedberg 1835–1842 Johan August Bergman 1843–1849 Karl Henrik Fonselius 1849–1869 Karl Gustaf Hjerpe Ylimääräiset papit 1732–1734 Daniel Danielsson Roos, kirkkoherran apulainen Isojoella 1790–1802 Johan Alcenius , armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1802–1804 Jakob Castrén , kappalaisen apulainen 1805 Johan Fredrik Granbohm , kappalaisen apulainen 1805–1808 Fredrik Rein , virka- ja armovuodensaarnaaja 1814–1834 Anders Lundén , kappalaisen apulainen 1834–1835 Johan Fredrik Färling , vt. kappalainen 1842–1843 Berndt Gustaf Ringbom , vt. kappalainen 1854 Karl Johan Ahonius , kappalaisen apulainen 1869–1876 Frans Joakim Torckell , vt. kappalainen 1876–1877 Gideon Lilius , vt. kirkkoherra 1885 Kanutus Onni Nyström , vt. kirkkoherra 1885–1887 David Oskar Varheenmaa , vt. kirkkoherra 1888–1889 Odert Julius Ingman , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Kaarle Korpela , kirkkoherran apulainen 1892 Juho Pyhälä , vt. kirkkoherra 1894 Juho Aleksi Peltonen , vt. kirkkoherra 1894–1895 Iisakki Virtanen , vt. kirkkoherra 1897 Georg Fabian Mittler , vt. kirkkoherra 1898–1899 Kustaa Eemil Roine , vt. kirkkoherra 1899 Otto Johannes Caselius , vt. kirkkoherra 1899–1901 Matti Nikodemus Lauha , vt. kirkkoherra, kirkkoherran virassa apulainen 1902–1903 Juho Oskari Vaismaa , vt. kirkkoherra 1903 Anton Väinö Vartio , vt. kirkkoherra 1904–1905 Aleksander Kulla , vt. kirkkoherra 1911–1913 Toivo Koskela, vt. kirkkoherra Arkisto Isojoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1855 ja historiakirjat vuodesta 1732. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1853–1868. Kansallisarkisto on digitoinut Isojoen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kokkolan emäseurakunnan alueelle perustettiin kaupunki perustamiskirjalla 7.9.1620. Kaupungin anomukseen tulla erotettuksi Kokkolan maaseurakunnasta itsenäiseksi kappeliseurakunnaksi antoi keisarillisen senaatti myöntävän vastauksen 19.8.1896, jolloin ehdoks asetettiin kaupunkin ottaminen ensin osaa Kokkolan kirkkoherran virkatalon kuntoon panemiseen. Erotettiin Kokkolan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1918 ja ero toteutui 1922, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Muut nimet Gamla Karleby Naapuriseurakunnat Kokkola Papisto Kaupungin osuudesta papinvaaleissa keisarin käskykirjeessä 8.12.1830. Kaupunkia varten asetettin oma kappalainen keisarin käskykirjeellä 2-5-1862. Kaupungin osuudesta papiston palkkaamiseen keisarin päätöksessä 3.9.1874. Kirkkoherrat 1922 Karl Mikael Mellberg 1924–1928 Anders Sandbacka Kappalaiset 1863–1868 Jakob Schroderus 1872–1875 Gustaf Gideon Forsman 1876–1885 August Edvard Olivier Lundenius 1886–1898 Ivar Rudolf Forsman 1898–1922 Karl Mikael Mellberg Ylimääräiset papit 1862 Fredrik Alexander Sterenius, välisaarnaaja 1868–1886 Fredrik Engelbrekt Chydenius, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja 1875–1876 Kristian Sjöblom, vt. kappalainen 1922 J. F. Sandelin, kirkkoherran sijainen 1922–1923 Tor Krook, kirkkoherran sijainen 1925–1928 V. Kyröjärvi, kirkkoherran apulainen Arkisto Kokkolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1724, tilikirjat vuodesta 1655 ja historiakirjat vuodesta 1654. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1620–1875. Kansallisarkisto on digitoinut Kokkolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Mustasaaren emäseurakuntaan kuulunut seurakunta, joka mainitaan pitäjänä ainakin jo 1331. Mainitaan erotetun Satakunnan kihlakunnasta 1529. Keisarin kirjeen 7.11.1811 mukaan seurakunta olisi ollut ikuisista ajoista Turun arkkihiippakunnan anneksina mutta anneksa lakkautettiin 12.7.1884. Tällöin arkkipiispan palkkaus järjestettiin ja Paraisten ohella Närpiöstä tuli itsenäinen seurakunta. Seurakunnan ensimmäisen kirkon mainitaan sijainneen Eskilsössä, toinen rakennettiin piispa Hemmingin aikana ja kolmas vuonna 1435. Viimeksi mainittu kirkko vihittiin piispa Mikael Agricolan piispantarkastuksen aikana 11.8.1555. Kirkon itäistä päätyä laajennettiin 1653, eteläinen risti rakennettiin 1734 ja pohjoispuolen ristirakennus 1771. Seurakunnassa pidetyistä suomenkielisistä saarnoista päätettiin pitäjänkokouksissa 1672 ja 27.9.1812. Venäläiset polttivat Klaresundin ja Josslasin pappiloiden rakennukset Suomen sodan aikana 12.7.1808, jolloin he uhkasivat myös kirkkoa. Närpiö siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Närpiön kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1993. Seurakuntaan kuuluneista Lapväärtti perustettiin kappeliksi 1594 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1667. Teuva perustettiin kappeliksi 1694 ja erotettiin 1795. Körnäs perustettiin kappeliksi 1604 ja erotettiin 1861. Pirttikylä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1700 ja erotettiin 1859. Ylimarkku perustettiin saarnahuonekunnaksi 1721 ja erotettiin 1871. Kaskisten kaupunki perustettiin 1795 ja erotettiin 1926. Näsbyn rukoushuonekunta perustettiin 1910, Norrnäsin rukoushuonekunta 1914 ja Nämpnäsin