top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Mustasaari

Alkuaan Isonkyrön emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1300-luvun alussa. Mustasaaren ja Vaasan jakamattoman seurakunnan yhtinen kirkko paloi 1852, jonka jälkeen Vaasan hovioikeuden vuonna 1786 rakennettu entinen talo muutettiin kirkoksi 1863.


Seurakuntaan kuuluneista Maalahti perustettiin kappeliksi 1603 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1607. Mustasaaren eli Vaasan kaupunki perustettiin 1606 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867. Koivulahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Raippaluoto perustettiin saarnahuonekunnaksi 1775, muodostettiin kappeliksi 1840 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1872.


Muut nimet

Korsholma, Korsholm, Vaasan ja Mustasaaren seurakunta


Kylät

Aniksor, Böle, Gerby, Höstvesi, Iskmo, Karkmo, Karperö, Martois, Miekka, Norra Helsingby, Norra Jungsund, Runsor, Singsby, Smedsby, Södra Helsingby, Södra Jungsund, Staversby, Toby, Tölby, Västervik, Veikarsby, Vikby, Voitby


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Saarnajärjestyksestä eri kielilllä seurakunnasta piispankäräjien pöytäkirjassa 24.2.1751 ja rovastinkäräjien pöytäkirjassa 4.4.1804. Papiston saatavista Vaasan kaupungin pelloista kuninkaan päätöksessä 2.9.1806 ja keisarillisen senaatin päätös 26.6.1818. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 10.10.1857. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1693 ja heidän palkasta kuninkaan asetus vuodelta 1743, kuninkaan kirje 7.12.1756, pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 12.11.1775 sekä kuninkaan päätös 25.1.1805 ja keisarin päätös 10.10.1857.


Krikkoherran virkatalona oli ensinnä Ladugårdin tila ja se vaihdettiin myöhemmin Kråkelundin tilaan, johon liitettiin Hagan ja Wattvikin tilat noin 1670. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuoteen 1859. Vanhemman kappalaisen virkatalo oli Styrmans, kunnes tila jaettiin kahdeksi tilaksi 1811, mistä asiasta kuninkaan käskykirje 4.6.1780. Virkatalo oli vuokrattuna ja kappalainen asui omassa huoneessaan lähellä kirkkoa, kunnes virkatalo määrättiin kappalaiselle rakennettavaksi.


