Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1329 ja sen kirkon mainitaan olleen Pyhän Simonin nimikko. Seurakunta oli Turun piispan prebendana 1661–1884. Seurakunnassa mainitaan suomenkielisten puukirkko ainakin 1647 ja tämän kirkon palon jälkeen rakennettiin suomen- ja ruotsinkielisten yhteinen kivikirkko, joka valmistui noin 1689. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1893. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Paraisten kunta muodostettiin kauppalaksi 1948 ja kaupungiksi 1977.
Muut nimet
Pargas
Maakirjakylät
Attu, Birsala, Bjursäng, Björkholm, Björkö, Boda, Bodnäs, Bollböle, Byäng, Daläng, Degerby, Domarby, Ersby, Fagerkulla, Fallböle, Gammelgård, Garsböle, Granvik, Grisböle, Gräggböle, Gundvik, Gunnarnäs, Haraldsholm, Hyvilemp, Hoggais, Heisala, Jermo, Kapellstrand, Karinböle, Kassor, Kirjala, Klockaräng, Kojkulla, Kopparböle, Kopparö, Koupo, Kurkas, Kupiholm, Kyrkäng, Kårlax, Kärnom, Lahdenperä, Lampis, Lapplax, Lattarne, Lattmark, Levo, Lielax, Lielaxäng, Lillby, Lillmälö, Lilltervo, Linsor, Lofsdal, Loskarnäs, Mattholm, Mielisholm, Muddais, Munkbacka, Mustfinn, Myrby, Mågby, Mörkby, Mörkvik, Nederkirjala (Ali-Kirjala), Nilsby, Nulto, Ontala, Prästgården, Pexorholm, Pito, Pjukala, Pyhänsuu, Petteby, Pölsböle, Qvidja, Rövarnäs, Sandvik, Sildala, Simonby, Skogböle, Skråbbo, Skyttala, Skyttböle, Skärmola, Smedsgärda, Sorpo, Stormälö, Strandby, Strandäng, Sunnanberg, Sydänperä, Sysilax, Såris, Sydmo, Tara, Tennäs, Tervsund, Tojois, Träskby, Träskdal, Tuoris, Vallis, Vannais, Vepo, Vidkulla, Våno, Västermälö, Ybbernäs, Önsholm
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kala- ja karjakymmenyksistä kirkkoherralle kuninkaan päätöksissä 1.10.1754 ja 4.6.1762. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1687 kunnes virka lakkautettiin kuninkaan käskykirjeellä 31.5.1786. Toisen kappalaisen virka perustettiin 1657.
Katolisen ajan pappeja
1381–1386 Johannes Jacobi
1485 Andras Dives
1495 Henricus Wenne
1546–1556 Lars Johannis
1556–1558 Clemet Larsson
1558–1584 Elias Simonis
1584–1617 Petrus Johannis
Kirkkoherrat
1620–1630 Thomae Simonis Corvinus
1630–1652 Isak Rothovius
1652–1655 Isaacus Isaaci Rothovius
1657–1665 Johan Pratanaus
1665 Johan Elai Terserus
1665–1690 Johannes Gezelius vanhempi
1691–1700 Andreas Hasselqvist
1701–1713 Johannes Gezelius, nuorempi
1721–1728 Herman Witte
1728–1733 Laurentius Tammelin
1734–1748 Jonas Fahlenius
1749–1755 Johan Brovallius
1757–1775 Carl Fredrik Mennander
1776–1788 Jacob Haartman
1788–1802 Jakob Gadolin, piispa
1803–1832 Jakob Tengström, arkkipiispa
1833–1847 Erik Gabriel Melartin, arkkipiispa
1850–1884 Edward Bergenheim, arkkipiispa
1888–1904 Karl Henrik Ekblom
1907–1940 Fredrik Gideon Nilsdorff
1941–1950 John David Wikström
1. kappalaiset
1581–1584 Peder eli Petrus Johannis
1593 Georgius Sigfridi
1610–1615 Johannes Michaelis
1614–1619 Mathaeus (Madz) Bartholli
1622–1631 Johannes Petri
1634 Michell Caspari
1633–1652 Thomas Thomae Lindbachius
1656 Paulus
1675–1684 Nicolaus Erici Stenman (Steenman)
1685–1693 Samuel Sandelius
1693–1694 Benedictus (Bengt) Agrinius, ehkä armovuodensaarnaaja
1684–1695 Marcus Aurelius
1686–1713 Anders Gylling
1721–1734 Johan Fonselius
1734–1738 Johan Timenius vanhempi
1738–1767 Anders Herman Gylling
1769–1784 Eric Borgström
1786–1805 Gustaf Daniel Montin
1808–1811 Jakob Anders Gylling
1811–1866 Gabriel Elmgren
1869–1874 Erik Gustaf Julius Roschier
1874–1907 Fredrik Gideon Nilsdorff
1909–1918 Sturle Harald Berndtsson
1919–1930 Karl Gustaf Wikström
1933–1950 Sigurd Wilhelm Örhnberg
2. kappalaiset (Muddais)
