Perustettiin Sortavalan, Impilahden, Ruskealan ja Soanlahden osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.4.1916. Ero toteutui 1918, jolloin ensimmäinen virkaa toimittanut kirkkoherra astui virkaansa. Seurakuntaan liitettiin osia Ruskealasta 1920 ja Soanlahden Niinisyrjän kylä 1925. Harlun kunta perustettiin 1922. Harlun kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Harlun seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Harlun asukkaat sijoitettiin Pieksämäelle, Hankasalmelle, Konnevedelle, Toivakkaan, Kangasniemelle, Leivonmäelle ja Suonlahdelle.   Maakirjakylät Harlu, Heinäjoki, Helylä, Honkakylä, Häyskynvaara, Joensuu, Kannas, Kirkkolahti, Kontiolahti, Lahenkylä (Lahdenkylä), Läskelä, Mäkisalo, Möntsölä (Möntsölänsalmi), Niinisyrjä, Nukuttalahti, Orjatlahti, Paussu (Paussunselkä), Pellotsalo, Pieni-Tulola, Pirttipohja, Pohjus, Purovaara (Purola), Putsinlahti, Riekkala, Suikkasenlahti, Suur-Tulola, Telkinniemi, Tenjärvi, Tukianmäki, Uijalanranta, Wehkalahti Naapuriseurakunnat Impilahti , Ruskeala , Sortavala Papisto Kirkkoherrat 1924–1940 Ilmari Tuominen Ylimääräiset papit 1918–1923 Lauri Vilho Halla, vt. kirkkoherra 1923–1924 Siilas Leskinen, vt. kirkkoherra 1941–1947 Martti Kohonen, vt. kirkkoherra Arkisto Harlun seurakunnan rippi- ja historiakirjat vuodesta 1918. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1901–1983. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Harlun seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Perustettiin Pirkkalan emäseurakunnan kappeliksi 1639, jolloin seurakunnalla oli yhteinen kappalainen Ylöjärven kappelin kanssa. Myöhemmin kappalainen asui Harjussa ja hänellä oli apulainen Ylöjärvellä. Kappeli lakkautettiin 1841, jolloin suurin osa seurakunnasta yhdistettiin Pirkkalan emäseurakuntaan ja pienempi osa Ylöjärven kappeliin. Muut nimet Harjun kappeliseurakunta Arkisto Harjun kappeliseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1738 ja historiakirjat vuodesta 1742. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1730–1841. Kansallisarkisto on digitoinut Harjun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1840-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Kokemäen emäseurakunnan rukoushuonekuntana jo 1392. Seurakunnalla mainitaan olleen oma kirkko ainakin jo 1455. Erotettiin Kokoemäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 6.4.1868. Harjavallan kunta perustettiin 1869, muodostettiin kauppalaksi 1968 ja kaupungiksi 1977. Maakirjakylät Aakula, Hauvola, Hampula, Havinki, Harola, Hiirijärvi, Kiusala, Järilä, Kareksela, Laihia, Kaurula, Kaukaritsa, Keipilä, Kokemäen kartano, Koskenkylä, Kuurola, Köömilä, Laikka, Lempainen, Merstola, Mämminmäki, Niuttala, Näyhälä (Näähälä), Pelhola, Pirilä, Penttilä. Pirkkala (Brikkala), Pitkäpäälä, Ruikkala, Teikarla, Suomenkylä, Torttila, Torvela, Vareksela, Viikari, Villiö, Vinnari, Vuolle Naapuriseurakunnat Kiukainen , Kokemäki , Nakkila Papisto Kirkkoherrat 1878–1887 Johan Gustaf Hällfors 1889–1902 Edvard Optatus Setälä 1903–1908 Alfred Brynolf Leivo 1909– Kustaa Emil Raimoranta Kappalaiset 1587 Matthias Martini 1593 Jacobus Henrici 1630 Josephus Matthiœ 1638 Elias 1643–1666 Georgius Kuhlman 1670–1720 Paulus Bage 1722–1737 Anders Polviander 1751–1771 Anders Flamenius 1773–1776 Anders Nummelin 1775–1791 Karl Scheffer 1791–1803 Matthias Sundvall 1806–1815 Gabriel Gottleben 1817–1823 Abraham Paulin 1824–1831 