top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Elimäki

Perustettiin Pyhtään emäseurakunnan anneksiksi 24.3.1640. Peippolan ja Mustilan kartanoiden omistajilla eli vapaaherrallisella Wrede-suvulla oli oikeus kutsua (ius vocandi) kirkkoherra, mistä johtuen kirkkoherraa kutsuttiin Elimäen esipapiksi. Seurakuntaan oli määrättynä kappalainen tai kirkkoherra siihen asti, että erotettiin Pyhäästä Turun rauhassa 1743 ja liitettiin anneksina perustettuun Degerbyn eli Loviisan kirkkoherrakuntaan. Erotettiin Anjalan tavoin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.4.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Ruotsinkielinen jumalanpalvelus tuli pitää talvella joka neljäs ja kesällä joka kolmas sunnuntai pitäjänkokouksen pöytäkirjan 29.7.1792 mukaan. Elimäen kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009.


Muut nimet

Elimä


Kylät

Haapala, Hämeenkylä, Hongisto, Huitila, Joensuu, Jokela, Kesola, Koskisto (Teutkoski), Mäkiselkä, Mettälä, Mettuoli, Moisio, Mommola, Mustila, Myllylä, Naaraoja (Naara), Nappa, Nokkala, Peippola, Pitkäsilta, Porrassuo, Rahikkala, Ratula, Raussila, Takamaa, Teuronen, Värälä, Villikkala, Vilppula


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Loviisan kirkkkoherran tuli palkata apulainen Elimäen anneksia varten. Kirkkoherran apulaisen asunnosta keisarilllisen senaatin päätökset 19.2.1848 ja 24.1.1859 sekä kihlakunnanoikeuden päätös 7.10.1853. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samalla tavoin kuin Loviisassa keisarillisen senaatin käskykirjeellä 13.4.1863 ja senaatti antoi valtakirjan sille, jonka ilmoitti saaneen eniten ääniä keisarillisen senaatin kirjeen 23.5.1864 mukaisesti.


Kappalaisen virkataloksi lahjoitti Peippolan kartanon omistaja rouva Johanna Ulrika af Forselles ikuisiksi ajoiksi maata ja laitumen kartanon yhteisiltä mailta, mistä pitäjänokouksen pöytäkirjassa 23.9.1781, 17.10.1784 ja 3.6.1787. Lahjoitus aiheutti valituksia lahjoittajan perillisten puolelta, mutta asiasta sovittiin kirkonkokouksessa 12.1.1794 ja Porvoon laamannioikeus vahvisti sen 24.1.1794. Rovasti Stark lahjoitti 156 riikintaalaria 11 killinkiä kiertokoulua varten 1769. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 13.4.1863. Myllynomistajien kirkollisista maksusita keisarillisen senaatin päätös 9.6.1876.


Uusi palkkausjärjestys 30.5.1893 sääti muun muassa, että kirkkoherra sai käyttää vastedeskin määrättyä laidunta Peippolan säterin maalla, mutta säädöstämuutettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 18.1.1898.


Kirkkoherrat

1895–1904 Bengt Adolf Broms

1919–1939 Kustaa Palmunen


Kappalaiset

1593 Johan Andreae

1618 Carolus

1620 Anders Hattulanius

1639–1641 Arvidus Johannis Wiburg

1647–1651 Sigfrid Matthiae

1642–1646 Israel Caroli Ithimaeus

1658–1677 Isaak Arahami Nircko

1697–1725 Olaus Dufva

1723–1731 Karl Nircko

1733–1739 Fabian Gudseus

1742–1771 Salomon Gestrin

1771–1784 Johan Westrell

1788–1825 Erik Jakob Backman

1837–1838 Adolf Lyra

1845–1865 Robert Toussaint Enckell, virka lakkautettiin


Pitäjänapulaiset

1745–1781 Erik Malanus, papin apulainen, pitäjänapulainen

1910–1914 Juho Artturi Siivonen

1915–1924 Uno Ivar Valanne


Kappalaiset

1927–1930 Reino Waldemar Soini


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1745–1771 Johan Westrell, kappalainen, apupappi

1784–1787 Johan Westrell, kappalainen, apupappi

1786–1788 Erik Jakob Backman, apupappi

1795–1804 Jacob Uppström, kappalaisen apulainen

1804–1817 Fredrik Ferdinand Sirelius, Loviisan kirkkoherran ja pitäjänapulainen

1808–1819 Karl Fredrik Norring, kappalaisen apulainen

1817–1822 Gustaf Johan Blylodh, (Loviisan) kirkkoherran apulainen

1819–1825 Gustaf Adolf Backman, kappalaisen apulainen

1822–1828 Adolf Vilhelm Roschier, (Loviisan) kirkkoherran apulainen

1825–1826 Johan Rönn, armovuodensaarnaaja

1826 Sigfrid Gustaf Kroijerus, armovuodensaarnaaja

1827 Karl Gröhn, armovuodensaarnaaja

1827–1828 Gustaf Magnus von Hertzen, armovuodensaarnaaja

1828–1833 Gustaf Adam Bergh, Loviisankirkkoherranapulainen

1830–1868 Reinhold Theodor Gestrin, pitäjänapulainen, apupappi

1833–1838 Johan Adolf Järnefelt, kirkkoherranapulainen

1836–1837 Karl Gustaf Siljander, kirkkoherranapulaisen sijainen

1837–1838 Vilhelm Ludvig Lundan, kirkkoherranapulaisen sijainen

1838–1845 Per Samuel Ceder, (Loviisan) kirkkoherran apulainen

1838–1844 Adolf Lyra, apupappi

1845 Zakarias Lille, kirkkoherran apulainen

1845–1858 Gustaf Leonard af Enehjelm, kirkkoherran apulainen

1858–1865 Reinhold Teodor Gestrin, kirkkoherran apulainen

1871–1887 Mats Fredrik Kotilainen, pitäjänapulainen

1900–1903 Johan Vladimir Alexander Kuhlberg, pitäjänapulainen

1906–1909 Kustaa Iivari Savander, pitäjänapulainen


Ylimääräiset papit

1836–1837 Johan Fredrik Kjellstrand, välisaarnaaja

1838 Johan Adolf Petander, kirkkoherran apulaisen sijainen

1838 Samuel Henrik Nordström, kirkkoherran apulaisen sijainen

1886–1889 Karl Alexander Sahlberg, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen

1890–1899 Johan Hovilainen, pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra

1895 Johan Emanuel Tuomala, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen

1899–1900 Johan Emanuel Tuomala, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen

1904 Lennart Leander Byman, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen

1904–1905 Jaakko Ilmonen, vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen

1906 Anton Einari Koskenniemi, vt. kirkkoherra

1906–09 Väinö Henrik Haveri, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Elimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1942.


Seurakunnan arkiston vanhimmat asiakirjat ovat tuhoutuneet sota-aikoina. Pappilan vuoden 1758 palossa ei tiedetä tuhoutuneet asiakirjoja ja kappalaisen virkatalon palo 7.5.1922 saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Vuoden 1887 tarkastuksessa määrättiin kuulutukset vuodesta 1723 poltettaviksi, mikä myös tapahtui.


Linkit

2 katselukertaa

Hae

bottom of page