Alkuaan Mustasaaren emäseurakuntaan kuulunut seurakunta, joka mainitaan pitäjänä ainakin jo 1331. Mainitaan erotetun Satakunnan kihlakunnasta 1529. Keisarin kirjeen 7.11.1811 mukaan seurakunta olisi ollut ikuisista ajoista Turun arkkihiippakunnan anneksina, mutta anneksa lakkautettiin 12.7.1884, jolloin arkkipiispan palkkaus järjestettiin ja Paraisten ohella Närpiöstä tuli itsenäinen seurakunta. Seurakunnan ensimmäisen kirkon mainitaan sijainneen Eskilsössä, toinen rakennettiin piispa Hemmingin aikana ja kolmas kirkko 1435, joista viimeksi mainittu vihittiin piispa Mikael Agricolan piispantarkastuksen aikana 11.8.1555. Kirkon itäistä päätyä laajennettiin 1653, eteläinen risti rakennettiin 1734 ja pohjoispuolen ristirakennus 1771. Seurakunnassa pidetyistä suomenkielisistä saarnoista päätettiin pitäjänkokouksissa 1672 ja 27.9.1812. Venäläiset polttivat Klaresundin ja Josslasin pappiloiden rakennukset Suomen sodan aikana 12.7.1808, jolloin uhkasivat myös kirkkoa. Närpiön kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1993.
Seurakuntaan kuuluneista Lapväärtti perustettiin kappeliksi 1594 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1667. Teyva perustettiin kappelina 1694 ja erotettiin 1795. Körnäs perustettiin kappeliksi 1604 ja erotettiin 1861. Pirttikylä perustettiin saarnahuonekunnaksi 1700 ja erotettiin 1859. Ylimarkku perustettiin saarnahuonekunnaksi 1721 ja erotettiin 1871. Kaskisten kaupunki perustettiin 1795 ja erotettiin 1926. Näsbyn rukoushuonekunta perustettiin 1910, Norrnäsin 1914 ja Nämpnäsin 1925.
Muut nimet
Närpes
Kylät
Bäckby, Böle, Finnby, Gottböle, Kalax, Kaldnäs, Kåtnäs, Klaresund, Knåpnäs, Nämpnäs, Näsby, Norrnäs, Österyttermark, Pjelax, Rangsby, Ståbacka, Tjärlax, Träskböle, Västeryttermark
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran hylkeenkymmenyksistä kuninkaan päätös 3.9.1755. Pääsiäisrahoista kuninkaan päätös 13.8.1801.
Kirkkoherrat
1554–1562 Matthias
? Olof Nicolai
1563–1576 Marcus Gregorii
1577–1587 Henricus Martij
1589–1600 Eschillus Henrici
1601–1602 Sigfridus Aronus Forsius
1603–1608 Laurentius Johannis Crugerus
1610–1622 Martinus Matthæi Wargh (Wargius)
1624–1633 Laurentius Johannis Smolandus
1633–1684 Elias Petri Holmius
1684–1694 Gabriel Henrici Brennerus
1694–1697 Jacobus Eliæ Holmius
1719–1730 Gabriel Thauvonius
1730–1766 Henrik Johanni Carlborg (Roering)
1769–1794 Johan Laihiander
1796–1808 Karl Hägg
1811–1832 Jakob Tengström, Turun arkkipiispa
1833–1847 Erik Gabriel Melartin, Turun arkkipiispa
1850–1884 Edvard Bergenheim, Turun arkkipiispa
1886–1924 Lars Gustaf Viktor Dahlberg
Kappalaiset
1560 Morthen
1573 Ericus Mathie
1587 Melchior Eschilli
1593–1601 Simon Olaj
? Matthias Laurentii
1620–1636 Andreas Magni Kempe
1636 Johannes Johannis Wazæus
1684 Gabriel Henrici Brennerus
1684–1690 Samuel Backman
1698–1708 Johannes Gottleben Björneborgiensis
1710–1738 Carolus Johannis Hoffrenius
1739–1744 Jakob Randelin
1745–1777 Henrik Moliis
1779–1808 Israel Holstius
1811–1850 Karl Vilhelm Venman
1852–1863 Isak Reinhold Eneberg
1864–1868 Karl Erik Bergman
1871–1881 Karl Johan Levan
1884–1924 Karl Ivar Nordlund
