Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1406. Seurakunnan ensimmäinen kirkko, Pyhän Katariinan nimikko, rakennettiin 1400-luvun alussa. Seurakuntaan kuulunut Eckerö mainitaan kappelina 1413 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1872
Kylät
Äppelö, Boda, Bovik, Bredbolsta, Byttböle, Djäkenböle, Drygsböle, Frebbenby, Hellesby, Kattby, Kråkböle, Lillbolsta, Mörby, Nävsby, Posta, Sålis, Skarpnåtö, Strömma, Torp, Västmyra
Naapuriseurakunnat
Papisto
Marsundören (Öra) ja Texelön (Kappelö) saarten erottamisesta Grelsbyn kuninkaankartanonsta kirkkoherran virkantaloon kuninkaan päätöksessä 1.9.1664. Edellä mainitut saaret oli tuomittu virkataloon kuuluviksi kuninkaallisen Turun hovioikeuden päätöksellä 10.11.1614, mutta kuninkaallinen kamarikollegio määrättiin tutkimaan asiaa 28.3.1732.
Kirkkoherrat
1406 Magnus Olaui
1428 Hans
1484 Olof
1489 Peder Laurensson
1537 Jöns
1548–1552 Matts
1553–1556 Laurentius Matthiae
1568–1571 Laurentius Henrici
1589 Ericus Olai
1604–1617 Bero Laurentii (Björn Larsson)
1615 Ericus Petri
1618–1649 Matthias Simonis
1650–1684 Andreas Henricii Alanus
1684–1696 Gabriel Sundenius
1697–1708 Nicolaus Grubb
1709–1722 Samuel Psilander
1724–1748 Gudmund Rothovius
1750–1787 Johan Grunnerus
1789–1800 Abraham Georg von Castanie
1800 Daniel Lindqvist
1803–1809 Israel Gustaf Vänman
1811–1827 Karl Magnus Jung
1831–1858 Per Ulrik Ferdinand Sadelin
1860–1873 Nils Ferdinand Kurtén
1876–1887 Karl Edvard Fritjof Bergroth
1887–1890 Johan Vilhelm Fontell
1891–1900 Olof Peter August Sjögren
1901–1915 Gustaf Gideon Castrén
1917–1944 Wäinö Immanuel Melin
Ylimääräiset papit
1747 Olof Lund, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1755–1760 Johan Petter Landtman, kirkkoherran apulainen
1759–1764 Jacob Benedictius, kirkkoherran apulainen
1770–1775 Johan Henrik Ahrenberg, kirkkoherran apulainen
1775 Johan Magnus Jung, kirkkoherran apulainen
1779 Fredrik Gråå, kirkkoherran apulainen
1792–1802 Magnus Tidström, kirkkoherran apulainen, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1800–1827 Daniel Lindqvist, kirkkoherran apulainen
1807–1808 Vilhelm Fredricsson, kirkkoherran apulainen
1809–1811 Gustaf Söderlund, vt. kirkkoherra
1811–1812 Daniel Ekvall, kirkkoherran apulainen
1818–1828 Anders Magnus Jung, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja virkavuosisaarnaaja
1828–1831 Karl Erik Bergman, armovuoden saarnaaja
1834–1835 Erik Klerk, kirkkoherran apulainen
1849–1850 Gustaf Vilhelm Engelbrekt Rancken, kirkkoherran apulainen
1853–1857 Kristian Edvard Bergman, kirkkoherran apulainen
1857–1858 Karl Gustaf Lindström, kirkkoherran apulainen
1858 Fredrik Engelbrekt Chydenius, virkavuosisaarnaaja
1858–1860 Anders Alexander Hartzell, virka- ja välisaarnaaja
1872–1873 Gustaf Erander, kirkkoherran apulainen
1873–1874 Karl Gustaf Sirén, kirkkoherran apulainen, virkavuosisaarnaaja
1874–1876 August Edvard Olivier Lundenius, armovuoden saarnaaja
1890–1891 Johan Axel Friberg, vt. kirkkoherra
1900–1901 Ernst Edvard Engström, vt. kirkkoherra
1907 Bengt Hjalmar Serenius, vt. kirkkoherra
1915–1916 Erik August Göransson, vt. kirkkoherra
1916–1917 Viktor Emanuel Jansson, vt. kirkkoherra
Arkisto
Hammarlandin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1637 ja historiakirjat vuodesta 1650. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1589–1947.
Seurakunnan historiakirjat vuosilta 1722–1794 on inventaariluettelon mukaan hävinnyt noin 1820.
Kansallisarkisto on digitoinut Hammarlandin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Hammarlandin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa.