top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Nauvo

Päivitetty: 24. toukok.


Rajakartta: Nauvo

Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan vanhan kellokirjoituksen mukaan Nauvossa mainitaan olleen kirkko jo 1328, joskin paikkakuntana Nauvo mainitaan asiakirjoissa vasta 1395. Seurakunnan ensimmäinen oma pappi mainitaan 1448. Seurakuntaan kuulunut Seilin sairaala perustettiin 1691 ja Nötön rukoushuonekunta 1665. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Nauvon kunta liitettiin Länsi-Turunmaan kuntaan 2009.


Muut nimet

Nagu, Navo


Kylät

Antböle, Backas, Berghamn, Biskopsö, Böle, Borstö, Dalkarby, Druckis, Ernholm, Finby, Grännäs, Grötö, Gullkrona, Gyttja, Hangslaks, Haverö, Högsar, Humleholm, Innamo, Jälist, Käldinge, Käldö, Kirjais, Kivis, Klobbnäs, Kopparholm, Korsnäs, Koum, Krok, Kvivlaks, Laggarnäs, Lökholm, Mattnäs, Mielis, Nötö, Packais, Pensar, Piparby, Poutuis, Prostvik, Risis, Samslaks, Sandholm, Sandö, Såris, Seksnappa, Sellmo, Simonby, Seili , Sommarö, Spink, Stenskär, Strandby, Sydänperä, Tackork, Toras, Trunsö, Valmoholm, Vandrock, Vansor, Vecklaks, Vikom, Vikperä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkataloksi määrättiin Pakkaisen talo kuninkaan päätöksellä 1.9.1664, joka myöhemmin vaihdettiin Kärras-nimiseen tilaan kuninkaan käskykirjeellä 3.11.1706. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 14.6.1889.


Kirkkoherrat

1541–1556 Mårten Johannis

1557 Knut Johannis

1557–1558 Oluff Olsson

1558–1561 Lars

1563–1564 Matthias

1587 Josephus Petri

1589 Laurentius Canuti

1627–1652 Jacobus Petri Petrejus (Liljevan)

1657–1665 Laurentinus Jacobi Liljevan

1665–1668 Johannes Liljevan

1673–1677 Gustaf Collinius

1679–1691 Berthil Booman

1691–1696 David Petrejus

1697–1713 Gustaf Salonius

1722–1737 Gustaf Salonius

1738–1742 Fredric Lundström

1743–1786 Abraham Mjödh, vanhempi

1786–1810 Abraham Mjödh, nuorempi

1811–1855 Michael Avellan


Kappalaiset

1581–1582 Gregorius Matthiae

1587 Johannes

1593 Ericus Laurentii

1636–1649 Henricus Erici

1667–1672 Samuel Raumstadius

1676–1691 Johan Stigelius

1692–1702 Simon Palander

1713–1720 Ernestus Gudzaeus

1739–1764 Jonas Salonius

1765–1773 Anders Gottshalk

1775–1799 Gustaf Salonius

1801–1805 Isak Forsell

1807–1831 Karl Åström

1833–1849 Karl Ulrik Wessel


Ylimääräiset papit

1729–1739 Jonas Salonius, kirkkoherran apulainen

1746–1753 Johan Salonius, kappalaisen apulainen

1756–1765 Fredrik Gylling, kappalaisen apulainen

1758–1765 Anders Gottshalk, vt. kirkkoherra

1771–1786 Abraham Mjödh nuorempi, kirkkoherran apulainen

1774–1788 Samuel Hemberg, armovuodensaarnaaja

1787–1804 Abraham Gottshalk, kirkkoherran apulainen

–1803 Emanuel Sonck, apulaispappi

1796–1803 Anders Ahlström, kirkkoherran apulainen

1798–1805 Mikael Malmstén, vt. kappalainen

1805–1807 Karl Åström, kirkkoherran apulainen

1805–1806 Johan Gabriel Ahrenberg, virka– ja armovuodensaarnaaja

1806–1807 Erik Johan Saxén, armovuodensaarnaaja

1809–1810 Isak Varelius, kirkkoherran apulainen

1810–1817 Anders Palmberg, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1817–1820 Peter Johan Syvelan, kirkkoherran apulainen

1821–1824 Axel Jung, kirkkoherran apulainen

1829–1830 Jakob Vilhelm Avellan, kirkkoherran apulainen

1830–1833 Karl Ulrik Wessel, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Johan Gustaf Churberg, välisaarnaaja

1839–1841 Erik William Vladimir Danielsson, kirkkoherran apulainen

1841 Ernst Odert Reuter, kirkkoherran apulainen

1842–1843 Kristian Vihelm Vesterholm, kirkkoherran apulainen

1843–1844 Karl Gustaf Mauritz Grönlund, kirkkoherran apulainen

1845 August Gabriel Juselius, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Johan Fredrik Malmström, kirkkoherran apulainen

1846–1857 Alexander Lundell, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1849–1850 Alexander Edvard Nygren, välisaarnaaja

1860–1862 Axel Gabriel Ylander, välisaarnaaja

1864–1865 Henrik Zoliman Salonius, armovuodensaarnaaja

1869–1871 Mauritz Hultman, sijaiskirkkoherra

1871–1872 August Viktor Fagerlund, sijaiskirkkoherra

1889–1892 Gustaf Teodor Brandt, vt. kappalainen

1895–1899 Viktor Reinhold Ingman, vt. kappalainen

1902 Frans Emil Lehto, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Nauvon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1600, tilikirjat vuodesta 1638 ja historiakirjat vuodesta 1655. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600–1902.


Kansallisarkisto on digitoinut Nauvon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Opmerkingen


Hae

bottom of page