Alkuaan Akaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, jonka ensimmäinen kirkko vihittiin käyttöön 29.4.1666. Uusi kirkko eli saarnahuone rakennettiin 1779. Akaan kappalainen määrättiin asumaan seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.12.1859. Seurakunnassa oli tosin jo pitkään asunut emäseurakunnan pitäjänapulainen mutta seurakunta muodostettiin kappeliseurakunnaksi vasta Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.3.1892. Erotettiin Akaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.11.1897, jolloin siihen liitettiin kuuluvaksi Urjalan Taipaleen ja Mellolan kylät. Kolmas kirkko, joka oli tornillinen pitkäkirkko, rakennettiin arkkitehti Heikki Helinin piirustusten mukaan 1900. Kylmäkosken kunta perustettiin 1895 ja liitettiin Akaan kuntaan 2011. Maakirjakylät Alpila, Haanoja, Hautaa, Jokihaavisto (Haavisto), Järvihaavisto, Järviö, Kauhavuori (Kuhavuori), Kaulo, Kerisjärvi, Kuusjoki, Kylmäkoski, Käyrälä, Lontila, Mellola, Mustue, Nakkiala, Nauli, Onnia, Pappila, Poutala, Pätsiniemi, Raidisto, Riisikkala, Savikoski, Saviniemi, Sontula, Sotkia, Taipale, Tipuri, Tiura, Toijala, Vuolle Naapuriseurakunnat Akaa , Lempäälä , Urjala , Vesilahti Papisto Papiston virkatalosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Akaan kappalaisen virkatalon myynnistä Kylmäkoskelle saatiin niin sanottuun Naskalan rahastoon 6 040 markkaa 42 penniä. Kirkkoherrat 1907–1915 Aksel Hjalmar Rönberg 1916–1921 Evert Soini 1922–1925 Akseli Kajanti 1925–1932 Lauri Pietilä 1933–1954 V. R. Ruosterä (Rostedt) Kappalaiset 1896–1900 Hannu Hahnsson, virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1892–1895 Vilhelm Palmroth , vt. kappalainen 1895 Erik Johansson, vt. kappalainen 1895–1896 Konrad Edvard Vanne , vt. kappalainen 1900–1903 Kustaa Adolf Paasio , vt. kappalainen 1903–1906 Usko Äänis Ilmi Tuhkanen , vt. kappalainen 1906–1907 Johan Emil Aaltio (Andelin ), vt. kirkkoherra 1916 Juho Kangasvuo, vt. kirkkoherra Arkisto Kylmäkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1890. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1920. Kansallisarkisto on digitoinut Kylmäkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Uskelan emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1822. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.10.1884, jolloin siirrettiin kuuluvaksi Pertteliin. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 3.9.1908. Ero toteutui 1913, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kuusjoen kunta perustettiin 1886 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Hämäläinen, Impola, Kanunki, Kurkela, Kuttila, Kuusjoenperä, Papinpelto, Pappila, Raatala, Tiskarla Naapuriseurakunnat Halikko , Kiikala , Koski , Marttila , Pertteli , Somero , Uskela Papisto Kappalainen sai heikkojen tilusetujen korvaukseksi neljä kuutiometriä halkoja, 132 kiloa heiniä ja kuusi lyhdettä olkia kultakin manttaalilta Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Kun Kuusjoen erottamisesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi päätettiin, Keisarillinen senaatti määräsi kappalaisen viran lakkautettavaksi 3.9.1908. Kirkkoherrat 1913–1935 Antti Fabian Oja 1936– Niilo Ossian Jaakkola Kappalaiset 1886–1890 Samuel Vilhelm Roos 1890–1901 Samuel Brynolf Fredriksson 1901–1906 Herman Vihtori Selin 1906–1913 Antti Fabian Oja , virka lakkautettiin 1908 Arkisto Kuusjoen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1886. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kuusjoen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Piikkiön emäseurakunnan kappeliksi tuomiokapitulin suostumuksella 19.1.1653 mutta perustaminen toteutui vasta 1659. Kuusistossa sijaitsi katolisella ajalla 1200- ja 1300-lukujen taitteessa rakennettu piispanlinna, joka purettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 1528. Kappeliseurakunta yhdistettiin emäseurakuntaan keisarin käskykirjeellä 28.10.1863 mutta kappelioikeudet annettiin takaisin 24.1.1885. Erotettiin Piikkiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 8.4.1914. Kuusiston kunta perustettiin 1914 ja liitettiin