Karl Johan Hjerpe 1834–1842 Matias Kumlin 1842–1844 Klas Johan Tamlander 1846–1876 Karl Fredrik Gråå Ylimääräiset papit 1722–1728 Anders Algeen , armonvuodensaarnaaja 1739–1751 Anders Flamenius , armonvuodensaarnaaja 1772–1774 Anders Johan Mennander , armonvuodensaarnaaja 1798–1806 Fredrik Solinius, armonvuodensaarnaaja 1808–1813 Georg Gustaf Mustelin (Becker) , kappalaisen apulainen 1813–1816 Paul Carlsson , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1816–1817 Henrik Gonander , vt. kappalainen 1823–1824 Josef Pahlman , välisaarnaaja 1829–1834 Lars Gustaf Morén , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1842 Berndt Gustaf Ringbom , vt. kappalainen 1844–1846 Oskar Olof Virzenius , virka- ja välisaarnaaja 1857–1858 Karl Gustaf Vallenius , kappalaisen sijainen 1858–1859 Elias Malmberg , kappalaisen sijainen 1859 Karl Edvard Hagelberg , kappalaisen sijainen 1872–1878 Matias Viktorinus Jaakkola , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1887–1889 Karl Emil Bergroth , vt. kirkkoherra 1902–1903 Ernst Edvard Engström , vt. kirkkoherra 1908 Johannes Saxén, vt. kirkkoherra 1909 Frans Evert Alarik Kotiranta, vt. kirkkoherra Arkisto Harjavallan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1708 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1931. Seurakunnan pappila paloi 11.11.1889, jolloin tuhoutui suurin osa kirkonarkistosta, muun muassa rippikirjat vuosilta 1807–1889 ja historiakirjat vuosilta 1793–1889. Punaiset hävittivät vapaussodan aikana 1918 ne kirkon tilikirjat, jotka olivat silloin kirkonisännöitsijän hallussa. Kansallisarkisto on digitoinut Harjavallan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1800-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Rautalammin vanhan kappelin ja Pieksämäen uuden kappelin osista Rautalammin emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi oman kirkon myötä 1799. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi tuomiokapitulin päätöksellä 7.4.1802. Erotettiin Rautalammista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 23.1.1860, jolloin siihen yhdistettiin tiloja Laukaasta ja Kangasniemestä. Sai ensimmäisen kirkkoherransa 1870, jolloin kappalaisen virka lakkautettiin. Seurakuntaan asetettiin kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.3.1898. Hankasalmen kunta perustettiin 1872. Maakirjakylät Armisvesi, Halttula, Hankamäki, Hankavesi, Heijala, Kovalanmäki, Kuuhankavesi, Kynsivesi, Kärkkäiskylä, Murtoiskylä, Niemisjärvi, Niininiemi, Nykälä, Paanala, Sauvomäki, Suolivesi, Säkinmäki, Virmasniemi, Väärälä Naapuriseurakunnat Kangasniemi , Konnevesi , Laukaa , Pieksämäki , Rautalampi , Toivakka Papisto Kappalaisen palkka maksettiin Rautalammin osasta tuomiokapitulin 7.4.1802 mukaan ja Pieksämäen osasta tämän pitäjän 13.12.1773 tehdyn suostumuksen mukaan. Kappalaisen palkasta keisarillinen päätös 17.11.1870. Kirkkoherrat 1875–1885 Erik Johan Stavén , ensin vt. kirkkoherra 1888–1911 Johan Tanskanen 1921–1950 K. A. Pohjola Pitäjänapulaiset 1799–1800 Samuel Johan Krogerus 1800–1803 Per Joakim Zitting Kappalaiset 1803–1809 Per Joakim Zitting 1810–1814 Isak Blom 1814–1827 Gustaf Lindroos 1828–1851 Erik Johan Terenius 1852–1873 Johan Fredrik Niloni , virka lakkautettiin 1926– Immanuel Hyvärinen Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1827–1830 Johan Georg Hofström 1851–1854 Johan Varén 1873–1874 Johan Jakob Nordlund 1874–1875 Karl