Alkuaan Isonkyrön emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1300-luvun alussa. Mustasaaren ja Vaasan jakamattoman seurakunnan yhteinen kirkko paloi 1852. Palon jälkeen Vaasan hovioikeuden vuonna 1786 rakennettu entinen talo muutettiin kirkoksi 1863. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.
Seurakuntaan kuuluneista Maalahti perustettiin kappeliksi 1603 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1607. Mustasaaren eli Vaasan kaupunki perustettiin 1606 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867. Koivulahti perustettiin kappeliksi 1691 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1857. Raippaluoto perustettiin saarnahuonekunnaksi 1775, muodostettiin kappeliksi 1840 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1872.
Muut nimet
Korsholma, Korsholm, Vaasan ja Mustasaaren seurakunta
Maakirjakylät
Anixor, Böle, Gerby, Norra Helsingby, Södra Helsingby, Iskmo, Norra Jungsund, Södra Jungsund, Harkmo, Karperö, Klemetsä, Kovik, Kvevlaks, Korsholm, Kråklund, Martois, Mieka, Munsmo, Singsby, Smedsby, Staversby, Södra Vallgrund, Tuovila (Toby), Tölby, Västervik, Veikars, Vikby, Voitby, Yttersundom, Östersolf, Översundom
Naapuriseurakunnat
Papisto
Saarnajärjestyksestä eri kielilllä seurakunnassa piispankäräjien pöytäkirjassa 24.2.1751 ja rovastinkäräjien pöytäkirjassa 4.4.1804. Papiston saatavista Vaasan kaupungin pelloista kuninkaan päätöksessä 2.9.1806 ja Keisarillisen senaatin päätös 26.6.1818. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 10.10.1857. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1693 ja heidän palkastaan kuninkaan asetus vuodelta 1743, kuninkaan kirje 7.12.1756, pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 12.11.1775 sekä kuninkaan päätös 25.1.1805 ja keisarin päätös 10.10.1857.
Kirkkoherran virkatalona oli ensinnä Ladugårdin tila, joka vaihdettiin myöhemmin Kråkelundin tilaan, johon liitettiin Hagan ja Wattvikin tilat noin 1670. Seurakunnassa oli kaksi kappalaista vuoteen 1859 saakka. Vanhemman kappalaisen virkatalo oli Styrmans, kunnes tila jaettiin kahdeksi tilaksi 1811, mistä kuninkaan käskykirje 4.6.1780. Virkatalo oli vuokrattuna ja kappalainen asui omassa huoneessaan lähellä kirkkoa, kunnes virkatalo määrättiin kappalaiselle rakennettavaksi.
Kirkkoherrat
1407 Hans
1434–1451 Henrik Kortsson
–1531 Jöns
–1546 Paulus
1546–1547 Peder Andreae
1548–1560 Michel Olai
1561–1567 Jakob Filippi
1567–1569– Mårten Mattsson Brenner
1572–1595 Mårten Mattsson Brenner
1571–1572 Bengt Antonii
1599–1616 Henricus Martini Brennerus
1616–1627 Anders Erici Frosterus
1629– Nils Nilsson Holmius
1634–1648 Tomas Tomasson Florinus
1648–1662 Paulus Marci Bohm
1664–1693 Olof Bratt
1694–1708 Jöran Arvidi Biugg
1711–1712 Johannes Sarcovius
1712–1720 Petrus Johanni Brenner
1713–1719 Gabriel Tomasson Arenius, varapastori
1719–1721 Berthold Vhael (Fal), varapastori
1720–1765 Claudius Hedman
1766–1797 Petter Hedman
1799–1809 Jakob Chydenius
1811–1821 Johan Tengström
1822–1835 Henrik Snellman
1838–1856 Benjamin Frosterus
1858–1871 Otto Vilhelm Ehrström
1873–1885 Gustaf Cannelin
1887 Jakob Cederberg
1890–1894 Isak Otto Appelberg
1896–1907 Bror Ehrenfried Bremer
Kappalaiset
–1546 Peder Andreae
1546–1567 Olof Nicolai
1562–1563 Bertollus
1566–1568 Jacob Martini
1571–1572 Erich
1582–1583 Simon
1589 Matz
1590–1599 Henrik Mårtensson Brenner
1604–1607 Johannes Magnusson Bureus
1609–1612 Bengt Matthiae
1610–1616 Anders Eriksson Frosterus
1616–1620 Sigfridus Jacobi
1616–1643 Markus Andersson Hamnius
1643–1654 Isak Markusson Hamnius
1646–1656 Jakob Sigfridi Vasenius
1655–1669 Anders Fant
1672–1687 Mårten Gallus
1688–1696 Markus Gronovius
1697–1707 Michael Andersson Fant
1707–1713 Johan Svensson Brunell
1711–1715 Matts Sonck, Koivulahden kappalainen
1718–1730 Jakob Håkansson Gavelin
1731–1756 Jakob Vidlund
1757–1774 Erik Sinius
1756–1763 Kristian Salmenius
1791–1811 Johan Tengström
1811–1825 Gustaf Appelberg
1825–1842 Anders Gustaf Kihlman
1842–1852 Kristofer Kullman
1854–1859 Gustaf Ticklén
1875–1890 Gustaf Vilhelm Lybeck
1892–1908 Vilhelm Ingman
1909– August Reinhold Hedberg