Pitäjänapulaiset
1659–1671 Jakob Holmius
1673–1686 Samuel Backman
1686–1689 Johan Brenner
1690–1694 Gabriel Kalm
1694–1698 Johan Gottleben
1698–1710 Carl Hoffrén
1710–1722 Isak Brenner
1727–1739 Jakob Randelin
Ylimääräiset papit
1736–1737 Mikael Lebell, kappalaisen apulainen
1737–1739 Jakob Randelin, vt. kappalainen
1739–1743 Henrik Wallenborg, kirkkoherran apulainen
1745–1746 Anders Wetterblad, kirkkoherran apulainen
1747–1749 Jakob Nils Häggman, kirkkoherran apulainen
1751– Johan Wallenborg, kirkkoherran apulainen
1757–1760 Erik Hägglund, kappalaisen apulainen
1757– Jonas Spoof, kappalaisen apulainen
1763– Jakob Carlborg, kirkkoherran apulainen
1767– Henrik Moliis, kappalaisen apulainen
1770–1774 Josef Moliis, kirkkoherran apulainen
1771–1772 Johan Burman, kappalaisen apulainen
1770–luvulla Anders Ehrström, apulaispappi
1774– Henrik Achtman, kirkoherran apulainen
1789–1796 Karl Wilhelm Wänman, kappalaisen apulainen
1796–1808 Karl Ascholin, kirkkoherran apulainen
1803–1830 Per Östring, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1808–1811 Johan Sarelius, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1813–1826 Johan Israel Venman, kappalaisen apulainen
1827–1840 Fredrik Vilhelm Venman, kappalaisen apulainen
1830–1835 Nils Henrik Chydenius, sijaiskirkkoherra
1834–1841 Fredrik Remahl, kirkkoherran apulainen
1835–1852 Isak Reinhold Eneberg, sijaiskirkkoherra
1840 Berndt Enok Ingman, kappalaisen apulainen
1840–1843 Karl Johan Adolf Nordman, kappalaisen apulainen
1842–1849 Karl Johan Roos, kirkkoherran apulainen
1843–1848 Fredrik Hedberg, kappalaisen apulainen
1849–1852 Josef Reinhold Hedberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1851–1853 Karl Johan Roos, kirkkoherran apulainen
1852–1854 Peter Alexander Polviander, sijaiskirkkoherra
1853–1859 Henrik Vilhelm Nordlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1850–1860 Johan Jakob Lybeck, sijaiskirkkoherra
1854–1860 Berndt Fredrik Nordlund, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1860–1877 Johan Liljeblad, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1864–1865 Erland August Karsten, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1867–1868 Karl Edvard Fritjof Bergroth, kappalaisen apulainen
1868–1869 Frans Joakim Torckell, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1869–1870 Herman Mauritz Inberg, armovuodensaarnaaja
1870–1871 Gustaf Ferdinand Starck, armovuodensaarnaaja
1876–1877 Fredrik Valdemar Bergroth, papin apulainen
1877–1881 Johan Anton Immanuel Forss, sijaiskirkkoherra
1877–1884 Karl Ivar Nordlund, papin apulainen, sijaiskirkkoherra
1881 Vilhelm Kaitila, papin apulainen
1881–1882 Edvard Optatus Setälä, papin apulainen
1882–1886 Georg Gideon Forsman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra, välisaarnaaja
1888–1889 Karl Anton Pomoell, vt. kappalainen
Arkisto
Närpiön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1702, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1760. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1812–1860.
Kansallisarkisto on digitoinut Närpiön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.