Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan vanhan kellokirjoituksen mukaan Nauvossa mainitaan olleen kirkko jo 1328, joskin paikkakuntana Nauvo mainitaan asiakirjoissa vasta 1395. Seurakunnan ensimmäinen oma pappi mainitaan 1448. Seurakuntaan kuulunut Seilin sairaala perustettiin 1691 ja Nötön rukoushuonekunta 1665. Nauvon kunta liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009.
Muut nimet
Nagu, Navo
Kylät
Antböle, Backas, Berghamn, Biskopsö, Böle, Borstö, Dalkarby, Druckis, Ernholm, Finby, Grännäs, Grötö, Gullkrona, Gyttja, Hangslaks, Haverö, Högsar, Humleholm, Innamo, Jälist, Käldinge, Käldö, Kirjais, Kivis, Klobbnäs, Kopparholm, Korsnäs, Koum, Krok, Kvivlaks, Laggarnäs, Lökholm, Mattnäs, Mielis, Nötö, Packais, Pensar, Piparby, Poutuis, Prostvik, Risis, Samslaks, Sandholm, Sandö, Såris, Seksnappa, Sellmo, Simonby, Seili , Sommarö, Spink, Stenskär, Strandby, Sydänperä, Tackork, Toras, Trunsö, Valmoholm, Vandrock, Vansor, Vecklaks, Vikom, Vikperä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkataloksi määrättiin Pakkaisen talo kuninkaan päätöksellä 1.9.1664, joka myöhemmin vaihdettiin Kärras-nimiseen tilaan kuninkaan käskykirjeellä 3.11.1706. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 14.6.1889.
Kirkkoherrat
1541–1556 Mårten Johannis
1557 Knut Johannis
1557–1558 Oluff Olsson
1558–1561 Lars
1563–1564 Matthias
1587 Josephus Petri
1589 Laurentius Canuti
1627–1652 Jacobus Petri Petrejus (Liljevan)
1657–1665 Laurentinus Jacobi Liljevan
1665–1668 Johannes Liljevan
1673–1677 Gustaf Collinius
1679–1691 Berthil Booman
1691–1696 David Petrejus
1697–1713 Gustaf Salonius
1722–1737 Gustaf Salonius
1738–1742 Fredric Lundström
1743–1786 Abraham Mjödh, vanhempi
1786–1810 Abraham Mjödh, nuorempi
1811–1855 Michael Avellan
1856–1860 Nils Ferdinand Kurtén
1862–1863 Johan Erik Immanuel Telenius
1865–1869 Johan Robert Vialén
1872–1891 Johan Josef Fogelberg
1892– Jakob Nordqvist
Kappalaiset
1581–1582 Gregorius Matthiae
1587 Johannes
1593 Ericus Laurentii
1636–1649 Henricus Erici
1657–1658 Nicolaus Marci Styrman
1658–1667 Martinus Zachariæ Wellerus
1667–1672 Samuel Raumstadius
1672–1676 Martinus Soidalenius
1676–1691 Johan Stigelius
1692–1702 Simon Palander
1703–1712 Harald Abrahami Alftan
1713–1720 Ernestus Gudzaeus
1721–1738 Gustavus Claudii Salonius
1739–1764 Jonas Salonius
1765–1773 Anders Gottshalk
1775–1799 Gustaf Salonius
1801–1805 Isak Forsell
1807–1831 Karl Åström
1833–1849 Karl Ulrik Wessel
1850–1856 Karl Fredrik Riedell
1857–1889 Gottfrid Lagerström
1899– Viktor Reinhold Ingman
Ylimääräiset papit
1729–1739 Jonas Salonius, kirkkoherran apulainen
1746–1753 Johan Salonius, kappalaisen apulainen
1756–1765 Fredrik Gylling, kappalaisen apulainen
1758–1765 Anders Gottshalk, vt. kirkkoherra
1771–1786 Abraham Mjödh nuorempi, kirkkoherran apulainen
1774–1788 Samuel Hemberg, armovuodensaarnaaja
1787–1804 Abraham Gottshalk, kirkkoherran apulainen
–1803 Emanuel Sonck, apulaispappi
1796–1803 Anders Ahlström, kirkkoherran apulainen
1798–1805 Mikael Malmstén, vt. kappalainen
1805–1807 Karl Åström, kirkkoherran apulainen
1805–1806 Johan Gabriel Ahrenberg, virka– ja armovuodensaarnaaja
1806–1807 Erik Johan Saxén, armovuodensaarnaaja
1809–1810 Isak Varelius, kirkkoherran apulainen
1810–1817 Anders Palmberg, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1817–1820 Peter Johan Syvelan, kirkkoherran apulainen
1821–1824 Axel Jung, kirkkoherran apulainen
1829–1830 Jakob Vilhelm Avellan, kirkkoherran apulainen
1830–1833 Karl Ulrik Wessel, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Johan Gustaf Churberg, välisaarnaaja
1839–1841 Erik William Vladimir Danielsson, kirkkoherran apulainen
1841 Ernst Odert Reuter, kirkkoherran apulainen
1842–1843 Kristian Vihelm Vesterholm, kirkkoherran apulainen
1843–1844 Karl Gustaf Mauritz Grönlund, kirkkoherran apulainen
1845 August Gabriel Juselius, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Johan Fredrik Malmström, kirkkoherran apulainen
1846–1857 Alexander Lundell, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1849–1850 Alexander Edvard Nygren, välisaarnaaja
1860–1862 Axel Gabriel Ylander, välisaarnaaja
1864–1865 Henrik Zoliman Salonius, armovuodensaarnaaja
1869–1871 Mauritz Hultman, sijaiskirkkoherra
1871–1872 August Viktor Fagerlund, sijaiskirkkoherra
1889–1892 Gustaf Teodor Brandt, vt. kappalainen
1895–1899 Viktor Reinhold Ingman, vt. kappalainen
1902 Frans Emil Lehto, vt. kirkkoherra
Arkisto
Nauvon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1600, tilikirjat vuodesta 1638 ja historiakirjat vuodesta 1655. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1902.
Kansallisarkisto on digitoinut Nauvon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.