Perustettiin Maalahden emäseurakunnan ruokoushuonekunnaksi ennen vuotta 1727. Bergössä mainitaan olleen asutusta ainakin jo 1495 ja saarella mainitaan pidetyn eri saarnavuoroja 1652. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.12.1848. Erotettiin Maalahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 21.10.1908 ja päätös astui voimaan 1.11.1908. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Bergön kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Maalahden kuntaan 1973.
Maakirjakylät
Bergö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarin käskykirje 4.10.1861.
Kappalaiset
1850–1853 Jakob Esaias Vegelius
1853–1855 Josef Reinhold Hedberg
1858–1861 Karl Gustaf Vallenius
1864–1869 Knut Emil Sonck
1902–1903 Aksel Gunnar Rancken
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1855–1856 Johan Julius Häggman, virka-ja armovuodensaarnaaja
1856–1858 Bror Ehrenfried Bremer, armovuodensaarnaaja
1861–1864 Mauritz Edvard Caselius, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja
Ylimääräiset papit
1876–1881 Johan Zacharias Hartman, vt. kappalainen
1881–1884 Viktor Reinhold Ingman, vt. kappalainen
1884–1886 Karl Gustaf Reinhold Vilenius, vt. kappalainen
1886–1889 Mauritz Elenius, vt. kappalainen
1889–1893 Isak Gideon Lagus, vt. kappalainen
1893–1899 August Reinhold Hedberg, vt. kappalainen
1899 Isak Elenius, vt. kappalainen
1899–1902 Aksel Gunnar Rancken, vt. kappalainen
1903–1907 Maalahden papisto, vt. kappalainen
1907 Amil Albert Rudelius, vt. kappalainen
1907 Erik Vilhelm Hagfors, vt. kappalainen
1907–1909 Maalahden papisto, vt. kappalainen
1909– Anders Sandbacka, vt. kirkkoherra
Arkisto
Bergön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1846 ja historiakirjat vuodesta 1850. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1846–1900.
Kansallisarkisto on digitoinut Bergön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.