Alkuaan Vehkalahden markkinapaikka eli kauppala, joka mainitaan jo 1336. Entiselle markkinapaikalle perustettiin kaupunki noin 1632 ja se sai privilegionsa 1653. Kaupungilla oli oma saarnaaja ainakin vuodesta 1665. Ensimmäinen kirkko rakennettiin tiettävästi samoihin aikoihin kaupungin perustamisen kanssa. Kaupunki hävitettiin isonvihan aikana 1712 ja rakennettiin uudelleen Uudenkaupungin rauhan jälkeen 1721. Kaupunkia varustettiin linnoituksilla 1722, 1741–1742 ja 1790. Kaupunki sai kuningas Fredrik I:n mukaan nimen Fredrikshamn eli Hamina kuninkaan käskykirjeellä 18.7.1723. Haminassa asui Kymenkartanon läänin maaherra 1723–1727, ja kun kaupunki vuoden 1743 rauhan jälkeen liitettiin kuuluvaksi Venäjään, sinne asetettiin konsistorio hallitsevan senaatin ukaasin mukaan 8.12.1743. Erotettiin Vehkaladesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1915. Vehkalahden kunta liitettiin Haminan kaupunkiin 2003.
Haminan kaupungin ruotsalaiseen seurakuntaan määrättiin oma kirkkoherra ilman ehdotusta kaupungin kutsusta 17.1.1728 ja kuningas sääti ruotsalaisen seurakunnan erotettavaksi Vehkalahden emäseurakunnasta 1.7.1740. Tämän jälkeen vain kaupungin suomenkieliset asukkaat katsottiin kuuluvaksi Vehkalahden seurakuntaan. Vuodesta 1743 ruotsalaisella seurakunnalla ei ollut omaa kirkkoherraa ja Vehkalahden emäseurakunta ja Haminan kaupunkiseurakunta katsottiin yhdeksi seurakunnaksi. Haminaan tosin asetettiin oma arkkidiakoni eli kappalainen, jolle annettiin entinen kirkkoherran palkka. Arkkidiakonin virka lakkautettiin 1812, jonka jälkeen kaupungilla oli oma kappalainen, joka sai laskea kaksinkertaiset virkavuodet keisarin asetuksella 24.1.1824.
Muut nimet
Fredrikshamn
Maakirjakylät
Hietakylä (Sandby), Hillo, Pampyöli (Bamböhle), Pappila, Poitsila, Reitkalli (Bredskall), Summa, Vilniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kaupungin osuudesta papinvaaleissa keisarin kirje 1.11.1828. Kaupungin pääsiäisrahoista keisarillisen senaatin päätös 21.8.1829. Uusi palkkausjärjestys 24.12.1896 sääti muun muassa, että Vehkalahden kirkkoherra sai kaupungista 600 markan ja kaupungin kappalainen 4 000 markan palkan.
Kirkkoherrat
1915–1918 Uno Mikael Renvall
1919–1939 Kustaa Lauri Helle (Hansson)
Apulaiset
1918 Elias Lamminpää, vt. kirkkoherra
1919 Eino Sormunen, vt. kirkkoherra
1919 Bruno Kunnaala, vt. kirkkoherra
Arkisto
Haminan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732 ja historiakirjat vuodesta 1726. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1732–1900.
Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan osa kaupungin porvareista pakeni vuoden 1742 sodan aikana. He ottivat mukaansa historiakirjat vuosilta 1726–1742, ja näitä kirjoja säillytettiin myöhemmin Loviisan kirkonarkistossa.
Kansallisarkisto on digitoinut Haminan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.