Kirkkoherrat

1407 Hans

1434–1451 Henrik Kortsson

–1531 Jöns

–1546 Paulus

1546–1547 Peder Andreae

1548–1560 Michel Olai

1561–1567 Jakob Filippi

1567–1569– Mårten Mattsson Brenner

1572–1595 Mårten Mattsson Brenner

1571–1572 Bengt Antonii

1599–1616 Henricus Martini Brennerus

1616–1627 Anders Erici Frosterus

1629– Nils Nilsson Holmius

1634–1648 Tomas Tomasson Florinus

1648–1662 Paulus Marci Bohm

1664–1693 Olof Bratt

1694–1708 Jöran Arvidi Biugg

1711–1712 Johannes Sarcovius

1713–1719 Gabriel Tomasson Arenius, varapastori

1719–1721 Berthold Vhael (Fal), varapastori

1720–1765 Claudius Hedman

1766–1797 Petter Hedman

1799–1809 Jakob Chydenius

1811–1821 Johan Tengström

1822–1835 Henrik Snellman

1838–1856 Benjamin Frosterus

1873–1885 Gustaf Cannelin


Kappalaiset

–1546 Peder Andreae

1546–1567 Olof Nicolai

1562–1563 Bertollus

1566–1568 Jacob Martini

1571–1572 Erich

1582–1583 Simon

1589 Matz

1590–1599 Henrik Mårtensson Brenner

1604–1607 Johannes Magnusson Bureus

1609–1612 Bengt Matthiae

1610–1616 Anders Eriksson Frosterus

1616–1620 Sigfridus Jacobi

1616–1643 Markus Andersson Hamnius

1655–1669 Anders Fant

1672–1687 Mårten Gallus

1688–1696 Markus Gronovius

1711–1715 Matts Sonck, Koivulahden kappalainen

1718–1730 Jakob Håkansson Gavelin

1731–1756 Jakob Vidlund

1757–1774 Erik Sinius

1756–1763 Kristian Salmenius

1791–1811 Johan Tengström

1811–1825 Gustaf Appelberg

1842–1852 Kristofer Kullman

1854–1859 Gustaf Ticklén

1892–1908 Vilhelm Ingman


2. kappalaiset

1593 Gregorius Matthiae

1599 Gregorius Matthiae

1627– Laurentius Petri Mustasarensis, k. ennen 1636

1624–1645 Sigfrid Olai

1633–1645 Isak Henriksson Brenner

1644–1668 Per Jesenhaus

1669–1671 Johan Marci Hamnius

1671–1692 Jöran Biugg

1693–1706 Birger Olofsson Bratt, Koivulahden kappalainen

1729–1751 Anders Aspegren vanhempi

1795–1809 Benjamin Sinius

1810–1821 Fredrik Juvelius

1822–1837 Mats Laurén

1851–1871 Henrik Moliis


Pitäjänapulainen

1671–1680 Jakob Westzynthius

1689–1693 Birger Bratt

1694–1697 Michael Fant

1698–1709 Matts Sonck

1722–1730 Jakob Vassorin

1785–1820 Isak Erik Sinius

1910– August Bruno Forsberg


Ylimääräiset papit

1729–1732 Erik Holmudd, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1738–1740 Karl Aspegren, kappalaisen apulainen

1741–1742 Petter Hedman, kirkkoherran apulainen

1741–1743 Erik Sinius, kappalaisen apulainen Vaasassa

1748– Petter Hägg, kirkkoherran apulainen

1750–1758 Mauritz Vilhelm Fontell, kappalaisen apulainen

1752 Simon Carp, kappalaisen apulainen Vaasassa

1755–1764 Birger Vidlund, kappalaisen apulainen Vaasassa

1760– Erik Hägglund, kappalaisen apulainen

1766–1767 Birger Vidlund, kappalaisen apulainen

1769– Kristfrid Ganander, kappalaisen apulainen Vaasassa

1769–1772 Anders Sinius, kirkkoherran apulainen

1777– Isak Sinius, kirkkoherran apulainen

1784– Hans Nyström, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1786–1787 Lars Mathesius, vt. kappalainen

1800–1806 Georg Stolpe, kirkkoherran apulainen

1807–1811 Gustaf Appelberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1808–1812 Jakob Vilhelm Almqvist, pitäjänapulaisen apulainen, vt. kappalainen

1814–1823 Karl Fredrik Chydenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa

1819–1820 Erik Vallenborg, kappalaisen apulainen

1821–1822 Per Ulrik Ferdinand Sadelin, armovuodensaarnaaja, kollega

1826–1831 Matias Vilhelm Vikström, kirkkoherran apulainen

1831–1835 Karl Peter Arenius, kirkkoherran apulainen

1835–1839 Karl Gerhard Alcenius, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1838–1844 Olof Henrik Helander, kirkkoherran apulainen

1844 Karl Johan Forsström, kirkkoherran apulainen

1844–1848 Gustaf Vilhelm Lybeck, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Vilhelm Emanuel Viberg, kirkkoherran apulainen

1848–1851 Lars Vilhelm Schalin, vt. kappalainen

1849–1850 Viktor Fredrik Lilius, kirkkoherran apulainen

1850–1855 Bror Ehrenfried Bremer, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra

1855–1856 Henrik August Moliis, kirkkoherran apulainen

1856 Karl Johan Idman, kirkkoherran apulainen

1856–1858 Gustaf Lönnmark, armovuodensaarnaaja, kollega

1860–1862 Bror Ehrenfried Bremer, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra

1862–1867 Joel Lindholm, kirkkoherran apulainen

1866–1873 Bror Ehrenfried Bremer, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra

1871–1875 Alexander Fredrik Roos, vt. kappalainen, tyttökoulun opettaja

1885–1887 Johan Oskar Grönblad, vt. kirkkoherra

1887–1890 August Evald Cederberg, virka– ja armovuodensaarnaaja

1890–1891 August Reinhold Hedberg, vt. kappalainen

1892 Olof Verner Bengs, vt. kappalainen

1894–1895 Johan Erkki Kovero, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1907– Juho Vihtori Korpi, kirkkoherran apulainen

1907–1909 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran virassa välisaarnaaja, vt. pitäjänapulainen

1909–1910 August Bruno Forsberg, vt. pitäjänapulainen

 

Arkisto


Mustasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1712 ja historiakirjat vuodesta 1671. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745-1860.


Linkit


6 katselukertaa

Hae

bottom of page