Perustettiin Kokkolan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1826. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1838, jolloin emäseurakunnan papiston apulainen sijoitettiin Halsuaan asumaan. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 18.1.1856 ja siirrettiin kuuluvaksi Vetelin emäseurakuntaan 1860. Seurakuntaan liitettiin Lestijärven Kanalan kylä 1865. Erotettiin Vetelistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Halsuan kunta perustettiin 1868.
Muut nimet
Halso
Maakirjakylät
Alaveteli, Halsua, Lesti, Rössi (Rödsö), Rödsönmetsä, Sokoja (Såka), Vitsari (Vittsar)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 4.5.1865.
Kappalaiset
1866–1869 Johan Heininen
1871–1888 Karl Henrik Lindgren
1893–1897 Tahvo Puhakka
1898– Johan Alfred Lilius, virka lakkautettiin
Apupapit
1838–1843 Otto Mauritz Hohenthal, Kokkolan papiston apulainen
1843–1848 Zakris Ulrik Gallenius, Kokkolan papiston apulainen
1848–1849 Karl Fabian Springert, Perhon saarnaajan apulainen
1850–1865 Frans August Hällberg, Kokkolan papiston apulainen
Ylimääräiset papit
1865–1866 Johan Heininen, välisaarnaaja
1869–1871 Haniel Östring, vt. kappalainen
1888–1893 Isak Elenius, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen
1897 Niilo Viitala, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1897–1898 Johan Alfred Lilius, vt. kappalainen
Arkisto
Halsuan seurakunnan rippi-, tili- ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1838. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1838–1958.
Kansallisarkisto on digitoinut Halsuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.