Kaarinan kuntaan 1946. Muut nimet Kustö, Kuusluoto Maakirjakylät Ämboda, Finby, Isokylä, Järvenkylä, Joensuu, Jullas, Kärrom, Korsnäs, Krogsby, Kuusiston kartano, Munkäng, Räfnäs, Vuorlahti Naapuriseurakunnat Kaarina , Kakskerta , Parainen , Piikkiö Papisto Kappalaisen virkataloksi määrättiin kuninkaan käskykirjeellä 28.2.1732 Kärromin tila, joka vaihdettiin Smedsin tilaan keisarin käskykirjeellä 26.4.1887. Kappalaiset 1659 Johan Andrea Neostadius 1673–1674 Anders 1675–1678 Matias Coraeus 1678–1692 Eerik Ketharenius 1692– Sakarias Hornaeus 1709–1724 Johan Langius 1724–1727 Andreas Hidéen 1729–1737 Eerik Hansenius 1737–1738 Matias Lundenius 1738–1759 Matias Petrelius 1759–1772 Karl Wallenström 1772–1800 Salomon Möller 1802–1823 Jonas Enberg 1825–1841 Ulrik Leidenius 1843–63 Otto Reinhold Halleen 1893–1897 Kustaa Bernhard Hytönen 1899–1902 Anton Anshelm Virtanen 1904– August Edvard Helin 1949–1953 Toivo Lauri Laurmaa Ylimääräiset papit 1759–1761 Jeremias Kruuse , kapalaisen apulainen 1772– Johan Churberg , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1823–1824 Ulrik Leidenius , virkavuodensaarnaaja 1824–1825 Anders Gustaf Gonander , armovuodensaarnaaja 1833–1836 Josef Ernvall , kappalaisen apulainen 1841–1843 Erik William Wladimir Danielsson , virka– ja armovuodensaarnaaja 1885–1886 Axel Gabriel Hällström , vt. kappalainen 1887 August Alfred Murén , vt. kappalainen 1887–1889 Nikolai Blom , vt. kappalainen 1891–1893 Kustaa Bernhard Hytönen , vt. kappalainen 1897–1898 Otto Vilho Tupala , vt. kappalainen 1898–1899 Anton Anselm Virtanen , vt. kappalainen 1901–1902 August Edvard Helin , vt. kappalainen Arkisto Kuusiston seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1705 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1652–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Kuusiston seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Muodostettiin Iitin ja Valkealan emäseurakuntiin kuuluneista kylistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1918. Pääkirkko valmistui kivestä arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien mukaan 1929. Seurakuntaan on kuulunut myös vuona 1925 perustettu Voikkaan rukoushuone, joka vihittiin kirkoksi 1961. Kuusankosken kunta perustettiin 1921, muodostettiin kauppalaksi 1957, kaupungiksi 1973 ja liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Hirvelä, Jokela, Kirkonkylä, Kuusanniemi, Kymenranta (Pilkanmaa ja Kyöperilä), Mattila, Maunuksela, Ruotsula, Saarento Naapuriseurakunnat Elimäki , Iitti , Jaala , Kouvola , Valkeala Papisto Kirkkoherrat 1919–1928 Arvi Malmivaara 1929–1941 Gabriel Johannes (Hannes) Laasonen 1943–1952 Kaarlo Hautaniemi Arkisto Kuusankosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1919. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Kuusankosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Iitin emäseurakunnan Vesikansan puoli saatiin perustaa kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 14.3.1810 ja maaherran luvalla 29.8.1810 mutta kappeliseurakunnan perustamista ei pantu toimeen. Kappalaisen virkatalo hankittiin ja kirkon hautausmaan paikat lohkaistiin. Armollisessa käskykirjeessä 5.5.1843 kuitenkin suostuttiin anomukseen, että kirkkorakennus toistaiseksi jätettäisiin sikseen. Kappelin erottamiseksi Iitistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisari antoi kieltävän vastauksen 26.4.1870 ja samoin anomukseen kapppeliseurakunnan järjestämisestä 21.12.1870. Jaala erotettiin Iitistä lopulta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 19.5.1873, jolloin se määrättiin ainoastaan kirkkoherran hoidettavaksi. