top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Harjavalta

Päivitetty: 19. heinäk.


Mainitaan Kokemäen emäseurakunnan rukoushuonekuntana jo 1392. Seurakunnalla mainitaan olleen oma kirkko ainakin jo 1455. Erotettiin Kokoemäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi keisarin käskykirjeellä 6.4.1868. Harjavallan kunta perustettiin 1869, muodostettiin kauppalaksi 1968 ja kaupungiksi 1977.


Maakirjakylät

Aakula, Hauvola, Hampula, Havinki, Harola, Hiirijärvi, Kiusala, Järilä, Kareksela, Laihia, Kaurula, Kaukaritsa, Keipilä, Kokemäen kartano, Koskenkylä, Kuurola, Köömilä, Laikka, Lempainen, Merstola, Mämminmäki, Niuttala, Näyhälä (Näähälä), Pelhola, Pirilä, Penttilä. Pirkkala (Brikkala), Pitkäpäälä, Ruikkala, Teikarla, Suomenkylä, Torttila, Torvela, Vareksela, Viikari, Villiö, Vinnari, Vuolle


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1587 Matthias Martini

1593 Jacobus Henrici

1630 Josephus Matthiœ

1638 Elias

1643–1666 Georgius Kuhlman

1670–1720 Paulus Bage

1722–1737 Anders Polviander

1751–1771 Anders Flamenius

1773–1776 Anders Nummelin

1775–1791 Karl Scheffer

1791–1803 Matthias Sundvall

1806–1815 Gabriel Gottleben

1817–1823 Abraham Paulin

1824–1831 Karl Johan Hjerpe

1834–1842 Matias Kumlin


Ylimääräiset papit

1722–1728 Anders Algeen, armonvuodensaarnaaja

1739–1751 Anders Flamenius, armonvuodensaarnaaja

1772–1774 Anders Johan Mennander, armonvuodensaarnaaja

1798–1806 Fredrik Solinius, armonvuodensaarnaaja

1808–1813 Georg Gustaf Mustelin (Becker), kappalaisen apulainen

1813–1816 Paul Carlsson, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1816–1817 Henrik Gonander, vt. kappalainen

1823–1824 Josef Pahlman, välisaarnaaja

1829–1834 Lars Gustaf Morén, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1842 Berndt Gustaf Ringbom, vt. kappalainen

1844–1846 Oskar Olof Virzenius, virka- ja välisaarnaaja

1857–1858 Karl Gustaf Vallenius, kappalaisen sijainen

1858–1859 Elias Malmberg, kappalaisen sijainen

1859 Karl Edvard Hagelberg, kappalaisen sijainen

1872–1878 Matias Viktorinus Jaakkola, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1887–1889 Karl Emil Bergroth, vt. kirkkoherra

1902–1903 Ernst Edvard Engström, vt. kirkkoherra

1908 Johannes Saxén, vt. kirkkoherra

1909 Frans Evert Alarik Kotiranta, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Harjavallan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760, tilikirjat vuodesta 1708 ja historiakirjat vuodesta 1731. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1931.


Seurakunnan pappila paloi 11.11.1889, jolloin tuhoutui suurin osa kirkonarkistosta, muun muassa rippikirjat vuosilta 1807–1889 ja historiakirjat vuosilta 1793–1889. Punaiset hävittivät vapaussodan aikana 1918 ne kirkon tilikirjat, jotka olivat silloin kirkonisännöitsijän hallussa.


Kansallisarkisto on digitoinut Harjavallan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1800-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

30 katselukertaa

Hae

bottom of page