rukoushuonekunta 1925. Muut nimet Närpes Maakirjakylät Bäckby, Böle, Finby, Gottböle, Harrström, Kalax, Kaldnäs, Klaresund, Knäpnäs, Kåtnäs, Norrnäs, Nämpnäs, Näsby, Pjelax, Rangsby, Ståbacka, Tjärlax, Träskböle, Töjby, Västra Yttermark, Öster Yttermark, Överträsk Naapuriseurakunnat Kaskinen , Korsnäs , Kristiinankaupunki , Pirttikylä , Teuva , Ylimarkku Papisto Kirkkoherran hylkeenkymmenyksistä kuninkaan päätös 3.9.1755. Pääsiäisrahoista kuninkaan päätös 13.8.1801. Kirkkoherrat 1554–1562 Matthias ? Olof Nicolai 1563–1576 Marcus Gregorii 1577–1587 Henricus Martij 1589–1600 Eschillus Henrici 1601–1602 Sigfridus Aronus Forsius 1603–1608 Laurentius Johannis Crugerus 1610–1622 Martinus Matthæi Wargh (Wargius) 1624–1633 Laurentius Johannis Smolandus 1633–1684 Elias Petri Holmius 1684–1694 Gabriel Henrici Brennerus 1694–1697 Jacobus Eliæ Holmius 1719–1730 Gabriel Thauvonius 1730–1766 Henrik Johanni Carlborg (Roering) 1769–1794 Johan Laihiander 1796–1808 Karl Hägg 1811–1832 Jakob Tengström , Turun arkkipiispa 1833–1847 Erik Gabriel Melartin , Turun arkkipiispa 1850–1884 Edvard Bergenheim , Turun arkkipiispa 1886–1924 Lars Gustaf Viktor Dahlberg Kappalaiset 1560 Morthen 1573 Ericus Mathie 1587 Melchior Eschilli 1593–1601 Simon Olaj ? Matthias Laurentii 1620–1636 Andreas Magni Kempe 1636 Johannes Johannis Wazæus 1684 Gabriel Henrici Brennerus 1684–1690 Samuel Backman –1697 Johannes Gabrielis Brennerus 1698–1708 Johannes Gottleben Björneborgiensis 1710–1738 Carolus Johannis Hoffrenius 1739–1744 Jakob Randelin 1745–1777 Henrik Moliis 1779–1808 Israel Holstius 1811–1850 Karl Vilhelm Venman 1852–1863 Isak Reinhold Eneberg 1864–1868 Karl Erik Bergman 1871–1881 Karl Johan Levan 1884–1924 Karl Ivar Nordlund Pitäjänapulaiset 1659–1671 Jakob Holmius 1673–1686 Samuel Backman 1686–1689 Johan Brenner 1690–1694 Gabriel Kalm 1694–1698 Johan Gottleben 1698–1710 Carl Hoffrén 1710–1722 Isak Brenner 1727–1739 Jakob Randelin Ylimääräiset papit 1736–1737 Mikael Lebell , kappalaisen apulainen 1737–1739 Jakob Randelin , vt. kappalainen 1739–1743 Henrik Wallenborg , kirkkoherran apulainen 1745–1746 Anders Wetterblad , kirkkoherran apulainen 1747–1749 Jakob Nils Häggman , kirkkoherran apulainen 1751– Johan Wallenborg , kirkkoherran apulainen 1757–1760 Erik Hägglund , kappalaisen apulainen 1757– Jonas Spoof , kappalaisen apulainen 1763– Jakob Carlborg , kirkkoherran apulainen 1767– Henrik Moliis , kappalaisen apulainen 1770–1774 Josef Moliis , kirkkoherran apulainen 1771–1772 Johan Burman , kappalaisen apulainen 1770–luvulla Anders Ehrström , apulaispappi 1774– Henrik Achtman , kirkoherran apulainen 1789–1796 Karl Wilhelm Wänman , kappalaisen apulainen 1796–1808 Karl Ascholin , kirkkoherran apulainen 1803–1830 Per Östring , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1808–1811 Johan Sarelius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1813–1826 Johan Israel Venman , kappalaisen apulainen 1827–1840 Fredrik Vilhelm Venman , kappalaisen apulainen 1830–1835 Nils Henrik Chydenius , sijaiskirkkoherra 1834–1841 Fredrik Remahl , kirkkoherran apulainen 1835–1852 Isak Reinhold Eneberg , sijaiskirkkoherra 1840 Berndt Enok Ingman , kappalaisen apulainen 1840–1843 Karl Johan Adolf Nordman , kappalaisen apulainen 1842–1849 Karl Johan Roos , kirkkoherran apulainen 1843–1848 Fredrik Hedberg , kappalaisen apulainen 1849–1852 Josef Reinhold Hedberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1851–1853 Karl Johan Roos , kirkkoherran apulainen 1852–1854 Peter Alexander Polviander , sijaiskirkkoherra 1853–1859 Henrik Vilhelm Nordlund , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1850–1860 Johan Jakob Lybeck , sijaiskirkkoherra 1854–1860 Berndt Fredrik Nordlund , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1860–1877 Johan Liljeblad , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1864–1865 Erland August Karsten , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1867–1868 Karl Edvard Fritjof Bergroth , kappalaisen apulainen 1868–1869 Frans Joakim Torckell , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1869–1870 Herman Mauritz Inberg , armovuodensaarnaaja 1870–1871 Gustaf Ferdinand Starck , armovuodensaarnaaja 1876–1877 Fredrik Valdemar Bergroth , papin apulainen 1877–1881 Johan Anton Immanuel Forss , sijaiskirkkoherra 1877–1884 Karl Ivar Nordlund , papin apulainen, sijaiskirkkoherra 1881 Vilhelm Kaitila , papin apulainen 1881–1882 Edvard Optatus Setälä , papin apulainen 1882–1886 Georg Gideon Forsman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra, välisaarnaaja 1888–1889 Karl Anton Pomoell , vt. kappalainen Arkisto Närpiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1702, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1760. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1860. Kansallisarkisto on digitoinut Närpiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Maalahden emäseurakunnan ruokoushuonekunnaksi ennen vuotta 1727. Bergössä mainitaan olleen asutusta ainakin jo 1495 ja saarella mainitaan pidetyn eri saarnavuoroja 1652. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.12.1848. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.10.1908 ja päätös astui voimaan 1.11.1908. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Bergön kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Maalahden kuntaan 1973. Maakirjakylät Bergö Naapuriseurakunnat Korsnäs , Maalahti , Petolahti Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 4.10.1861. Kappalaiset 1850–1853 Jakob Esaias Vegelius 1853–1855 Josef Reinhold Hedberg 1858–1861 Karl Gustaf Vallenius 1864–1869 Knut Emil Sonck 1902–1903 Aksel Gunnar Rancken Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1855–1856 Johan Julius Häggman , virka-ja armovuodensaarnaaja 1856–1858 Bror Ehrenfried Bremer , armovuodensaarnaaja 1861–1864 Mauritz Edvard Caselius , armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja Ylimääräiset papit 1876–1881 Johan Zacharias Hartman , vt. kappalainen 1881–1884 Viktor Reinhold Ingman , vt. kappalainen 1884–1886 Karl Gustaf Reinhold Vilenius , vt. kappalainen 1886–1889 Mauritz Elenius , vt. kappalainen 1889–1893 Isak Gideon Lagus , vt. kappalainen 1893–1899 August Reinhold Hedberg , vt. kappalainen 1899 Isak Elenius , vt. kappalainen 1899–1902 Aksel Gunnar Rancken , vt. kappalainen 1903–1907 Maalahden papisto, vt. kappalainen 1907 Amil Albert Rudelius , vt. kappalainen 1907 Erik Vilhelm Hagfors , vt. kappalainen 1907–1909 Maalahden papisto, vt. kappalainen 1909– Anders Sandbacka, vt. kirkkoherra Arkisto Bergön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1846 ja historiakirjat vuodesta 1850. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1846–1900. Kansallisarkisto on digitoinut Bergön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Tuomiokapituli puolsi 31.3.1739 Raippaluodon anomusta saada rakentaa itselleen oma kirkko, mutta asia jäi sikseen asukkaiden köyhyyden vuoksi, kunnes kuningas 23.10.1775 ja 23.7.1778 antoi suostumuksensa uudistettuun pyytöön, jolloin perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi. Kirkko rakennettiin 1781. Raippaluodon ja Koivulahden asukkaiden anomukseen tulla erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi antoi kuningas kieltävän vastauksen 6.2.1798. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun kappalaisen palkasta ennettiin keisarillisen senaatin päätös 21.12.1856. Erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 25.3.1872. Mustasaaren Rörgrund siirrettiin kuuluvaksi Raippaluotoon keisarikun käskykirjeellä 11.7.1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Raippaluodon kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973. Muut nimet Replot Kylät Björkö, Norra Vallgrund, Replot, Söderudden, Södra Vallgrund Naapuriseurakunnat Koivulahti, Mustasaari, Maalahti, Sulva Papisto Seurakunnan asukkaiden ei tarvinnut ottaa osaa emäseurakunnan pitäjänapulaisen palkkaamiseen ja saivat maksaa osuutensa tämän palkasta omalle papilleen kuninkaan kirjeellä 14.7.1785. Kirkkoherrat 1889–1909 Mauritz Elenius Kappalaiset 1843–1854 Karl Erik Bergman 1865–1876 Karl Johan Roos, virka lakkautettiin Saarnaajat 1777–1781 Wilhelm Granlund 1782–1795 Sven Abraham Fontell 1797–1811 Karl Vilhelm Venman 1813–1827 Anders Johan Enholm 1827–1838 Lars Schalin 1838–1842 Henrik Moliis, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1811–1813 Johan Adam Bergh, välisaarnaaja 1827 Henrik Moliis, välisaarnaaja 1838 Robert Örnström, välisaarnaaja 1842 Olof Henrik Helander, välisaarnaaja 1842–1843 Fredrik Gabriel Hedberg, välisaarnaaja 1845–1847 Johan Jakob Lybeck, vs. kappalainen 1847–1849 Jakob Simelius, vs. kappalainen 1849–1850 Nils Fellman, vs. kappalainen 1876–1877 Johan Anton Immanuel Forss, vt. kappalainen 1877–1879 Alexander Fredrik Roos, vt. kappalainen 1879–1882 Klas Emil Hohenthal, vt. kappalainen 1882–1883 Mauritz Elenius, vt. kappalainen 1883–1888 Adolf Alexis Berger, vt. kirkkoherra 1888–1889 Yrjö Alanen, vt. kirkkoherra 1897 Kaarlo Fredrik Kares, vt. kirkkoherra 1897–1898 Juho Hannuksela, vt. kirkkoherra 1901–1902 Frans Artur Fröberg, vt. kirkkoherra 1902 Aleksander Kulla, vt. kirkkoherra 1902–1904 Emil Albert Rudelius, vt. kirkkoherra 1904–1907 Iisakki Vihtori Talvitie, vt. kirkkoherra 1907 Vihtori Tiitola, vt. kirkkoherra 1907 Erik August Isidor Eriksson, vt. kirkkoherra 1908– Paavo Sigward Liukku, vt. kirkkoherra Arkisto Raippaluodon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1782. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1986. Kansallisarkisto on digitoinut Raippaluodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Isonkyrön emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1300-luvun alussa. Mustasaaren ja Vaasan jakamattoman seurakunnan yhteinen kirkko paloi 1852. Palon jälkeen Vaasan hovioikeuden vuonna 1786 rakennettu entinen talo muutettiin kirkoksi 1863. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakuntaan kuuluneista Maalahti perustettiin kappeliksi 1603 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1607. Mustasaaren eli Vaasan kaupunki perustettiin 1606 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867. Koivulahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Raippaluoto perustettiin saarnahuonekunnaksi 1775, muodostettiin kappeliksi 1840 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1872. Muut nimet Korsholma, Korsholm, Vaasan ja Mustasaaren seurakunta Maakirjakylät Anixor, Böle, Gerby, Norra Helsingby, Södra Helsingby, Iskmo, Norra Jungsund, Södra Jungsund, Harkmo, Karperö, Klemetsä, Kovik, Kvevlaks, Korsholm, Kråklund, Martois, Mieka, Munsmo, Singsby, Smedsby, Staversby, Södra Vallgrund, Tuovila (Toby), Tölby, Västervik, Veikars, Vikby, Voitby, Yttersundom, Östersolf, Översundom Naapuriseurakunnat Koivulahti , Laihia , Raippaluoto , Sulva , Vähäkyrö Papisto Saarnajärjestyksestä eri kielilllä seurakunnassa piispankäräjien pöytäkirjassa 24.2.1751 ja rovastinkäräjien pöytäkirjassa 4.4.1804. Papiston saatavista Vaasan kaupungin pelloista kuninkaan päätöksessä 2.9.1806 ja Keisarillisen senaatin päätös 26.6.1818. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 10.10.1857. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1693 ja heidän palkastaan kuninkaan asetus vuodelta 1743, kuninkaan kirje 7.12.1756, pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 12.11.1775 sekä kuninkaan päätös 25.1.1805 ja keisarin päätös 10.10.1857. Kirkkoherran virkatalona oli ensinnä Ladugårdin tila, joka vaihdettiin myöhemmin Kråkelundin tilaan, johon liitettiin Hagan ja Wattvikin tilat noin 1670. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuoteen 1859 saakka. Vanhemman kappalaisen virkatalo oli Styrmans, kunnes tila jaettiin kahdeksi tilaksi 1811, mistä kuninkaan käskykirje 4.6.1780. Virkatalo oli vuokrattuna ja kappalainen asui omassa huoneessaan lähellä kirkkoa, kunnes virkatalo määrättiin kappalaiselle rakennettavaksi. Kirkkoherrat 1407 Hans 1434–1451 Henrik Kortsson –1531 Jöns –1546 Paulus 1546–1547 Peder Andreae 1548–1560 Michel Olai 1561–1567 Jakob Filippi 1567–1569– Mårten Mattsson Brenner 1572–1595 Mårten Mattsson Brenner 1571–1572 Bengt Antonii 1599–1616 Henricus Martini Brennerus 1616–1627 Anders Erici Frosterus 1629– Nils Nilsson Holmius 1634–1648 Tomas Tomasson Florinus 1648–1662 Paulus Marci Bohm 1664–1693 Olof Bratt 1694–1708 Jöran Arvidi Biugg 1711–1712 Johannes Sarcovius 1712–1720 Petrus Johanni Brenner 1713–1719 Gabriel Tomasson Arenius , varapastori 1719–1721 Berthold Vhael (Fal), varapastori 1720–1765 Claudius Hedman 1766–1797 Petter Hedman 1799–1809 Jakob Chydenius 1811–1821 Johan Tengström 1822–1835 Henrik Snellman 1838–1856 Benjamin Frosterus 1858–1871 Otto Vilhelm Ehrström 1873–1885 Gustaf Cannelin 1887 Jakob Cederberg 1890–1894 Isak Otto Appelberg 1896–1907 Bror Ehrenfried Bremer Kappalaiset –1546 Peder Andreae 1546–1567 Olof Nicolai 1562–1563 Bertollus 1566–1568 Jacob Martini 1571–1572 Erich 1582–1583 Simon 1589 Matz 1590–1599 Henrik Mårtensson Brenner 1604–1607 Johannes Magnusson Bureus 1609–1612 Bengt Matthiae 1610–1616 Anders Eriksson Frosterus 1616–1620 Sigfridus Jacobi 1616–1643 Markus Andersson Hamnius 1643–1654 Isak Markusson Hamnius 1646–1656 Jakob Sigfridi Vasenius 1655–1669 Anders Fant 1672–1687 Mårten Gallus 1688–1696 Markus Gronovius 1697–1707 Michael Andersson Fant 1707–1713 Johan Svensson Brunell 1711–1715 Matts Sonck, Koivulahden kappalainen 1718–1730 Jakob Håkansson Gavelin 1731–1756 Jakob Vidlund 1757–1774 Erik Sinius 1756–1763 Kristian Salmenius 1791–1811 Johan Tengström 1811–1825 Gustaf Appelberg 1825–1842 Anders Gustaf Kihlman 1842–1852 Kristofer Kullman 1854–1859 Gustaf Ticklén 1875–1890 Gustaf Vilhelm Lybeck 1892–1908 Vilhelm Ingman 1909– August Reinhold Hedberg 2. kappalaiset 1593 Gregorius Matthiae 1599 Gregorius Matthiae 1627– Laurentius Petri Mustasarensis, k. ennen 1636 1624–1645 Sigfrid Olai 1633–1645 Isak Henriksson Brenner 1644–1668 Per Jesenhaus 1669–1671 Johan Marci Hamnius 1671–1692 Jöran Biugg 1693–1706 Birger Olofsson Bratt , Koivulahden kappalainen 1722–1723 Pehr Eliasson Gavelius 1729–1751 Anders Aspegren vanhempi 1752–1778 Gabriel Gabrielsson Arenius 1781–1794 Erik Eriksson Munselius 1795–1809 Benjamin Sinius 1810–1821 Fredrik Juvelius 1822–1837 Mats Laurén 1840–1848 Gustaf Henrik Schroderus 1851–1871 Henrik Moliis Pitäjänapulaiset 1671–1680 Jakob Westzynthius 1689–1693 Birger Bratt 1694–1697 Michael Fant 1698–1709 Matts Sonck 1722–1730 Jakob Vassorin 1732–1746 Erik Johansson Holmudd 1746–1757 Erik Eriksson Sinius 1758–1766 Mauritz Wilhelm Fontell 1767–1784 Birger Jakobsson Vidlund 1785–1820 Isak Erik Sinius 1823–1866 Karl Fredrik Chydenius 1871–1889 Frans August Hällberg 1890–1898 August Evald Cederberg 1899–1909 August Reinhold Hedberg 1910– August Bruno Forsberg Ylimääräiset papit 1729–1732 Erik Holmudd , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1738–1740 Karl Aspegren , kappalaisen apulainen 1741–1742 Petter Hedman , kirkkoherran apulainen 1741–1743 Erik Sinius , kappalaisen apulainen Vaasassa 1748– Petter Hägg , kirkkoherran apulainen 1750–1758 Mauritz Vilhelm Fontell , kappalaisen apulainen 1752 Simon Carp , kappalaisen apulainen Vaasassa 1755–1764 Birger Vidlund , kappalaisen apulainen Vaasassa 1760– Erik Hägglund, kappalaisen apulainen 1766–1767 Birger Vidlund , kappalaisen apulainen 1769– Kristfrid Ganander , kappalaisen apulainen Vaasassa 1769–1772 Anders Sinius , kirkkoherran apulainen 1777– Isak Sinius , kirkkoherran apulainen 1784– Hans Nyström , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1786–1787 Lars Mathesius , vt. kappalainen 1800–1806 Georg Stolpe , kirkkoherran apulainen 1807–1811 Gustaf Appelberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1812 Jakob Vilhelm Almqvist, pitäjänapulaisen apulainen, vt. kappalainen 1814–1823 Karl Fredrik Chydenius , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa 1819–1820 Erik Vallenborg , kappalaisen apulainen 1821–1822 Per Ulrik Ferdinand Sadelin , armovuodensaarnaaja, kollega 1826–1831 Matias Vilhelm Vikström , kirkkoherran apulainen 1831–1835 Karl Peter Arenius , kirkkoherran apulainen 1835–1839 Karl Gerhard Alcenius , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1838–1844 Olof Henrik Helander , kirkkoherran apulainen 1844 Karl Johan Forsström , kirkkoherran apulainen 1844–1848 Gustaf Vilhelm Lybeck , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Vilhelm Emanuel Viberg , kirkkoherran apulainen 1848–1851 Lars Vilhelm Schalin , vt. kappalainen 1849–1850 Viktor Fredrik Lilius , kirkkoherran apulainen 1850–1855 Bror Ehrenfried Bremer , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1855–1856 Henrik August Moliis , kirkkoherran apulainen 1856 Karl Johan Idman , kirkkoherran apulainen 1856–1858 Gustaf Lönnmark , armovuodensaarnaaja, kollega 1860–1862 Bror Ehrenfried Bremer , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1862–1867 Joel Lindholm , kirkkoherran apulainen 1866–1873 Bror Ehrenfried Bremer , kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1871–1875 Alexander Fredrik Roos , vt. kappalainen, tyttökoulun opettaja 1885–1887 Johan Oskar Grönblad , vt. kirkkoherra 1887–1890 August Evald Cederberg , virka– ja armovuodensaarnaaja 1890–1891 August Reinhold Hedberg , vt. kappalainen 1892 Olof Verner Bengs , vt. kappalainen 1894–1895 Johan Erkki Kovero , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1907– Juho Vihtori Korpi , kirkkoherran apulainen 1907–1909 Erik Vilhelm Hagfors , kirkkoherran virassa välisaarnaaja, vt. pitäjänapulainen 1909–1910 August Bruno Forsberg, vt. pitäjänapulainen Arkisto Mustasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1712 ja historiakirjat vuodesta 1671. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745-1860. Kansallisarkisto on digitoinut Mustasaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kemiön emäseurakunnan kappeliksi 1694. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1698. Erotettiin Kemiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1903. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Dragsfjärdin kunta perustettiin 1903 ja liitettiin Kemiön sekä Västänfjärdin kanssa Kemiönsaaren kunnaksi 2009. Muut nimet Draksfjärd Maakirjakylät Bergö, Björkboda, Birknäs, Dahls, Genböle, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinhofva, Långnäs, Nordanå, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfallan, Storfinhofva, Stusnäs, Sunnanå, Söderlångvik, Söglö, Ytterberg, Ölmos Naapuriseurakunnat Hiittinen , Kemiö , Nauvo , Parainen , Västanfjärd Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 29.9.1870. Kappalaiset 1698–1729 Jakob Ruuth 1729–1753 Abraham Axelii Palander 1755–1779 Erik Dahl 1781–1782 Gabriel Ring 1783–1798 Efraim Widenius 1801–1811 August Fremling 1812–1813 Jacob Johan Holmberg 1815–1819 Jonas Benich 1822–1857 Eric Öblom 1860–1870 Kristian Edvard Bergman 1873–1879 Ludvig Alexander Vennerström 1881–1884 Karl Anders Troberg 1885–1886 Berndt Vilhelm Sjöroos 1887–1897 Johannes Borg 1899–1907 Aleksander Ahlstedt , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1746–1755 Abraham Palander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1780–1781 Abraham Sahrström , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1818–1821 Jonas Fredrik Berg , apupappi, virka– ja armovuodensaarnaaja 1821–1822 Adolf Dahlberg , armovuodensaarnaaja 1834–1835 Matias Sandell , kappalaisen apulainen 1858–1860 Axel Gabriel Ylander , armovuodensaarnaaja 1907– Max Arnold Johannes Söderholm, vt. kappalainen, virka- ja armovuodensaarnaaja Ylimääräiset papit 1798–1800 Matthias Antell , vt. kappalainen 1811–1815 Karl Henrik Stranberg , välisaarnaaja 1836–1837 Josef Lindgren , kappalaisen sijainen 1837–1840 Adolf Andberg , kappalaisen sijainen 1840–1848 Johan Fredrik Lönnberg , kappalaisen sijainen 1851–1852 Karl Gustaf Renfors , kappalaisen sijainen 1852–1858 Gustaf Vilhelm Blomberg , kappalaisen sijainen, virkavuodensaarnaaja 1870–1872 Vilhelm Oskar Richter , vt. kappalainen 1872–1873 Ludvig Alexander Vennerström , vt. kappalainen 1879–1881 Karl Anders Troberg , vt. kappalainen 1884–1887 Johannes Borg , vt. kappalainen 1897–1899 Edvin Teodor Schönberg , vt. kappalainen Arkisto Dragsfjärdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1695 ja historiakirjat vuodesta 1705. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1695–1931. Kansallisarkisto on digitoinut Dragsfjärdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Vanhan kellokirjoituksen perusteella Nauvossa arvellaan olleen kirkko jo 1328, joskin paikkakuntana Nauvo mainitaan asiakirjoissa vasta 1395. Seurakunnan ensimmäinen oma pappi mainitaan 1448. Seurakuntaan kuulunut Seilin sairaala perustettiin 1691 ja Nötön rukoushuonekunta 1665. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Nauvon kunta perustettiin 1875 ja liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009. Muut nimet Nagu, Navo Maakirjakylät Andtböle, Backas, Berghamn, Bisarböle, Biskopsö, Björfalls, Björkholm, Berstö, Bränskär, Byskär, Böhle, Dalkarby, Druckis, Dufveholm, Ekholm, Ernholm, Finnby, Galls, Grännäs, Grötö, Gullkrona, Gyttja, Hafverö, Hangslax, Humbleholm, Högsar, Innamo, Jälist, Kaskis, Kirjais, Kivis, Klobbnäs, Kläckskär, Kopperholm, Korsnä, Koum, Krok, Käldinge, Käldö, Laggarnäs, Lökholm, Majholm, Mattnäs, Mielis, Nötö, Ominais, Orresgrund, Packais, Pensar, Piparby, Prestgård, Prostvik, Puotuis, Qviflax, Qvifvas, Risis, Samslax, Sandholm, Sandö, Sellmo, Sexnappa, Simonby, Själö, Sommarö, Spinck, Stenskär, Storhumbleskär, Strandby, Sydänperä, Såris, Tackork, Thoras, Trunsjö, Vallmo, Vansår, Vinappa, Vikom, vikperä, Väcklax, Yttar, Ytterholm Naapuriseurakunnat Dragsfjärd , Hiittinen , Korppoo , Nötö , Parainen , Rymättylä Papisto Kappalaisen virkataloksi määrättiin kuninkaan päätöksellä 1.9.1664 Pakkaisen talo, joka myöhemmin vaihdettiin Kärras-nimiseen tilaan kuninkaan käskykirjeellä 3.11.1706. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 14.6.1889. Kirkkoherrat 1541–1556 Mårten Johannis 1557 Knut Johannis 1557–1558 Oluff Olsson 1558–1561 Lars 1563–1564 Matthias 1587 Josephus Petri 1589 Laurentius Canuti 1627–1652 Jacobus Petri Petrejus (Liljevan) 1657–1665 Laurentinus Jacobi Liljevan 1665–1668 Johannes Liljevan 1673–1677 Gustaf Collinius 1679–1691 Berthil Booman 1691–1696 David Petrejus 1697–1713 Gustaf Salonius 1722–1737 Gustaf Salonius 1738–1742 Fredric Lundström 1743–1786 Abraham Mjödh , vanhempi 1786–1810 Abraham Mjödh , nuorempi 1811–1855 Michael Avellan 1856–1860 Nils Ferdinand Kurtén 1862–1863 Johan Erik Immanuel Telenius 1865–1869 Johan Robert Vialén 1872–1891 Johan Josef Fogelberg 1892– Jakob Nordqvist Kappalaiset 1581–1582 Gregorius Matthiae 1587 Johannes 1593 Ericus Laurentii 1636–1649 Henricus Erici 1657–1658 Nicolaus Marci Styrman 1658–1667 Martinus Zachariæ Wellerus 1667–1672 Samuel Raumstadius 1672–1676 Martinus Soidalenius 1676–1691 Johan Stigelius 1692–1702 Simon Palander 1703–1712 Harald Abrahami Alftan 1713–1720 Ernestus Gudzaeus 1721–1738 Gustavus Claudii Salonius 1739–1764 Jonas Salonius 1765–1773 Anders Gottshalk 1775–1799 Gustaf Salonius 1801–1805 Isak Forsell 1807–1831 Karl Åström 1833–1849 Karl Ulrik Wessel 1850–1856 Karl Fredrik Riedell 1857–1889 Gottfrid Lagerström 1899– Viktor Reinhold Ingman Ylimääräiset papit 1729–1739 Jonas Salonius , kirkkoherran apulainen 1746–1753 Johan Salonius , kappalaisen apulainen 1756–1765 Fredrik Gylling , kappalaisen apulainen 1758–1765 Anders Gottshalk, vt. kirkkoherra 1771–1786 Abraham Mjödh nuorempi, kirkkoherran apulainen 1774–1788 Samuel Hemberg, armovuodensaarnaaja 1787–1804 Abraham Gottshalk, kirkkoherran apulainen –1803 Emanuel Sonck , apulaispappi 1796–1803 Anders Ahlström , kirkkoherran apulainen 1798–1805 Mikael Malmstén , vt. kappalainen 1805–1807 Karl Åström , kirkkoherran apulainen 1805–1806 Johan Gabriel Ahrenberg , virka– ja armovuodensaarnaaja 1806–1807 Erik Johan Saxén , armovuodensaarnaaja 1809–1810 Isak Varelius , kirkkoherran apulainen 1810–1817 Anders Palmberg , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1817–1820 Peter Johan Syvelan , kirkkoherran apulainen 1821–1824 Axel Jung , kirkkoherran apulainen 1829–1830 Jakob Vilhelm Avellan , kirkkoherran apulainen 1830–1833 Karl Ulrik Wessel , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Johan Gustaf Churberg , välisaarnaaja 1839–1841 Erik William Vladimir Danielsson , kirkkoherran apulainen 1841 Ernst Odert Reuter , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Kristian Vihelm Vesterholm , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Karl Gustaf Mauritz Grönlund , kirkkoherran apulainen 1845 August Gabriel Juselius , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Johan Fredrik Malmström , kirkkoherran apulainen 1846–1857 Alexander Lundell , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1849–1850 Alexander Edvard Nygren , välisaarnaaja 1860–1862 Axel Gabriel Ylander , välisaarnaaja 1864–1865 Henrik Zoliman Salonius , armovuodensaarnaaja 1869–1871 Mauritz Hultman , sijaiskirkkoherra 1871–1872 August Viktor Fagerlund , sijaiskirkkoherra 1889–1892 Gustaf Teodor Brandt , vt. kappalainen 1895–1899 Viktor Reinhold Ingman , vt. kappalainen 1902 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra Arkisto Nauvon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1600, tilikirjat vuodesta 1638 ja historiakirjat vuodesta 1655. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1902. Kansallisarkisto on digitoinut Nauvon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1329 ja sen kirkon mainitaan olleen Pyhän Simonin nimikko. Seurakunta oli Turun piispan prebendana 1661–1884. Seurakunnassa mainitaan suomenkielisten puukirkko ainakin 1647 ja tämän kirkon palon jälkeen rakennettiin suomen- ja ruotsinkielisten yhteinen kivikirkko, joka valmistui noin 1689. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1893. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Paraisten kunta muodostettiin kauppalaksi 1948 ja kaupungiksi 1977. Muut nimet Pargas Maakirjakylät Attu, Birsala, Bjursäng, Björkholm, Björkö, Boda, Bodnäs, Bollböle, Byäng, Daläng, Degerby, Domarby, Ersby, Fagerkulla, Fallböle, Gammelgård, Garsböle, Granvik, Grisböle, Gräggböle, Gundvik, Gunnarnäs, Haraldsholm, Hyvilemp, Hoggais, Heisala, Jermo, Kapellstrand, Karinböle, Kassor, Kirjala, Klockaräng, Kojkulla, Kopparböle, Kopparö, Koupo, Kurkas, Kupiholm, Kyrkäng, Kårlax, Kärnom, Lahdenperä, Lampis, Lapplax, Lattarne, Lattmark, Levo, Lielax, Lielaxäng, Lillby, Lillmälö, Lilltervo, Linsor, Lofsdal, Loskarnäs, Mattholm, Mielisholm, Muddais, Munkbacka, Mustfinn, Myrby, Mågby, Mörkby, Mörkvik, Nederkirjala (Ali-Kirjala), Nilsby, Nulto, Ontala, Prästgården, Pexorholm, Pito, Pjukala, Pyhänsuu, Petteby, Pölsböle, Qvidja, Rövarnäs, Sandvik, Sildala, Simonby, Skogböle, Skråbbo, Skyttala, Skyttböle, Skärmola, Smedsgärda, Sorpo, Stormälö, Strandby, Strandäng, Sunnanberg, Sydänperä, Sysilax, Såris, Sydmo, Tara, Tennäs, Tervsund, Tojois, Träskby, Träskdal, Tuoris, Vallis, Vannais, Vepo, Vidkulla, Våno, Västermälö, Ybbernäs, Önsholm Naapuriseurakunnat Dragsfjärd , Kakskerta , Karuna , Kemiö , Kuusisto , Nauvo , Piikkiö , Rymättylä , Sauvo Papisto Kala- ja karjakymmenyksistä kirkkoherralle kuninkaan päätöksissä 1.10.1754 ja 4.6.1762. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1687 kunnes virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 31.5.1786. Toisen kappalaisen virka perustettiin 1657. Katolisen ajan pappeja 1381–1386 Johannes Jacobi 1485 Andras Dives 1495 Henricus Wenne 1546–1556 Lars Johannis 1556–1558 Clemet Larsson 1558–1584 Elias Simonis 1584–1617 Petrus Johannis Kirkkoherrat 1620–1630 Thomae Simonis Corvinus 1630–1652 Isak Rothovius 1652–1655 Isaacus Isaaci Rothovius 1657–1665 Johan Pratanaus 1665 Johan Elai Terserus 1665–1690 Johannes Gezelius vanhempi 1691–1700 Andreas Hasselqvist 1701–1713 Johannes Gezelius , nuorempi 1721–1728 Herman Witte 1728–1733 Laurentius Tammelin 1734–1748 Jonas Fahlenius 1749–1755 Johan Brovallius 1757–1775 Carl Fredrik Mennander 1776–1788 Jacob Haartman 1788–1802 Jakob Gadolin , piispa 1803–1832 Jakob Tengström , arkkipiispa 1833–1847 Erik Gabriel Melartin , arkkipiispa 1850–1884 Edward Bergenheim , arkkipiispa 1888–1904 Karl Henrik Ekblom 1907–1940 Fredrik Gideon Nilsdorff 1941–1950 John David Wikström 1. kappalaiset 1581–1584 Peder eli Petrus Johannis 1593 Georgius Sigfridi 1610–1615 Johannes Michaelis 1614–1619 Mathaeus (Madz) Bartholli 1622–1631 Johannes Petri 1634 Michell Caspari 1633–1652 Thomas Thomae Lindbachius 1656 Paulus 1658 Christiernus Canuti Forssander (Rudnesius) 1675–1684 Nicolaus Erici Stenman (Steenman) 1685–1693 Samuel Sandelius 1693–1694 Benedictus (Bengt) Agrinius , ehkä armovuodensaarnaaja 1684–1695 Marcus Aurelius 1686–1713 Anders Gylling 1721–1734 Johan Fonselius 1734–1738 Johan Timenius vanhempi 1738–1767 Anders Herman Gylling 1769–1784 Eric Borgström 1786–1805 Gustaf Daniel Montin 1808–1811 Jakob Anders Gylling 1811–1866 Gabriel Elmgren 1869–1874 Erik Gustaf Julius Roschier 1874–1907 Fredrik Gideon Nilsdorff 1909–1918 Sturle Harald Berndtsson 1919–1930 Karl Gustaf Wikström 1933–1950 Sigurd Wilhelm Örhnberg 2. kappalaiset (Muddais) 1635–1639 Gregorius Stephani (herr Jören) 1643–1650 Olof Frigander 1675–1684 Gabriel Nicolai Gezlenius 1684–1691 Martinus Isaaci Buscherus 1693–1705 Ericus Erici Ketharenius 1705–1711 Simon Martini Ezelius 1712–1721 Johannes Olijn eli Ollin 1722–1738 Jacob Malm 1738–1777 Johan Timenius vanhempi 1778–1783 Johan Timenius nuorempi 1784–1808 Johan Isak Ekegren 1814–1829 Wilhelm Fredricsson 1831–1840 Anders Magnus Jung 1840–1885 Karl Otto Nilsdorff , ensin vt. kappalainen 1895–1907 Elias Fredrik Hedberg 1909–1916 August Hjalmar Tranchant 1916–1930 Max Arnold Söderholm 1930–1947 Olav Daniel Schalin 1948–1950 Erik Immanuel Bäcksbacka Pitäjänapulaiset 1695–1698 Thomas Thomae Collander (Colland) , lukkaripappi 1701–1704 Samuel Thomae Collander 1705–1706 Joan Wanaeus 1706–1713 Johannes Johansson Steningh eli