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1906. Seurakunnan ensimmäisen kirkon piirrustukset olivat jo valmiina 1823 mutta kirkko rakennettiin uusin suunnitelmin vasta 1878. Jaalan kunta perustettiin 1879, siihen liitettiin Iitin kunnan Kimon kylä 1922 ja kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Ansalahti, Haapalahti, Hartola, Honnila, Huhdasjärvi, Jaala, Karijärvi, Kimola, Paljakka, Palojärvi, Siikakoski, Taipale, Uimila, Vesala Naapuriseurakunnat Heinola , Kuusankoski , Mäntyharju , Valkeala Papisto Seurakunnan pappila oli aikanaan lampuotien vuokrattavana. Kirkkoherrakunnan perustamisen jälkeen vt. kirkkoherrat asuivat väliaikaisessa pappilassa kirkon luona. Kirkkoherrat 1906–1919 Kustaa Palmunen Ylimääräiset papit 1879–1885 Ernst Robert Harlin , vt. kirkkoherra 1885–1895 Johan Auvinen , vt. kirkkoherra 1895–1905 Frans Viktor Hollming , vt. kirkkoherra 1905–1906 Kustaa Palmunen , vt. kirkkoherra Arkisto Jaalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1877, tilikirjat vuodesta 1852 ja historiakirjat vuodesta 1879. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1834–1936. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Jaalan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Hollolan, Lapveden ja Vehkalahden emäseurakuntien osista 1539 ja myöhemmin seurakunnasta erotettiin itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Valkealan ja Mäntyharjun kappelit. Seurakunnan perustaminen oli ollut vireillä jo 1515 mutta se keskeytyi Tukholman verilöylyyn 1520. Aiemmin piispa Arvid Kurki oli myös ehdottanut tarkastusmatkallaan Hollolassa yli 1 400 tilan pitäjän jakamista mutta seurakuntalaiset olivat tuolloin vastanneet: "Ei se koira jänistä hauku, joka väkisin metsään viedään". Seurakunta kuului aikanaan Villähden ja Tennilän nimismiehen pitäjiin. Hämeeseen aiemmin kuulunut seurakunta liitettiin Kymenkartanon lääniin Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja myöhemmin se oli osa Uudenmaan lääniä. Iitin pohjoisosan Vesikansan osa sai luvan muodostaa Jaalan kappeliseurakunnan 1810 mutta tätä ei pantu toimeen ja Jaala erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vasta 1873. Iitin kunta perustettiin 1869 sen itäosista lohkottu alue, Kuusaanmaa, puolet Keltin kylästä ja suurin osa Pilkanmaasta, liitettiin perustettuun Kuusankosken kuntaan 1921. Muut nimet Iittimaa, Iithimä, Ithis, Iittis Maakirjakylät Haapakimola, Kauramaa, Kausala, Kimola, Kirkonkylä, Koliseva, Koskenniska, Lyöttilä, Muikkula, Niinimäki, Perheniemi, Radansuu, Saaranen, Sitikkala, Säyhte, Sääskjärvi, Taasia, Tapola, Vuolenkoski Naapuriseurakunnat Artjärvi , Elimäki , Heinola , Kuusankoski , Lapinjärvi , Mäntyharju , Nastola , Orimattila , Valkeala Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 25.2.1729 ja se vahvistettiin 4.12.1734. Maakauppiaittain kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 19.4.1871. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 19.12.1884. Pappilaan kuului Inkimaan kruununuudistila, joka oli kahden lampuodin viljetävänä. Heikkolan mylly tuomittiin pappilaan kuuluvaksi kihlakunnanoikeuden tuomiolla 26.2.1667. Aiemmin seurakunnan vaalisaarnat toimitettiin myös ruotsiksi tuomikapitulin pöytäkirjan 15.11.1817 mukaan. Kirkkoherrat 1515–1520 Dominus Laurentius 1521–1534 Nils Augustii Procopaeus 1536–1541 Aeschillus Nicolaus 1544–1550 Kristian Procopaeus 1554–1571 Aeschillus 1571–1591 Petrus Erici Peuronius 1592–1606 Ericus Petri Peuronius 1607–1629 Carolus Bartholdi Padasjokensis (Quintus, Ithimaeus) 1630–1653 Severinus (Söfring) Nicolai Nastolensis 1662–1669 Ericus Arvidi Ancherus 1670–1704 Johan Paulinus 1704–1736 Arvid Paulinus 1737–1757 Arvid Paulin 1759–1763 Jonas Krook 1767–1786 Nils Ursin 1787–1796 Jakob Johan Ursinus 1799–1816 Israel Ståhlberg 1818–1819 David Lönneström 1821–1837 Gustaf Fredrik Hjerppe 1838–1857 Karl Fredrik Relander 1860–1904 Vilhelm Ludvig Lundan 1905– Johan Samuel Pajula 1920–1923 Henrik Gabriel Outinen 1926–1949 Fredrik Julius Vuorio Kappalaiset 1516–1521 Nicolaus 1524–1544 Kristian Procopaeus 1544–1551 Petrus 1554–1592 Carolus Petri –1608 Carolus Bartholdi –1629 Severinus Nicolai 1630–1640 Bartholdus Caroli 1655–1661 Ericus Arvidi Ancherus 1687– Karl Ithimaeus 1691–1725 Paulus Paulinus 1726–1745 Johan Plogman 1747–1762 Israel Ståhlberg 1765–1794 Karl Fredrik Leopold 1797–1809 Karl Östberg 1811–1826 Peter Johan Relander 1830–1834 Gustaf Adolf Backman 1836–1852 Karl Tapenius 1854–1896 Samuel Henrik Nordström 1898–1928 August Alfred Murén Pitäjänapulaiset 1761– Israel Cajander 1773–1778 Israel Ståhlberg 