2. kappalaiset
1593 Gregorius Matthiae
1599 Gregorius Matthiae
1627– Laurentius Petri Mustasarensis, k. ennen 1636
1624–1645 Sigfrid Olai
1633–1645 Isak Henriksson Brenner
1644–1668 Per Jesenhaus
1669–1671 Johan Marci Hamnius
1671–1692 Jöran Biugg
1693–1706 Birger Olofsson Bratt, Koivulahden kappalainen
1722–1723 Pehr Eliasson Gavelius
1729–1751 Anders Aspegren vanhempi
1752–1778 Gabriel Gabrielsson Arenius
1781–1794 Erik Eriksson Munselius
1795–1809 Benjamin Sinius
1810–1821 Fredrik Juvelius
1822–1837 Mats Laurén
1840–1848 Gustaf Henrik Schroderus
1851–1871 Henrik Moliis
Pitäjänapulaiset
1671–1680 Jakob Westzynthius
1689–1693 Birger Bratt
1694–1697 Michael Fant
1698–1709 Matts Sonck
1722–1730 Jakob Vassorin
1732–1746 Erik Johansson Holmudd
1746–1757 Erik Eriksson Sinius
1758–1766 Mauritz Wilhelm Fontell
1767–1784 Birger Jakobsson Vidlund
1785–1820 Isak Erik Sinius
1823–1866 Karl Fredrik Chydenius
1871–1889 Frans August Hällberg
1890–1898 August Evald Cederberg
1899–1909 August Reinhold Hedberg
1910– August Bruno Forsberg
Ylimääräiset papit
1729–1732 Erik Holmudd, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1738–1740 Karl Aspegren, kappalaisen apulainen
1741–1742 Petter Hedman, kirkkoherran apulainen
1741–1743 Erik Sinius, kappalaisen apulainen Vaasassa
1748– Petter Hägg, kirkkoherran apulainen
1750–1758 Mauritz Vilhelm Fontell, kappalaisen apulainen
1752 Simon Carp, kappalaisen apulainen Vaasassa
1755–1764 Birger Vidlund, kappalaisen apulainen Vaasassa
1760– Erik Hägglund, kappalaisen apulainen
1766–1767 Birger Vidlund, kappalaisen apulainen
1769– Kristfrid Ganander, kappalaisen apulainen Vaasassa
1769–1772 Anders Sinius, kirkkoherran apulainen
1777– Isak Sinius, kirkkoherran apulainen
1784– Hans Nyström, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1786–1787 Lars Mathesius, vt. kappalainen
1800–1806 Georg Stolpe, kirkkoherran apulainen
1807–1811 Gustaf Appelberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1808–1812 Jakob Vilhelm Almqvist, pitäjänapulaisen apulainen, vt. kappalainen
1814–1823 Karl Fredrik Chydenius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja, pitäjänapulaisen virassa
1819–1820 Erik Vallenborg, kappalaisen apulainen
1821–1822 Per Ulrik Ferdinand Sadelin, armovuodensaarnaaja, kollega
1826–1831 Matias Vilhelm Vikström, kirkkoherran apulainen
1831–1835 Karl Peter Arenius, kirkkoherran apulainen
1835–1839 Karl Gerhard Alcenius, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1838–1844 Olof Henrik Helander, kirkkoherran apulainen
1844 Karl Johan Forsström, kirkkoherran apulainen
1844–1848 Gustaf Vilhelm Lybeck, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Vilhelm Emanuel Viberg, kirkkoherran apulainen
1848–1851 Lars Vilhelm Schalin, vt. kappalainen
1849–1850 Viktor Fredrik Lilius, kirkkoherran apulainen
1850–1855 Bror Ehrenfried Bremer, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra
1855–1856 Henrik August Moliis, kirkkoherran apulainen
1856 Karl Johan Idman, kirkkoherran apulainen
1856–1858 Gustaf Lönnmark, armovuodensaarnaaja, kollega
1860–1862 Bror Ehrenfried Bremer, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra
1862–1867 Joel Lindholm, kirkkoherran apulainen
1866–1873 Bror Ehrenfried Bremer, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra
1871–1875 Alexander Fredrik Roos, vt. kappalainen, tyttökoulun opettaja
1885–1887 Johan Oskar Grönblad, vt. kirkkoherra
1887–1890 August Evald Cederberg, virka– ja armovuodensaarnaaja
1890–1891 August Reinhold Hedberg, vt. kappalainen
1892 Olof Verner Bengs, vt. kappalainen
1894–1895 Johan Erkki Kovero, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1907– Juho Vihtori Korpi, kirkkoherran apulainen
1907–1909 Erik Vilhelm Hagfors, kirkkoherran virassa välisaarnaaja, vt. pitäjänapulainen
1909–1910 August Bruno Forsberg, vt. pitäjänapulainen
Arkisto
Mustasaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1712 ja historiakirjat vuodesta 1671. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745-1860.
Kansallisarkisto on digitoinut Mustasaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.