top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Närpiö

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Närpiö

Alkuaan Mustasaaren emäseurakuntaan kuulunut seurakunta, joka mainitaan pitäjänä ainakin jo 1331. Mainitaan erotetun Satakunnan kihlakunnasta 1529. Keisarin kirjeen 7.11.1811 mukaan seurakunta olisi ollut ikuisista ajoista Turun arkkihiippakunnan anneksina, mutta anneksa lakkautettiin 12.7.1884, jolloin arkkipiispan palkkaus järjestettiin ja Paraisten ohella Närpiöstä tuli itsenäinen seurakunta. Seurakunnan ensimmäisen kirkon mainitaan sijainneen Eskilsössä, toinen rakennettiin piispa Hemmingin aikana ja kolmas kirkko 1435, joista viimeksi mainittu vihittiin piispa Mikael Agricolan piispantarkastuksen aikana 11.8.1555. Kirkon itäistä päätyä laajennettiin 1653, eteläinen risti rakennettiin 1734 ja pohjoispuolen ristirakennus 1771. Seurakunnassa pidetyistä suomenkielisistä saarnoista päätettiin pitäjänkokouksissa 1672 ja 27.9.1812. Venäläiset polttivat Klaresundin ja Josslasin pappiloiden rakennukset Suomen sodan aikana 12.7.1808, jolloin uhkasivat myös kirkkoa. Närpiön kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1993.


Seurakuntaan kuuluneista Lapväärtti perustettiin kappeliksi 1594 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1667. Teyva perustettiin kappelina 1694 ja erotettiin 1795. Körnäs perustettiin kappeliksi 1604 ja erotettiin 1861. Pirttikylä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1700 ja erotettiin 1859. Ylimarkku perustettiin saarnahuonekunnaksi 1721 ja erotettiin 1871. Kaskisten kaupunki perustettiin 1795 ja erotettiin 1926. Näsbyn rukoushuonekunta perustettiin 1910, Norrnäsin 1914 ja Nämpnäsin 1925.


Muut nimet

Närpes


Kylät

Bäckby, Böle, Finnby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Kåtnäs, Klaresund, Knåpnäs, Nämpnäs, Näsby, Norrnäs, Österyttermark, Pjelax, Rangsby, Ståbacka, Tjärlax, Träskböle, Västeryttermark


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran hylkeenkymmenyksistä kuninkaan päätös 3.9.1755. Pääsiäisrahoista kuninkaan päätös 13.8.1801.


Kirkkoherrat

1554–1562 Matthias

? Olof Nicolai

1563–1576 Marcus Gregorii

1577–1587 Henricus Martij

1589–1600 Eschillus Henrici

1601–1602 Sigfridus Aronus Forsius

1603–1608 Laurentius Johannis Crugerus

1610–1622 Martinus Matthæi Wargh (Wargius)

1624–1633 Laurentius Johannis Smolandus

1633–1684 Elias Petri Holmius

1684–1694 Gabriel Henrici Brennerus

1719–1730 Gabriel Thauvonius

1769–1794 Johan Laihiander

1796–1808 Karl Hägg

1811–1832 Jakob Tengström, Turun arkkipiispa

1833–1847 Erik Gabriel Melartin, Turun arkkipiispa

1850–1884 Edvard Bergenheim, Turun arkkipiispa


Kappalaiset

1560 Morthen

1573 Ericus Mathie

1587 Melchior Eschilli

1593–1601 Simon Olaj

? Matthias Laurentii

1620–1636 Andreas Magni Kempe

1636 Johannes Johannis Wazæus

1684 Gabriel Henrici Brennerus

1684–1690 Samuel Backman

1698–1708 Johannes Gottleben Björneborgiensis

1739–1744 Jakob Randelin

1745–1777 Henrik Moliis

1779–1808 Israel Holstius

1864–1868 Karl Erik Bergman

1871–1881 Karl Johan Levan

1884–1924 Karl Ivar Nordlund


Pitäjänapulaiset

1659–1671 Jakob Holmius

1673–1686 Samuel Backman

1686–1689 Johan Brenner

1690–1694 Gabriel Kalm

1694–1698 Johan Gottleben

1698–1710 Carl Hoffrén

1710–1722 Isak Brenner

1727–1739 Jakob Randelin


Ylimääräiset papit

1736–1737 Mikael Lebell, kappalaisen apulainen

1737–1739 Jakob Randelin, vt. kappalainen

1739–1743 Henrik Wallenborg, kirkkoherran apulainen

1745–1746 Anders Wetterblad, kirkkoherran apulainen

1747–1749 Jakob Nils Häggman, kirkkoherran apulainen

1751– Johan Wallenborg, kirkkoherran apulainen

1757–1760 Erik Hägglund, kappalaisen apulainen

1757– Jonas Spoof, kappalaisen apulainen

1763– Jakob Carlborg, kirkkoherran apulainen

1767– Henrik Moliis, kappalaisen apulainen

1770–1774 Josef Moliis, kirkkoherran apulainen

1771–1772 Johan Burman, kappalaisen apulainen

1770–luvulla Anders Ehrström, apulaispappi

1774– Henrik Achtman, kirkoherran apulainen

1789–1796 Karl Wilhelm Wänman, kappalaisen apulainen

1796–1808 Karl Ascholin, kirkkoherran apulainen

1803–1830 Per Östring, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1808–1811 Johan Sarelius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1813–1826 Johan Israel Venman, kappalaisen apulainen

1827–1840 Fredrik Vilhelm Venman, kappalaisen apulainen

1830–1835 Nils Henrik Chydenius, sijaiskirkkoherra

1834–1841 Fredrik Remahl, kirkkoherran apulainen

1835–1852 Isak Reinhold Eneberg, sijaiskirkkoherra

1840 Berndt Enok Ingman, kappalaisen apulainen

1840–1843 Karl Johan Adolf Nordman, kappalaisen apulainen

1842–1849 Karl Johan Roos, kirkkoherran apulainen

1843–1848 Fredrik Hedberg, kappalaisen apulainen

1849–1852 Josef Reinhold Hedberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1851–1853 Karl Johan Roos, kirkkoherran apulainen

1852–1854 Peter Alexander Polviander, sijaiskirkkoherra

1853–1859 Henrik Vilhelm Nordlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1850–1860 Johan Jakob Lybeck, sijaiskirkkoherra

1854–1860 Berndt Fredrik Nordlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1860–1877 Johan Liljeblad, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1864–1865 Erland August Karsten, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1867–1868 Karl Edvard Fritjof Bergroth, kappalaisen apulainen

1868–1869 Frans Joakim Torckell, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja

1869–1870 Herman Mauritz Inberg, armovuodensaarnaaja

1870–1871 Gustaf Ferdinand Starck, armovuodensaarnaaja

1876–1877 Fredrik Valdemar Bergroth, papin apulainen

1877–1881 Johan Anton Immanuel Forss, sijaiskirkkoherra

1877–1884 Karl Ivar Nordlund, papin apulainen, sijaiskirkkoherra

1881 Vilhelm Kaitila, papin apulainen

1881–1882 Edvard Optatus Setälä, papin apulainen

1882–1886 Georg Gideon Forsman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra, välisaarnaaja

1888–1889 Karl Anton Pomoell, vt. kappalainen

 

Arkisto


Närpiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1702, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1760. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1860.


Kansallisarkisto on digitoinut Närpiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

3 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page