1778–1783 Henrik Gabriel Savenius Ylimääräiset papit 1794–1806 Karl Johan Grahn , armovuoden saarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran sijaine 1806–1810 Jeremias Oseni , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1806–1821 Gustaf Henrik Krogerus , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1810–1811 Nils Johan Perander , vt. kappalainen 1819–1823 Karl Fredrik Relander , kappalaisen apulainen 1826 Johan Stenius , virkavuoden saarnaaja 1826–1827 Adolf Fredrik Hjelmman , armovuoden saarnaaja kappalaisen virassa 1827–1830 Peter Johan Relander , armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen 1828–1837 Benjamin Fabritius , kirkkoherran apulainen 1830–1833 Anders Gustaf Eklund , kappalaisen apulainen 1833–1836 Olof Nevander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1837–1838 Karl Gustaf Siljander , välisaarnaaja 1838 Alexander Benedikt Zilliacus , välisaarnaaja 1838–1855 Reinhold Olivier Gahmberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1847 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1847–1853 Johan Alexander Thomander , kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1853–1865 Johan Fridolf Relander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1863–1865 Frans Karl Otto Vilhelm Winter , kirkkoherran apulainen 1874 Anders Pulkkinen , kirkkoherran apulainen 1878 Johan Hänninen , kirkkoherran apulainen 1878–1883 Adam Järveläinen , kappalaisen apulainen 1883–1885 Henrik Johan Pastinen , kirkkoherran apulainen 1883 Viktor August Nyberg , kappalaisen apulainen 1883–1884 Henrik Tanner , kappalaisen apulainen 1884–1890 Tobias Valjakka, kappalaisen apulainen 1885–1888 Johan Edvard Laakso , vt. kirkkoherra 1886 Artur Leopold Heideman , kappalaisen apulainen 1888–1894 Peter Gustaf Korpi , vt. kirkkoherra 1890–1891 Gustaf Immanuel Cantell , vt. kappalainen 1891–1894 Gustaf Adolf Varén , vt. kappalainen 1894–1899 Gustaf Sahlberg , vt. kirkkoherra 1894–1898 August Alfred Murén , vt. kappalainen 1899–1902 Juhana Kustaa Toppola , vt. kirkkoherra 1902–1905 Kustaa Palmunen , vt. kirkkoherra 1909– Kustaa Eugén Airila , vt. kirkkoherra Arkisto Iitin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1748 ja historiakirjat vuodesta 1721. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1899. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin ja arkistoa hävitettiin isonvihan aikana, jolloin vanhimmat rippi-, tili- ja historiakirjat lienevät tuhoutuneet. Seurakunnan historiakirjat ovat säilyneet vasta Uudenkaupungin vuoden 1721 rauhan jälkeiseltä ajalta. Kansallisarkisto on digitoinut Iitin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pyhtään emäseurakunnan anneksiksi 24.3.1640. Peippolan ja Mustilan kartanoiden omistajilla eli vapaaherrallisella Wrede-suvulla oli oikeus kutsua (ius vocandi) kirkkoherra, mistä johtuen kirkkoherraa kutsuttiin Elimäen esipapiksi. Seurakuntaan oli määrättynä kappalainen tai kirkkoherra kunnes seurakunta erotettiin Pyhtäästä Turun rauhassa 1743 ja liitettiin anneksina perustettuun Degerbyn eli Loviisan kirkkoherrakuntaan. Erotettiin Anjalan tavoin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.4.1863, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Pitäjänkokouksen pöytäkirjan 29.7.1792 mukaan ruotsinkielinen jumalanpalvelus tuli pitää talvella joka neljäs ja kesällä joka kolmas sunnuntai. Elimäen kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Muut nimet Elimä Maakirjakylät Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Kesola, Kirkonkylä, Moisio, Mustila, Nappa, Niinimäki, Peippola, Rahikkala, Ratula, Raussila, Teutkoski, Villikkala, Vilppula, Wärälä Naapuriseurakunnat Anjala , Iitti , Kouvola , Kuusankoski , Lapinjärvi , Pyhtää , Ruotsinpyhtää , Valkeala Papisto Loviisan kirkkkoherran tuli palkata apulainen Elimäen anneksia varten. Kirkkoherran apulaisen asunnosta Keisarilllisen senaatin päätökset 19.2.1848 ja 24.1.1859 sekä kihlakunnanoikeuden päätös 7.10.1853. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samalla tavoin kuin Loviisassa Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 13.4.1863. Senaatti antoi valtakirjan sille, jonka ilmoitti saaneen eniten ääniä Keisarillisen senaatin kirjeen 23.5.1864 mukaisesti. Peippolan kartanon omistaja rouva Johanna Ulrika af Forselles lahjoitti kappalaisen virkataloksi ikuisiksi ajoiksi maata ja laitumen kartanon yhteisiltä mailta, mistä pitäjänokouksen pöytäkirjassa 23.9.1781, 17.10.1784 ja 3.6.1787. Lahjoittajan perilliset valittivat lahjoituksesta. Asiasta kuitenkin sovittiin kirkonkokouksessa 12.1.1794 ja Porvoon laamannioikeus vahvisti sen 24.1.1794. Rovasti Stark lahjoitti 156 riikintaalaria 11 killinkiä kiertokoulua varten 1769. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 13.4.1863. Myllynomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 9.6.1876. Uusi palkkausjärjestys 30.5.1893 sääti muun muassa, että kirkkoherra sai käyttää vastedeskin määrättyä laidunta Peippolan säterin maalla, mutta säädöstä muutettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.1.1898. Kirkkoherrat 1864–1885 Robert Toussaint Enckell 1887–1894 Karl Edvard Fritjof Bergroth 1895–1904 Bengt Adolf Broms 1905 Berndt Robert Henriksson 1909–1916 Gustaf Werner Törnvall 1919–1939 Kustaa Palmunen 1941–1964 Kaarlo Hyrske Kappalaiset 1593 Johan Andreae 1618 Carolus 1620 Anders Hattulanius 1639–1641 Arvidus Johannis Wiburg 1647–1651 Sigfrid Matthiae 1642–1646 Israel Caroli Ithimaeus 1658–1677 Isaak Arahami Nircko 1697–1725 Olaus Dufva 1723–1731 Karl Nircko 1733–1739 Fabian Gudseus 1742–1771 Salomon Gestrin 1771–1784 Johan Westrell 1788–1825 Erik Jakob Backman 1826–1836 Gustaf Johan Blylodh 1837–1838 Adolf Lyra 1845–1865 Robert Toussaint Enckell , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1745–1781 Erik Malanus , papin apulainen, pitäjänapulainen 1865–1868 Reinhold Theodor Gestrin 1871–1887 Matti Fredrik Kotilainen 1890–1899 Johannes Hovilainen 1899–1903 Johan Wladimir Aleksander Kuhlberg 1906–1909 Kustaa Iivari Savander 1910–1914 Juho Artturi Siivonen 1915–1924 Uno Ivar Valanne Kappalaiset 1924–1925 Uuno Iivari Valanne 1927–1930 Reino Waldemar Soini 1930–1936 Juho Nimrod Joutsela (Johansson ) 1936–1954 Paavo Aarne Salo Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1745–1771 Johan Westrell , kappalainen, apupappi 1784–1787 Johan Westrell , kappalainen, apupappi 1786–1788 Erik Jakob Backman , apupappi 1795–1804 Jacob Uppström , kappalaisen apulainen 1804–1817 Fredrik Ferdinand Sirelius , Loviisan kirkkoherran ja pitäjänapulainen 1808–1819 Karl Fredrik Norring , kappalaisen apulainen 1817–1822 Gustaf Johan Blylodh , (Loviisan) kirkkoherran apulainen 1819–1825 Gustaf Adolf Backman , kappalaisen apulainen 1822–1828 Adolf Vilhelm Roschier , (Loviisan) kirkkoherran apulainen 1825–1826 Johan Rönn , armovuodensaarnaaja 1826 Sigfrid Gustaf Kroijerus , armovuodensaarnaaja 1827 Karl Gröhn , armovuodensaarnaaja 1827–1828 Gustaf Magnus von Hertzen , armovuodensaarnaaja 1828–1833 Gustaf Adam Bergh , Loviisankirkkoherranapulainen 1830–1868 Reinhold Theodor Gestrin , pitäjänapulainen, apupappi 1833–1838 Johan Adolf Järnefelt , kirkkoherranapulainen 1836–1837 Karl Gustaf Siljander , kirkkoherranapulaisen sijainen 1837–1838 Vilhelm Ludvig Lundan , kirkkoherranapulaisen sijainen 1838–1845 Per Samuel Ceder , (Loviisan) kirkkoherran apulainen 1838–1844 Adolf Lyra , apupappi 1845–1864 Robert Toussaint Enckell 1845 Zakarias Lille , kirkkoherran apulainen 1845–1858 Gustaf Leonard af Enehjelm , kirkkoherran apulainen 1858–1865 Reinhold Teodor Gestrin , kirkkoherran apulainen 1871–1887 Mats Fredrik Kotilainen , pitäjänapulainen 1900–1903 Johan Vladimir Alexander Kuhlberg , pitäjänapulainen 1906–1909 Kustaa Iivari Savander , pitäjänapulainen Ylimääräiset papit 1836–1837 Johan Fredrik Kjellstrand , välisaarnaaja 1838 Johan Adolf Petander , kirkkoherran apulaisen sijainen 1838 Samuel Henrik Nordström , kirkkoherran apulaisen sijainen 1886–1889 Karl Alexander Sahlberg , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen 1890–1899 Johan Hovilainen , pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1895 Johan Emanuel Tuomala , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1899–1900 