1635–1639 Gregorius Stephani (herr Jören)
1643–1650 Olof Frigander
1675–1684 Gabriel Nicolai Gezlenius
1684–1691 Martinus Isaaci Buscherus
1693–1705 Ericus Erici Ketharenius
1705–1711 Simon Martini Ezelius
1712–1721 Johannes Olijn eli Ollin
1722–1738 Jacob Malm
1738–1777 Johan Timenius vanhempi
1778–1783 Johan Timenius nuorempi
1784–1808 Johan Isak Ekegren
1814–1829 Wilhelm Fredricsson
1831–1840 Anders Magnus Jung
1840–1885 Karl Otto Nilsdorff, ensin vt. kappalainen
1895–1907 Elias Fredrik Hedberg
1909–1916 August Hjalmar Tranchant
1916–1930 Max Arnold Söderholm
1930–1947 Olav Daniel Schalin
1948–1950 Erik Immanuel Bäcksbacka
Pitäjänapulaiset
1695–1698 Thomas Thomae Collander (Colland), lukkaripappi
1701–1704 Samuel Thomae Collander
1705–1706 Joan Wanaeus
1722–1734 Johan Timelius, vanhempi
1734–1765 Johan Etzelius
Ylimääräiset papit
1659 Bergerus Olai Nätzla, armovuodensaarnaaja
1675–1684 Marthinus Buscherus
1685–1692 Zacharias Hornaeus
1702–1706 Michael Fant
1739–1749 Johan Agrelius, apulaispappi
1747– Johan Timenius, kappalaisen apulainen
1765–1783 Fredrik Gylling
1784–1785 Lars Anders Borgström, armovuodensaarnaaja
1777–1778 Johan Cappström, armovuodensaarnaaja 2. kappalaisen virassa
1783–1784 Thomas Bodberg, vs. 2. kappalainen
1784–1804 Tomas Bodberg, sijaiskirkkoherra
1804–1811 Gabriel Elmgren, kirkkoherran apulainen
1806–1808 Johan Gabriel Ahrenberg, armovuodensaarnaaja
1808–1809 Erik Johan Saxén, armovuodensaarnaaja
1810 Ander Lundén, armovuodensaarnaaja
1810–1814 Wilhelm Fredricsson, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1811–1821 Elias Modén, amrovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1821–1824 Johan Immanuel Elgforth, kirkkoherran apulainen
1824–1825 Karl Reinhold Danielsson, kirkkoherran apulainen
1829 Karl Johan Olin, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1826–1831 Adrian Gustaf Ganander, kirkkoherran apulainen
1829–1834 Josef Lindgren, kirkkoherran apulainen
1832–1835 Anders Eskolin, kappalaisen apulainen
1834–1835 Per Edvard Åberg, kirkkoherran apulainen
1835–1842 Johan Adolf Landtman, sijaiskirkkoherra
1841 Wilhelm Adolf Skogström, kirkkoherran apulainen
1842–1844 Gustaf Adolf Justin, sijaiskirkkoherra
1844–1852 Karl Abraham Rikberg, sijaiskirkkoherra
1852–1872 Johan Josef Fogelberg, sijaiskirkkoherra
1854–1856 Karl Robert Malmström, kappalaisen apulainen
1885–1886 Hugo Hjalmar Molin, armovuodensaarnaaja
1886–1888 Johan Edward Granqvist, välisaarnaaja
1899 August Edward Helin, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen.
1901 August Edward Helin, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen.
1904 August Edward Helin, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra, Kakskerran kappalainen.
1902 Väinö Inberg, kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen, vt. kirkkoherra
1904 Johani Albert Lundelin, vt. kirkkoherra
1904 Frans Emil Lehto, vt. kirkkoherra
1904 Kaarlo Edvard Kilpeläinen, vt. kirkkoherra
1904–1909 August Hjalmar Tranchant, vt. kirkkoherra, vt. 2. kappalainen
1909 Bengt Hjalmar Serenius, vt. 1. kappalainen
1930–1941 Olav Daniel Schalin
1930–1933 Erik Immanuel Bäcksbacka, vt. 1. kappalainen
–1935 Erik Immanuel Bäcksbacka
1935–1941 Fridolf Martin Michael
1936–1937 Erik Julius Hedman, 2. kappalaisen apulainen
1940 Arthur Sigfrid Smeds, 2. kappalaisen apulainen
1947–1948 Runar Mathias Gottberg
Arkisto
Paraisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1648 ja historiakirjat vuodesta 1660. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1648–1893.
Kansallisarkisto on digitoinut Paraisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.