Arndt Hofström Ylimääräiset papit 1806 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1809–1810 August Granit , välisaarnaaja 1810 Johan Fredrik Hörning , vt. kappalainen 1814 Johan Erik Beyrath , välisaarnaaja 1820 Adam Melén , vt. kappalainen 1842–1843 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1872 David Hakkarainen , vt. kappalainen 1879–1883 Henrik Tanner (Pellikka) , vir. kirkkoherran apulainen 1883–1887 Eero Hyvärinen , vir. kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1885 Pekka Adolf Fogman , vt. vir. kirkkoherran apulainen 1886–1900 Pekka Harald , vir. kirkkoherran apulainen 1887–1888 Antti Heikkinen , vt. kirkkoherra 1900–1904 Niilo Aleksanteri Huttunen , vir. kirkkoherran apulainen 1905–1908 Albert Talasniemi (Räty) , vir. kirkkoherran apulainen 1909– Juho Frans Kuorikoski, kirkkoherran vir. apulainen Arkisto Hankasalmen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1800, tilikirjat vuodesta 1813 ja historiakirjat vuodesta 1803. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1758–1935. Kansallisarkisto on digitoinut Hankasalmen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1406. Seurakunnan ensimmäinen kirkko, Pyhän Katariinan nimikko, rakennettiin 1400-luvun alussa. Seurakuntaan kuulunut Eckerö mainitaan kappelina 1413 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1872 Maakirjakylät Boda, Borgö by, Bovik, Bredbolstad, Byttböle, Djerkenböle, Dryngsböle, Fogelö by, Frebbenby, Gloskär, Hellesby, Kappalö by, Kattby, Kråkböle, Lillbolstad, Mörby, Näfsby, Postad, Prestgård, Skarpnåtö, Strömma, Sålis, Thorsholma, Torp, Westmyra, Äppelö, Öra by Naapuriseurakunnat Eckerö , Finström , Geta , Jomala Papisto Marsundören (Öra) ja Texelön (Kappelö) saarten erottamisesta Grelsbyn kuninkaankartanosta kirkkoherran virkataloon kuninkaan päätöksessä 1.9.1664. Edellä mainitut saaret oli tuomittu virkataloon kuuluviksi kuninkaallisen Turun hovioikeuden päätöksellä 10.11.1614, mutta kuninkaallinen kamarikollegio määrättiin tutkimaan asiaa 28.3.1732. Kirkkoherrat 1406 Magnus Olaui 1428 Hans 1484 Olof 1489 Peder Laurensson 1537 Jöns 1548–1552 Matts 1553–1556 Laurentius Matthiae 1568–1571 Laurentius Henrici 1589 Ericus Olai 1604–1617 Bero Laurentii (Björn Larsson) 1615 Ericus Petri 1618–1649 Matthias Simonis 1650–1684 Andreas Henricii Alanus 1684–1696 Gabriel Sundenius 1697–1708 Nicolaus Grubb 1709–1722 Samuel Psilander 1724–1748 Gudmund Rothovius 1750–1787 Johan Grunnerus 1789–1800 Abraham Georg von Castanie 1800 Daniel Lindqvist 1803–1809 Israel Gustaf Vänman 1811–1827 Karl Magnus Jung 1831–1858 Per Ulrik Ferdinand Sadelin 1860–1873 Nils Ferdinand Kurtén 1876–1887 Karl Edvard Fritjof Bergroth 1887–1890 Johan Vilhelm Fontell 1891–1900 Olof Peter August Sjögren 1901–1915 Gustaf Gideon Castrén 1917–1944 Wäinö Immanuel Melin 1946–1953 Kurt Birger Emil Paetau Ylimääräiset papit 1747 Olof Lund , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1755–1760 Johan Petter Landtman , kirkkoherran apulainen 1759–1764 Jacob Benedictius , kirkkoherran apulainen 1770–1775 Johan Henrik Ahrenberg , kirkkoherran apulainen 1775 Johan Magnus Jung , kirkkoherran apulainen 1779 Fredrik Gråå , kirkkoherran apulainen 1792–1802 Magnus Tidström , kirkkoherran apulainen, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1800–1827 Daniel Lindqvist , kirkkoherran apulainen 1807–1808 Vilhelm Fredricsson , kirkkoherran apulainen 1809–1811 Gustaf Söderlund , vt. kirkkoherra 1811–1812 Daniel Ekvall , kirkkoherran apulainen 1818–1828 Anders Magnus Jung , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja virkavuosisaarnaaja 1828–1831 Karl Erik Bergman , armovuoden saarnaaja 1834–1835 Erik Klerk, kirkkoherran apulainen 1849–1850 Gustaf Vilhelm Engelbrekt Rancken , kirkkoherran apulainen 1853–1857 Kristian Edvard Bergman , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Karl Gustaf Lindström , kirkkoherran apulainen 1858 Fredrik Engelbrekt Chydenius , virkavuosisaarnaaja 1858–1860 Anders Alexander Hartzell , virka- ja välisaarnaaja 1872–1873 Gustaf Erander , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Karl Gustaf Sirén , kirkkoherran apulainen, virkavuosisaarnaaja 1874–1876 August Edvard Olivier Lundenius , armovuoden saarnaaja 1890–1891 Johan Axel Friberg , vt. kirkkoherra 1900–1901 Ernst Edvard Engström , vt. kirkkoherra 1907 Bengt Hjalmar Serenius, vt. kirkkoherra 1915–1916 Erik August Göransson , vt. kirkkoherra 1916–1917 Viktor Emanuel Jansson, vt. kirkkoherra 1939 Alvar Gideon Kurtén 1944–1946 Nils Thure Eriksson, vt. kirkkoherra Arkisto Hammarlandin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1637 ja historiakirjat vuodesta 1650. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1589–1947. Seurakunnan historiakirjat vuosilta 1722–1794 ovat inventaariluettelon mukaan hävinneet noin 1820. Kansallisarkisto on digitoinut Hammarlandin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Hammarlandin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Vanhaan Suomeen kuulunut Haminan luterilainen konsistori perustettiin Venäjän keisarillisen hallitsevan senaatin päätöksellä Pietarissa 8.12.1743. Konsistori muodostui suoraan seurakunnista ja sen esimiestä kutsuttiin tuomiorovastiksi. Ensimmäinen esimies, Vehkalahden kirkkoherra Gudsaeus, sai valtakirjan ja tuomiorovastin arvon 10.1.1744. Konsistorin ensimmäinen istunto pidettiin 22.5.1744. Konsistori kuului Viipurin luterilaisen konsistorin tavoin keisarillisen oikeuskollegioon vuoteen 1784 saakka. Molemmat konsistorit kuuluivat keisarilliseen venäläiseen Viipurin käskynhaltijakunnan siviilitribunaaliin 1784–1797, uudelleen oikeuskollegioon 1797–1810 ja tämän jälkeen vieraiden uskontunnustajan ylitirehtöörin, ruhtinas Galitzinin alaisuuteen, kunnes ne lakkautettiin keisarillisten käskykirjeiden 6.11.1811, 23.12.1811 ja 7.2.1812 nojalla ja niiden alueet liitettiin Porvoon hiippakuntaan. Alla mainituista Haminan konsistorin alaisuuteen kuuluneista seurakunnista siihen kuului suurimmilta osin Kerimäki ja Sääminki. Näiden lisäksi konsistorin alaisuuteen kuului pienempiä osia Puumalasta, Sulkavasta, Rantasalmesta ja Mäntyharjusta. Konsistorin alue oli jaettuna kahteen kontrahtirovastikuntaan, Pohjoiseen eli Lappeenrannan ja Eteläiseen eli Haminan rovastikuntaan. Seurakunnat Haapasaari , Hamina , Joutseno , Jääski , Kerimäki , Kirvu , Kymi , Lappee , Lappeenranta , Lemi , Luumäki , Pyhtää , Rautjärvi , Ruokolahti , Savitaipale , Sippola , Suomenniemi , Säkkijärvi , Sääminki , Taipalsaari , Valkeala , Vehkalahti , Virolahti

Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1772. Seurakunnalla oli oma pastori eli kirkkoherra 1772–1778, jonka jälkeen Haminan kaupungin arkkidiakonit eli kappalaiset pitivät kaupungissa jumalanpalveluksia myös saksaksi. Papisto Pastorit 1772–1778 Fabian Reinhold Burmeister Arkisto Haminan saksalaisella seurakunnnalla oli omat rippikirjat vuosina 1782–1837.