Steningius 1713 Gustaf Claudii Salonius 1722–1734 Johan Timelius , vanhempi 1734–1765 Johan Etzelius Ylimääräiset papit 1659 Bergerus Olai Nätzla , armovuodensaarnaaja 1675–1684 Marthinus Buscherus 1685–1692 Zacharias Hornaeus 1702–1706 Michael Fant 1739–1749 Johan Agrelius , apulaispappi 1747– Johan Timenius , kappalaisen apulainen 1765–1783 Fredrik Gylling 1784–1785 Lars Anders Borgström , armovuodensaarnaaja 1777–1778 Johan Cappström , armovuodensaarnaaja 2. kappalaisen virassa 1783–1784 Thomas Bodberg , vs. 2. kappalainen 1784–1804 Tomas Bodberg , sijaiskirkkoherra 1804–1811 Gabriel Elmgren , kirkkoherran apulainen 1806–1808 Johan Gabriel Ahrenberg , armovuodensaarnaaja 1808–1809 Erik Johan Saxén , armovuodensaarnaaja 1810 Ander Lundén , armovuodensaarnaaja 1810–1814 Wilhelm Fredricsson , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1811–1821 Elias Modén , amrovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1821–1824 Johan Immanuel Elgforth, kirkkoherran apulainen 1824–1825 Karl Reinhold Danielsson , kirkkoherran apulainen 1829 Karl Johan Olin , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1826–1831 Adrian Gustaf Ganander , kirkkoherran apulainen 1829–1834 Josef Lindgren , kirkkoherran apulainen 1832–1835 Anders Eskolin , kappalaisen apulainen 1834–1835 Per Edvard Åberg , kirkkoherran apulainen 1835–1842 Johan Adolf Landtman , sijaiskirkkoherra 1841 Wilhelm Adolf Skogström , kirkkoherran apulainen 1842–1844 Gustaf Adolf Justin , sijaiskirkkoherra 1844–1852 Karl Abraham Rikberg , sijaiskirkkoherra 1852–1872 Johan Josef Fogelberg , sijaiskirkkoherra 1854–1856 Karl Robert Malmström , kappalaisen apulainen 1885–1886 Hugo Hjalmar Molin , armovuodensaarnaaja 1886–1888 Johan Edward Granqvist , välisaarnaaja 1899 August Edward Helin , vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen. 1901 August Edward Helin , vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen. 1904 August Edward Helin , vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen. 1902 Väinö Inberg , kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra 1904 Johani Albert Lundelin , vt. kirkkoherra 1904 Frans Emil Lehto , vt. kirkkoherra 1904 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kirkkoherra 1904–1909 August Hjalmar Tranchant , vt. kirkkoherra, vt. 2. kappalainen 1909 Bengt Hjalmar Serenius, vt. 1. kappalainen 1930–1941 Olav Daniel Schalin 1930–1933 Erik Immanuel Bäcksbacka, vt. 1. kappalainen –1935 Erik Immanuel Bäcksbacka 1935–1941 Fridolf Martin Michael 1936–1937 Erik Julius Hedman, 2. kappalaisen apulainen 1940 Arthur Sigfrid Smeds, 2. kappalaisen apulainen 1947–1948 Runar Mathias Gottberg Arkisto Paraisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1648 ja historiakirjat vuodesta 1660. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1648–1893. Kansallisarkisto on digitoinut Paraisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Oriveden emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1687. Seurakunnan ensimmäinen kirkkorakennus rakennettiin maaliskuussa 1688 ja ensimmäinen varsinainen kirkko valmistui mainitun saarnahuoneen viereen elokuussa 1746. Seurakunta sai oman saarnaajan 1750. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 12.12.1785, vaikka saarnahuonetta kutsuttiinkin kappelikirkoksi jo 1747. Uusi kirkko ja sen yhteyteen rakennettu kellotorni valmistuivat 1821. Erotettiin Orivedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1914. Eräjärven kunta perustettiin 1870 ja liitettiin Oriveden kuntaan 1973. Maakirjakylät Haapaniemi, Hakosalmi, Hietalahti, Hirtolahti, Järvenpää, Kauppila, Koppala (Vetterkulla), Kuivanen, Leväslahti, Uiherla, Wihasjärvi Naapuriseurakunnat Kuhmalahti , Längelmäki , Orivesi , Sahalahti Papisto Kirkkoherrat 1914–1926 Kaarle Oskari Laurila 1927–1949 Juho Edvard Niemi Kappalaiset 1758–1889 Henrik Sundström 1790–1818 Anders Sundström 1820–1842 Joakim Gustaf Johnsson 1846–1859 Johan Oskar Boisman 1860–1865 Frans Edvin Ahonius 1866–1873 Oskar Elis Petterson 1876–1883 Fredrik Lindroos 1891–1893 Viktor Salminen 1894–1900 Jaakko Kajanen (Kaija) 1901–1904 Kustaa Pietari Silander (Soveri) 1905–1914 Kaarle Oskari Laurila Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1751–1757 Henrik Sundström 1818–1819 Joakim Gustaf Johnsson 1819–1821 Jakob Ekberg 1842–1844 Henrik Hiden 1844–1846 Karl Johan Indrén 1865–1866 Henrik Fritjof Boisman Ylimääräiset papit 1829–1831 Karl Johan Palander , kappalaisen apulainen 1873–1876 Fredrik Lindroos , vt. kappalainen 1883–1884 Frans Josef Alfred Ahonius , vt. kappalainen 1884–1885 Paul Otto Leivo , vt. kappalainen 1885–1890 Martin Gunnar Brander , vt. kappalainen 1890–1891 Viktor Salminen , vt. kappalainen 1893–1894 Erlanti Pispala , vt. kappalainen 1900–1901 Adam Edvard Ivendorff , vt. kappalainen 1904–1905 Knut Fabian Holmberg , vt. kappalainen Arkisto Eräjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1971. Kansallisarkisto on digitoinut Eräjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)