Johan Emanuel Tuomala , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1904 Lennart Leander Byman , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1904–1905 Jaakko Ilmonen , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1906 Anton Einari Koskenniemi , vt. kirkkoherra 1906–09 Väinö Henrik Haveri, vt. kirkkoherra Arkisto Elimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1942. Seurakunnan arkiston vanhimmat asiakirjat ovat tuhoutuneet sota-aikoina. Pappilan vuoden 1758 palossa ei tiedetä tuhoutuneen asiakirjoja ja myös kappalaisen virkatalon palo 7.5.1922 saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Vuoden 1887 tarkastuksessa määrättiin kuulutukset vuodesta 1723 poltettaviksi, mikä myös tapahtui. Kansallisarkisto on digitoinut Elimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Taivassalon emäseurakunnan kappelina Vartsalan nimellä ainakin jo 1554. Seurakunnalla mainitaan uusi kirkko vuonna 1639 ja oma kappalainen ainakin vuodesta 1649. Muodostettiin vuonna 1670 perustetun Pyhän Jaakobin eli Kunnaraisten rukoushuonekunnan kanssa yhdeksi kappeliseurakunnaksi, kun tuomiokapituli antoi luvan rakentaa kirkon Kivimaan saarelle 26.3.1782. Tämän jälkeenkin seurakuntalaisilla oli oikeus käyttää Vartsalan ja Kunnaraisten vanhoja hautausmaita. Erotettiin Taivassalosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Kustavin kunta perustettiin 1874. Kustavin kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Kustaviksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1897. Muut nimet Gustavs, Kivimaa Maakirjakylät Anavainen, Elmnäinen, Friisilä, Viherlahti (Grönvik), Kunnarainen (Fagernäs), Idula, Kaurissalo, Kivimaa, Koelsuu (Godelsjö), Koivula, Laupunen (Löpö), Lypyrtti (Lypörtö), Pohjois-Vartsala (Norrvartsala), Parattula, Pleikilä (Bleknäs), Puota, Pöyli, Rahikorpi, Ruola, Salmniittu, Siusluoto (Sjusholm), Kiparluoto (Skepparluoto), Kevo (Stansholm), Iso-Rahi (Storrahi), Ruoni (Strömma), Etelä-Vartsala (Södervartsala), Vähärahi, Länsikylä (Västerby) Naapuriseurakunnat Brändö , Iniö , Lokalahti , Taivassalo , Uusikirkko , Velkua Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeessä 22.10.1836. Kirkkoherrat 1880–1893 Karl Sixtus Olsson 1881–1888 Johan Henrik Vehmanen 1895–1912 Juho Kustaa Heino (Hollmén) 1913–1920 Torsten Mauritz Hohenthal 1922–1954 Allan Oksanen Saarnaajat 1730–1739 Tobias Tocklenius 1740–1771 Henrik Hildén 1772–1789 Esaias Hildén Kappalaiset 1790–1791 Jakob Beckman 1792–1814 Gustaf Johan Tenlenius 1814–1834 Mikael Åkerblom 1838–1841 Karl Gustaf Hollmén 1841–1864 Johan Lagerstedt , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1720–luku Tobias Tocklenius , kappalaisen apulainen 1757–1867 Johan Sadenius , kappalaisen apulainen 1767–1872 Esaias Hildén , kappalaisen apulainen 1807–1810 Johan Viander , kappalaisen apulainen 1810–1813 Johan Lindlöf , kappalaisen apulainen 1813–1815 Johan Renholm , kappalaisen apulainen 1828–1830 Benjamin Sulin , apulainen 1830–1833 Jakob Vilhelm Mittler , apulainen 1833–1836 Gustaf Adrian Jordan , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1836–1838 Erik Vilhelm Rangelius , välisaarnaaja 1864–1870 Frans Fritjof Colérus , vt. kappalainen 1870–1872 Karl Alfred Mittler , vt. kappalainen 1872–1875 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen 1875–1876 Gustaf Edvard Lybeck , vt. kappalainen 1877–1881 Johan Henrik Vehmanen , vt. kappalainen 1888–1889 Otto Vilhelm Åkerman , vt. kirkkoherra 1893–1894 Karl Magnus von Essen , vt. kirkkoherra 1894–1895 Kaarlo Haavio , vt. kirkkoherra Arkisto Kustavin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1723 ja historiakirjat vuodesta 1676. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1699. Kansallisarkisto on digitoinut Kustavin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1666. Keisarillinen senaatti antoi kieltävän vastauksen 1.1.1861 hakemukseen tulla erotetuksi Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Tähän anomukseen kuitenkin suostuttiin keisarin käskykirjeellä 11.11.1872 ja ero toteutui 1893. Seurakunnassa toimineen Kurun nuorten kristillisen yhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.9.1905. Kurun kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Ylöjärven kuntaan 2009. Maakirjakylät Aurejärvi, Haimari, Hannunsarka (Hatanpää), Juhtimäki, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Olkitaipale, Padustaipale Pengonpohja,Petäjälampi, Pohja, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttaskorpi, Sontu, Vaakaniemi Naapuriseurakunnat Ikaalinen , Kihniö , Parkano , Ruovesi , Teisko , Viljakkala , Virrat , Ylöjärvi Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 6.7.1872. Kirkkoherrat 1893–1945 Aukusti Mauri Numminen 1946–1960 Pauli Lumme Kappalaiset 1725–1745 Gustaf Allenius 1749–1769 Mikael Cairenius 1773–1805 Andreas Indrenius 1807–1835 Isak Emanuel Polviander 1838–1872 Isak Salenius 1874–1877 Jonatan Johansson , virka lakkautettiin Viralliset apulaiset 1946–1948 Tapani Pietilä 1948–1952 Veikko Veijola Ylimääräiset papit 1801–1807 Karl Indrén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1824–1832 Robert August Polviander , apulainen 1832–1838 Anders Hellén , apulainen, vt. kappalainen 1849–1850 Robert Johan Uskelin , apulainen 1851–1852 Fredrik Rosenqvist , apulainen 1852–1853 Anders Abraham Favorin , apulainen 1853–1854 Jakob Simelius , apulainen 1854–1871 Magnus Edvard Alander , apulainen 1871–1872 Josua Johansson , apulainen, vt. kappalainen 1872–1873 Frans Fritjof Vallenius , vt. kappalainen 1873–1874 Berndt Israel Söderman , vt. kappalainen 1877–1878 Karl Gustaf Sirén , vt. kappalainen 1879–1884 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen 1884–1885 Johan Saladin Ticklén , vt. kappalainen 1885–1886 Anton Malakias Havonen , vt. kappalainen 1886–1893 Gustaf Emil Fager , vt. kappalainen 1896 Edvard Emil Elenius , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Emil Oskar Ojala , kirkkoherran apulainen 1897–1899 Frans Eero Silander , kirkkoherran apulainen 1899–1903 Artturi Eemil Lehtinen , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Juhani Vilkki , kirkkoherran apulainen 1909– Karl Henrik Bernhard Johannes Björklund , kirkkoherran apulainen 1930–1935 Väinö Kurkinen, kirkkoherran apulainen 1935–1936 Pauli Lumme, kirkkoherran apulainen Arkisto Kurun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1718 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1901. Kansallisarkisto on digitoinut Kurun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Moskovalaisen maaverokirjan mukaan Kurkijoen pogosta oli 1500 jaettu yhdeksään perevaaraan; Kylälahden, Pekolan, Kurkijoen, Sorolan, Lapinlahden, Saaren, Kokkolan, Otsanlahden ja Kesvalahden perevaaroihin. Seurakunnassa oli vuonna 1589 Kannansaarella autio Pyhän Marian puuluostari ja toinen luostari sijaitsi Heinisinmaalla. Kurkijoen vanhaan ortodoksiseen seurakuntaan kuului Lapinlahden, Tiuralan, Veijolan, Tervun, Sorolan, Miklin, Tyrjän, Sammatlammin ja Uukuniemen kappelit. Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksisesta seurakunnasta muodostettiin luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 1646. Väitetään, että ensimmäisenä luterilaisena kirkkona olisi käytetty Neitsyt Marian luostaria tai Marian syntymisen kirkkoa. Kurkijoen ollessa kreivikuntanta kirkko sijoitettiin "kaupunkiin" 1686 mutta hautausmaa jäi entiselle paikalleen puolen peninkulman päähän kirkosta, jossa se myöhemminkin sijaitsi. Hirsiä mainitaan vedetyn uutta kirkkoa varten 1753 mutta vanha rappeutunut kirkko seisoi vielä helmikuussa 1768, jolloin sen tilalle rakennettiin uusi kirkko. Kurkijoen kunta perustettiin 1865. Kurkijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kurkijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kurkijoen asukkaat sijoitettiin Loimaalle, Pöytyälle, Alastarolle, Mellilään, Metsämaalle ja Oripäähän. Muut nimet Kronoborg Maakirjakylät Alho, Aromäki, Elisenvaara, Haavikko, Huutomäki, Hämeenlahti, Ihojärvi, Kannansaari, Korpisaari, Kurkijoki, Kuuppala, Lapinlahti, Lepousmäki, Levanpelto, Luhovaara, Marjanvaara, Mikrilä, Oksentiinmäki, Otsanlahti, Pohjiinkylä, Rahola, Riekkala, Rummunsuo (Rungonsuo), Räihänvaara, Saares, Savi, Savoja, Sillankorva, Sorjo, Soskua, Särkijärvi, Tervu, Titto, Wätikkä (Svätikkä) Naapuriseurakunnat Hiitola , Jaakkima , Lumivaara , Parikkala Papisto Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 3.10.1726. Papiston saatavista "koulusta" eli ruumiinsaattolaulusta Keisarillisen senaatin päätös 10.12.1836. Suostumus palkasta vahvistettiin 17.12.1853. Kappalaisen palkasta suostunta konsistorin tarkastuksessa 1753. Vuonna 1761 ilmoitettiin, että eräiden sporttelien sijasta oli maksettava sovintojyviä. Kappalaisen voisaatavista Keisarillisen senaatin päätös 11.11.1848. Kirkkoherrat 1638–1650 Martinus Thomas Windmun 1663–1669 Laurentius Stephani 1673 Johannes Johannis Rachlitius 1681–1702 Petrus Petrinus 1704–1706 Johan Hollender 1708 August Hoppenstång 1717 Thomas Licenius 1724–1728 Anders Neglick 1728–1758 Paul Neglick 1758–1769 Johan Saxberg 1785 Laurentius Rothenberg 1795–1802 Johan Adolf Europaeus 1803–1846 Jacob Johan Slottman 1848–1862 Gabriel Reinhold Hartman 1866–1897 Adolf Emerik Olsoni 1898– Gustaf Arokallio (Pettersson) Kappalaiset 1646 Simon Petri 1702–1704 Johan Hollender 1703–1705 Johan Tönnerus 1705–1724 Anders Neglick 1724–1728 Paul Neglick 1728–1748 Johan Stråhlman 1750–1769 Anders Malmsted 1785–1806 Mikael Melanchton 1807–1808 Johan Kristian Hornborg 1808–1811 Fredrik Vilhelm Malmsted 1816–1839 Karl Josef Europaeus 1842–1852 Gustaf Stråhlman 1855–1886 Karl Gustaf Vinter 1888–1898 Gustaf Petterson 1899– Karl Gustaf Olsoni Ylimääräiset papit 1799–1802 Anders Johan Malmsted , kappalaisen apulainen 1805–1806 Anders Johan Malmsted , kappalaisen apulainen 1806–1809 Karl Josef Europaeus , kirkkoherran apulainen 1810–1816 Johan Henrik Zweigberg , kirkkoherran apulainen, vt kappalainen 1818–1822 Gustaf Fredrik Melart , kirkkoherran apulainen 1822–1830 Alexander Vilhelm Herkepaeus , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Alexander Benedikt Zilliacus , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1832–1840 Karl Johan Cederblad , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen 1837–1838 Alexander Magnus Oleander , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Mårten Henrik Fabritius , kappalaisen sijainen, välisaarnaaja 1840–1843 Albert Sarén , kirkkoherran apulainen 1843–1846 Jacob Helenius , kirkkoherran apulainen 1846–1854 Alexander Vilhelm Mansner , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra. 1852–1855 Anders Rosberg , kappalaisen apulainen ja armonvuodensaarnaaja 1854 Herman Ekman 1854–1855 Gustaf Robert Böök , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Anders Gustaf Forsblom , kirkkoherran apulainen 1856–1859 Bernhard Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1860–1866 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1862–1866 Filemon Dahl , kirkkoherran apulainen armonvuodensaarnaaja 1880–1881 Johan Ivan Vallentius , kappalaisen apulainen 1881 Johan Auvinen , kappalaisen apulainen 1881–1882 Johan Hänninen , kappalaisen apulainen 1882–1884 Julius Immanuel Gummerus , vt. kappalainen 1884–1885 Anton Jacklin , vt. kappalainen 1885–1887 Julius Immanuel Gummerus , vt. kappalainen 1886–1889 Carl Gustaf Olsoni , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Pekka Sormunen , vt. kappalainen 1891–1892 Erik Johan Karanen , kirkkoherran apulainen 1893 Gustaf Lennart Lilius , kirkkoherran apulainen 1893 Erik Vilhelm Hagfors , kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen 1894–1897 Martti Matias Hellsten , kirkkoherran apulainen, armonvuodensaarnaaja 1895–1896 Frans Henrik Snellman , vt. kappalainen 1897–1899 Niilo Vitikainen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1906–1913 Juho Waronen , kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra Arkisto Kurkijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1900-luku. Osa arkistosta paloi kappalaisen pappilassa ennen vuotta 1748 ja lisäksi osan arkistosta sanotaan hävinneen vuoden 1776 jälkeen pappilan palossa, jossa vuotta 1763 edeltävät rippikirjat tuhoutuivat. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kurkijoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)