Alkuaan Vehkalahden markkinapaikka eli kauppala, joka mainitaan jo 1336. Entiselle markkinapaikalle perustettiin kaupunki noin 1632 ja se sai privilegionsa 1653. Kaupungilla oli oma saarnaaja ainakin vuodesta 1665. Ensimmäinen kirkko rakennettiin tiettävästi samoihin aikoihin kaupungin perustamisen kanssa. Kaupunki hävitettiin isonvihan aikana 1712 ja rakennettiin uudelleen Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721. Kaupunkia varustettiin linnoituksilla 1722, 1741–1742 ja 1790. Kaupunki sai kuningas Fredrik I:n mukaan nimen Fredrikshamn eli Hamina kuninkaan käskykirjeellä 18.7.1723. Haminassa asui Kymenkartanon läänin maaherra 1723–1727 ja kun kaupunki vuoden 1743 rauhan jälkeen liitettiin kuuluvaksi Venäjään, sinne asetettiin konsistorio Hallitsevan senaatin ukaasin mukaan 8.12.1743. Erotettiin Vehkaladesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1915. Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin 2003. Haminan kaupungin ruotsalaiseen seurakuntaan määrättiin oma kirkkoherra ilman ehdotusta kaupungin kutsusta 17.1.1728 ja kuningas sääti ruotsalaisen seurakunnan erotettavaksi Vehkalahden emäseurakunnasta 1.7.1740. Tämän jälkeen vain kaupungin suomenkieliset asukkaat katsottiin kuuluvaksi Vehkalahden seurakuntaan. Vuodesta 1743 ruotsalaisella seurakunnalla ei ollut omaa kirkkoherraa ja Vehkalahden emäseurakunta ja Haminan kaupunkiseurakunta katsottiin yhdeksi seurakunnaksi. Haminaan tosin asetettiin oma arkkidiakoni eli kappalainen, jolle annettiin entinen kirkkoherran palkka. Arkkidiakonin virka lakkautettiin 1812, jonka jälkeen kaupungilla oli oma kappalainen, joka sai laskea kaksinkertaiset virkavuodet keisarin asetuksella 24.1.1824. Muut nimet Fredrikshamn Maakirjakylät Hietakylä (Sandby), Hillo, Pampyöli (Bamböhle), Pappila, Poitsila, Reitkalli (Bredskall), Summa, Vilniemi Naapuriseurakunnat Kotka Papisto Kaupungin osuudesta papinvaaleissa keisarin kirje 1.11.1828. Kaupungin pääsiäisrahoista Keisarillisen senaatin päätös 21.8.1829. Uusi palkkausjärjestys 24.12.1896 sääti muun muassa, että Vehkalahden kirkkoherra sai kaupungista 600 markan ja kaupungin kappalainen 4 000 markan palkan. Kirkkoherrat 1915–1918 Uno Mikael Renvall 1919–1939 Kustaa Lauri Helle (Hansson) Apulaiset 1918 Elias Lamminpää, vt. kirkkoherra 1919 Eino Sormunen, vt. kirkkoherra 1919 Bruno Kunnaala, vt. kirkkoherra Arkisto Haminan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1900. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan osa kaupungin porvareista pakeni vuoden 1742 sodan aikana. He ottivat mukaansa historiakirjat vuosilta 1726–1742, ja näitä kirjoja säillytettiin myöhemmin Loviisan kirkonarkistossa. Kansallisarkisto on digitoinut Haminan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1826. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1838, jolloin emäseurakunnan papiston apulainen sijoitettiin Halsuaan asumaan. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 18.1.1856 ja siirrettiin kuuluvaksi Vetelin emäseurakuntaan 1860. Seurakuntaan liitettiin Lestijärven Kanalan kylä 1865. Erotettiin Vetelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Halsuan kunta perustettiin 1868. Muut nimet Halso Maakirjakylät Alaveteli, Halsua, Lesti, Rössi (Rödsö), Rödsönmetsä, Sokoja (Såka), Vitsari (Vittsar) Naapuriseurakunnat Alaveteli , Kaustinen , Kälviä , Lestijärvi , Perho , Veteli Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 4.5.1865. Kappalaiset 1866–1869 Johan Heininen 1871–1888 Karl Henrik Lindgren 1893–1897 Tahvo Puhakka 1898– Johan Alfred Lilius , virka lakkautettiin Apupapit 1838–1843 Otto Mauritz Hohenthal , Kokkolan papiston apulainen 1843–1848 Zakris Ulrik Gallenius , Kokkolan papiston apulainen 1848–1849 Karl Fabian Springert , Perhon saarnaajan apulainen 1850–1865 Frans August Hällberg , Kokkolan papiston apulainen Ylimääräiset papit 1865–1866 Johan Heininen , välisaarnaaja 1869–1871 Haniel Östring , vt. kappalainen 1888–1893 Isak Elenius , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1897 Niilo Viitala , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1897–1898 Johan Alfred Lilius , vt. kappalainen Arkisto Halsuan seurakunnan rippi-, tili- ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1838. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1958. Kansallisarkisto on digitoinut Halsuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Kuului alkuaan Salon emäseurakuntaan, josta erotettiin omaksi pitäjäksi ja itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1573. Seurakunnassa oli alkuaan saarnatupa kunnes varsinainen kirkko rakennettiin 1610 (tai 1620). Kirkkoa pidennettiin 1689. Pappilan huoneita mainitaan rakennetun jo 1587. Karlön eli Hailuodon vapaaherrakunta annettiin läänityksenä eversti Berndt Taubelle 1652 ja se peruutettiin kruunulle 1675. Kirkko kärsi suuria vaurioita isonvihan aikana. Kirkkoa korjattiin 1739, 1756 ja 1847. Hailuodon kunta perustettiin 1865. Muut nimet Carlö, Karlö, Luoto Maakirjakylät Kirkonkylä, Ojakylä, Kello Naapuriseurakunnat Haukipudas , Lumijoki , Oulunsalo , Siikajoki Papisto Kirkkoherra sai kruununkymmenyksiä neljä puntaa viljaa kuninkaan kirjeellä 12.6.1589 ja myöhemmin vastikejyviä 12 tynnyriä. Papin palkasta tehtiin suostumus 3.2.1735. Kirkkoherralle maksettavista kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 16.1.1862. Kirkkoherran vastikejyvät 19,8 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 22.5.1897. Kappalaisen virka yhdistettiin kirkkoherran virkaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.1.1908. Uuden palkkausjärjestyksen 22.5.1897 mukaan maksettiin manttaaliin pannuilta tiloita yhteensä 115,47 hehtolitraa rukiita, 115,47 hehtolitraa ohria sekä 1154 markkaa 70 penniä rahaa, jotka jaettiin seurakunnan hyväksymän äyrityksen mukaan. Palkka jaettiin palkansaajien kesken siten, että kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa ja kappalainen yhden kolmasosan. Kutakin 2 566 äyriä kohden siis suoritettiin kirkkoherralle kolme litraa rukiita, kolme litraa ohria ja 30 penniä rahaa sekä kappalaiselle 1 1/2 litraa rukiita, 1 1/2 litraa ohria ja 15 penniä rahaa. Kirkkoherrat 1587–1603 Thomas Laurentii Paldanus 1604–1615 Ericus Henrici Frosterus 1616–1617 Henricus Erici Frosterus 1618–1625 Marcus Amundi 1625–1646 Sigfridus Canuti 1648–1672 Marcus Jacobi Salovius 1672–1698 Henricus Sigfridi Björnholm (Ijoensis) 1698–1707 Gustaf Forselius 1708–1717 Samuel Julenius 1718–1724 Alexander Kranck 1724–1735 Simon Solinius 1795–1804 Jonas Cajanus 1805–1809 Johan Pettersson 1812–1839 Erik Johan Frosterus 1840–1857 Gustaf Adolf Saxbäck 1858–1876 Karl Robert Heikel 1877–1883 Emil August Wichmann 1883–1895 Niilo Karlsberg , ensin vt. kirkkoherra 1896–1901 Johan Adolf Snellman 1903–1906 