top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Parainen

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1329 ja sen kirkon mainitaan olleen Pyhän Simonin nimikko. Seurakunta oli Turun piispan prebendana 1661–1884. Seurakunnassa mainitaan suomalainen puukirkko ainakin 1647 ja tämän kirkon palon jälkeen rakennettiin suomen- ja ruotsinkielisten yhteinen kivikirkko, joka valmistui noin 1689. Seurakuntaa perustettiin kansanopisto 1893. Paraisten kunta muodostettiin kauppalaksi 1948 ja kaupungiksi 1977.


Muut nimet

Pargas


Kylät

Attu, Björkö, Bjursäng, Bläsnäs, Boda, Bodnäs, Bollböle, Bollstad, Brattnäs, Degerby, Domarby, Ersby, Fagerkulla, Fallböle, Gammelgård, Garsböle, Gräggböle, Granvik, Grisböle, Gunnarsnäs, Håggais, Haraldsholm, Heisala, Jermo, Källvik, Kapellstrand, Kårlaks, Kassor, Kirjala, Koikulla, Kopparö, Kouppo, Kurckas, Kyrkäng, Lampis, Lapplaks, Lemlahti, Levo, Lielahti, Lillby, Lillmälö, Lilltervo, Lofsdal, Loskarnäs, Mågby, Mattholm, Mielisholm, Mörkby, Mörkvik, Muddais, Munkbacka, Myrby, Neder-Kirjala, Nilsby, Norrby, Nulto, Ontala, Parsby, Pettby, Pitå, Pjukala, Pölsböle, Pyhänsuu, Kuitia, Rövarnäs, Sandvik, Såris, Seivis, Siggnäs, Siltala, Simonby, Skärmola, Skogböle, Skråbbo, Skräbböle, Skyttala, Skyttböle, Söderby, Sorpo, Storgård, Stormälö, Strandby, Sunnanberg, Sydänperä, Sydmo, Sysilaks, Tara, Tennäs, Tennby, Tervsund, Toijois, Träskby, Vallis, Vannais, Våno, Västermälö, Vepo, Vidkulla, Ybbersnäs


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kala- ja karjakymmenyksistä kirkkoherralle kuninkaan päätöksissä 1.10.1754 ja 4.6.1762. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1687, kunnes virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 31.5.1786. Toisen kappalaisen virka perustettiin 1657.


Katolisen ajan pappeja

1381–1386 Johannes Jacobi

1485 Andras Dives

1495 Henricus Wenne

1546–1556 Lars Johannis

1556–1558 Clemet Larsson

1558–1584 Elias Simonis

1584–1617 Petrus Johannis


Kirkkoherrat

1620–1630 Thomae Simonis Corvinus

1630–1652 Isak Rothovius

1657–1665 Johan Pratanaus

1665–1690 Johannes Gezelius vanhempi

1701–1713 Johannes Gezelius, nuorempi

1721–1728 Herman Witte

1734–1748 Jonas Fahlenius

1749–1755 Johan Brovallius

1776–1788 Jacob Haartman

1788–1802 Jakob Gadolin, piispa

1803–1832 Jakob Tengström, arkkipiispa

1833–1847 Erik Gabriel Melartin, arkkipiispa

1850–1884 Edward Bergenheim, arkkipiispa

1888–1904 Karl Henrik Ekblom


1. kappalaiset

1581–1584 Peder eli Petrus Johannis

1593 Georgius Sigfridi

1610–1615 Johannes Michaelis

1614–1619 Mathaeus (Madz) Bartholli

1622–1631 Johannes Petri

1634 Michell Caspari

1633–1652 Thomas Thomae Lindbachius

1656 Paulus

1675–1684 Nicolaus Erici Stenman (Steenman)

1685–1693 Samuel Sandelius

1693–1694 Benedictus (Bengt) Agrinius, ehkä armovuodensaarnaaja

1684–1695 Marcus Aurelius

1686–1713 Anders Gylling

1721–1734 Johan Fonselius

1734–1738 Johan Timenius vanhempi

1769–1784 Eric Borgström

1811–1866 Gabriel Elmgren

1919–1930 Karl Gustaf Wikström


2. kappalaiset (Muddais)

1635–1639 Gregorius Stephani (herr Jören)

1643–1650 Olof Frigander

1722–1738 Jacob Malm

1738–1777 Johan Timenius vanhempi

1778–1783 Johan Timenius nuorempi

1784–1808 Johan Isak Ekegren

1831–1840 Anders Magnus Jung

1840–1885 Karl Otto Nilsdorff, ensin vt. kappalainen

1916–1930 Max Arnold Söderholm


Pitäjänapulaiset

1695–1698 Thomas Thomae Collander (Colland), lukkaripappi

1705–1706 Joan Wanaeus

1722–1734 Johan Timelius, vanhempi

1734–1765 Johan Etzelius


Ylimääräiset papit

1659 Bergerus Olai Nätzla, armovuodensaarnaaja

1685–1692 Zacharias Hornaeus

1702–1706 Michael Fant

1739–1749 Johan Agrelius, apulaispappi

1747– Johan Timenius, kappalaisen apulainen

1765–1783 Fredrik Gylling

1784–1785 Lars Anders Borgström, armovuodensaarnaaja

1777–1778 Johan Cappström, armovuodensaarnaaja 2. kappalaisen virassa

1783–1784 Thomas Bodberg, vs. 2. kappalainen

1784–1804 Tomas Bodberg, sijaiskirkkoherra

1804–1811 Gabriel Elmgren, kirkkoherran apulainen

1806–1808 Johan Gabriel Ahrenberg, armovuodensaarnaaja

1808–1809 Erik Johan Saxén, armovuodensaarnaaja

1810 Ander Lundén, armovuodensaarnaaja

1810–1814 Wilhelm Fredricsson, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1811–1821 Elias Modén, amrovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1821–1824 Johan Immanuel Elgforth, kirkkoherran apulainen

1824–1825 Karl Reinhold Danielsson, kirkkoherran apulainen

1829 Karl Johan Olin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1826–1831 Adrian Gustaf Ganander, kirkkoherran apulainen

1829–1834 Josef Lindgren, kirkkoherran apulainen

1832–1835 Anders Eskolin, kappalaisen apulainen

1834–1835 Per Edvard Åberg, kirkkoherran apulainen

1835–1842 Johan Adolf Landtman, sijaiskirkkoherra

1841 Wilhelm Adolf Skogström, kirkkoherran apulainen

1842–1844 Gustaf Adolf Justin, sijaiskirkkoherra

1844–1852 Karl Abraham Rikberg, sijaiskirkkoherra

1852–1872 Johan Josef Fogelberg, sijaiskirkkoherra

1854–1856 Karl Robert Malmström, kappalaisen apulainen

1885–1886 Hugo Hjalmar Molin, armovuodensaarnaaja

1886–1888 Johan Edward Granqvist, välisaarnaaja

1899 August Edward Helin, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen.

1901 August Edward Helin, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen.

1904 August Edward Helin, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen.

1902 Väinö Inberg, kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra

1904 Johani Albert Lundelin, vt. kirkkoherra

1904 Frans Emil Lehto, vt. kirkkoherra

1904 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kirkkoherra

1904–1909 August Hjalmar Tranchant, vt. kirkkoherra, vt. 2. kappalainen

1909 Bengt Hjalmar Serenius, vt. 1. kappalainen

 

Arkisto


Paraisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1648 ja historiakirjat vuodesta 1660. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1648–1893.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page