Tuomiokapituli puolsi 31.3.1739 Raippaluodon anomusta saada rakentaa itselleen oma kirkko. Asia jäi kuitenkin sikseen asukkaiden köyhyyden vuoksi kunnes kuningas 23.10.1775 ja 23.7.1778 antoi suostumuksensa uudistettuun pyytöön. Tällöin seurakunta perustettiin Mustasaaren emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi. Kirkko rakennettiin 1781.
Raippaluodon ja Koivulahden asukkaiden anomukseen tulla erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi antoi kuningas kieltävän vastauksen 6.2.1798. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun kappalaisen palkasta annettiin Keisarillisen senaatin päätös 21.12.1856. Erotettiin Mustasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 25.3.1872.
Mustasaaren Rörgrund siirrettiin kuuluvaksi Raippaluotoon keisarin käskykirjeellä 11.7.1891. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Raippaluodon kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Mustasaaren kuntaan 1973.
Muut nimet
Replot
Maakirjakylät
Björkö, Böle, Haaro, Norra Helsingby (Helsing-Norrby), Södra Helsingby, Isokylä, Norra Jungsund (Jungsund Norrby), Klemetsö, Korsholm, Kaskö, Kråklund, Munsmo, Norra Vallgrund, Replot, Selkämäki, Singsby, Smedsby, Södra Jungsund, Södra Vallgrund, Toby, Veikars, Vestersolf, Västervik, Vikby
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakunnan asukkaiden ei tarvinnut ottaa osaa emäseurakunnan pitäjänapulaisen palkkaamiseen ja he saivat maksaa osuutensa tämän palkasta omalle papilleen kuninkaan kirjeellä 14.7.1785.
Kirkkoherrat
1889–1909 Mauritz Elenius
Kappalaiset
1843–1854 Karl Erik Bergman
1865–1876 Karl Johan Roos, virka lakkautettiin
Saarnaajat
1777–1781 Wilhelm Granlund
1782–1795 Sven Abraham Fontell
1797–1811 Karl Vilhelm Venman
1813–1827 Anders Johan Enholm
1827–1838 Lars Schalin
1838–1842 Henrik Moliis, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1811–1813 Johan Adam Bergh, välisaarnaaja
1827 Henrik Moliis, välisaarnaaja
1838 Robert Örnström, välisaarnaaja
1842 Olof Henrik Helander, välisaarnaaja
1842–1843 Fredrik Gabriel Hedberg, välisaarnaaja
1845–1847 Johan Jakob Lybeck, vs. kappalainen
1847–1849 Jakob Simelius, vs. kappalainen
1849–1850 Nils Fellman, vs. kappalainen
1876–1877 Johan Anton Immanuel Forss, vt. kappalainen
1877–1879 Alexander Fredrik Roos, vt. kappalainen
1879–1882 Klas Emil Hohenthal, vt. kappalainen
1882–1883 Mauritz Elenius, vt. kappalainen
1883–1888 Adolf Alexis Berger, vt. kirkkoherra
1888–1889 Yrjö Alanen, vt. kirkkoherra
1897 Kaarlo Fredrik Kares, vt. kirkkoherra
1897–1898 Juho Hannuksela, vt. kirkkoherra
1901–1902 Frans Artur Fröberg, vt. kirkkoherra
1902 Aleksander Kulla, vt. kirkkoherra
1902–1904 Emil Albert Rudelius, vt. kirkkoherra
1904–1907 Iisakki Vihtori Talvitie, vt. kirkkoherra
1907 Vihtori Tiitola, vt. kirkkoherra
1907 Erik August Isidor Eriksson, vt. kirkkoherra
1908– Paavo Sigward Liukku, vt. kirkkoherra
Arkisto
Raippaluodon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1782. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1986.
Kansallisarkisto on digitoinut Raippaluodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.