August Alfred Simola 1907–1909 Juho Abram Pietola 1910–1920 Eino Virkkula , nimitettiin virkaan 1909 1920–1927 Juho Kustaa Saarento 1928–1930 Eero Juhani Ahola 1933–1936 Einari Hohti 1938–1944 Svante Tolonen 1944–1952 Antti Jalmari Pulkkinen Kappalaiset 1627–1639 Josephus Josephi Palman (Caslenius) 1654–1672 Henricus Sigfridi Ijoensis (Björnholm) 1672–1694 Johan Marci Salonius (Salmenlius) 1694–1698 Gustavus Erici Forselius 1700–1712 Henricus Hackman 1713 Anders Cajanus, nimitettiin, mutta ei astunut virkaan 1724–1735 Anders Mathlin (Matilainen) 1736–1769 Frans Mikael Allgen 1761 Petrus Kjellin 1761–1764 Abraham Schroderus 1763–1801 Gabriel Lagerberg 1803–1823 Johan Vilander 1826–1846 Israel Reinhold Petterson 1849–1851 Johan Gabriel Lagus , ensin vt. kappalainen 1851–1860 Jakob Arvid Frosterus 1862–1870 Karl August Snellman 1870–1873 Karl Alfred Calamnius 1877–1880 Josef Salem Laurell 1881–1892 Nils Viktor Nordlund 1894–1896 Kaarlo Matti Huovinen 1898–1906 Paavo Hyttinen , ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1800–1806 Jakob Åhlgren , kappalaisen apulainen 1807 Isak Petterson , kirkkoherran apulainen 1809–1812 Johan Pettersson , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1823–1826 Johan Vilhelm Holmberg , virka- ja armovuodensaarnaaja 1857–1858 Oskar Elis Petterson , kappalaisen apulainen 1876–1877 Josef Salem Laurell , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran ja kappalaisen viran välisaarnaaja Ylimääräiset papit 1893–1894 Kaarlo Matti Huovinen , vt. kappalainen 1897 Juho Kustaa Lammi , vt. kappalainen 1906–1907 Eino Virkkula , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1909–1910 Bror Gabriel Einar Borg , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1910 Richard August Hjelt, vs. kirkkoherra 1927–1928 Fras Josef Bergh, va. kirkkoherra 1930–1932 Väinö Akseli Näyhä, vt. kirkkoherra 1936 Urho Veli Väinämö Pyy, vt. kirkkoherra 1937–1938 Toivo Aulis Voutilainen, vt. kirkkoherra 1943 Ano Emil Kauppinen, vt. kirkkoherra 1944 Veikko Kumpulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Hailuodon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1890, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1721, vihittyjen osalta vuodesta 1772 ja kuolleiden osalta vuodesta 1702. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1915. Seurakunnan vastavalmistunut pappila paloi 2.8.1901, jolloin tuhoutuivat vanhimmat rippikirjat vuoteen 1890 saakka sekä joukko muita asiakirjoja. Kirkkoherra Johan Adolf Snellman kuoli silloin sydänhalvaukseen. Tuhoutuneet asiakirjat luetellaan 11.9.1901 laaditussa katselmuspöytäkirjassa, jonka mukaan palossa tuhoutuivat vuonna 1818 lahjoitettu pitäjän sinetti teräksestä, käsikirja vuodelta 1757, rippikirjat vuosilta 1751–1890, lastenkirjat vuosilta 1881–1890, vihittyjen luettelot vuosilta 1812–1896, syntyneiden luettelot vuosilta 1840–1892, muuttaneiden luettelot vuosilta 1841–1897, aviokuulutusten luettelot vuosilta 1843–1896, kuninkaallisten kollegioiden ja maaherran käskyt ja muut vastaavat 1896–1745, pitäjän- ja kirkonkokousten pöytäkirjat vuosilta 1812–1819 ja 1831–1853, tilikirjat kirkon varoista vuodesta 1831 sekä katovuonna 1832 pitäjään asetetun vaivaiskomitean pöytäkirjat ja muut asiakirjat. Kansallisarkisto on digitoinut Hailuodon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat säilyneiltä osin ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)