Perustettiin Viipurin maaseurakunnan kappeliksi 26.11.1866, jolloin tehtiin suostumus kappalaisen palkasta. Tällöin myös säädettiin, että kirkkoherran virat Viipurissa sekä kirkkoherran ja kappalaisen virat Antreassa, Joutsenossa, Jääskessä ja Lapvedellä avoimeksi jouduttuaan julistettaisiin haettavaksi sillä ehdolla, että joku osa näistä pitäjistä mahdollisesti voisi tulla liitetyksi Nuijamaan kappeliseurakuntaan. Tästä Keisarillisen senaatin päätös 7.3.1878. Kysymys jumalanpalvelusten järjestämisestä Nuijamaan kulmakunnassa oli nostettu esille jo 1861. Kanavapalsta Räihän sululla rekisterinumerolla 91 säädettiin annettavaksi kirkon rakentamista ja kappalaisen virkataloa varten keisarin käskykirjeellä 3.12.1863. Seurakunnan kirkko vihittiin käyttöön 1887. Erotettiin Viipurin maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1903, jolloin siihen liitettiin osia Lappeen, Joutsenon ja Jääsken seurakunnista. Seurakunta aloitti toimintansa 1906 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1907. Nuijamaan kunta perustettiin 1906 ja liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin 1989. Maakirjakylät Anola, Antamoinen, Jokela, Juvakkala, Kansola, Karhula, Kasukkala, Kattelus, Kokkila, Kontu, Kotola, Kouvola, Kähärilä, Käräjärvi, Laapio, Laihala, Lautala, Leppälä, Liikka, Marttila, Metsäkansola, Myrä, Nuijamaa, Pankka, Parjala, Pihkala (Pihkalanjärvi), Pohjola, Pällilä, Rapattila, Ravattila, Roiskola, Ruokola, Suikinsilta, Suurkorva, Taalikkala, Temola, Terävälä, Torikka Naapuriseurakunnat Antrea , Ihantala , Joutseno , Jääski , Lappeenranta , Lappee , Vahviala , Viipurin maaseurakunta Papisto Kirkkoherrat 1907–1931 Kaarlo August Olander 1933–1941 Kristian Tammio 1945–1955 Kalervo Pulkkinen Ylimääräiset papit 1906–1908 Kaarlo August Olander , vt. kirkkoherra 1908 Joutsenon papisto, vt. kirkkoherra 1909 Väinö Oskar Gustafsson, vt. kirkkoherra 1932–1935 Lauri Antero Niiranen vt. kirkkoherra 1943–1945 Väinö Ilmari Reijonen vt. kirkkoherra Arkisto Nuijamaan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1907.

Lappveden pitäjä, käsittäen myöhemmän Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman maa- ja kaupunkiseurakunnan, mainitaan ainakin jo 1415, jolloin käytiin raja Savon ja Lappeen sekä Hämeen ja Satakunnan välillä. Seurakunta oli prebendana 1619–1820. Prebenda kuului aluksi Viipurin piispalle, sitten Turun ja Porvoon piispoille. Seurakunnan ollessa prebendana sen hoidosta vastasivat varapastorit tai nimitetyt kirkkoherrat. Perustamisestaan lähtien seurakunta oli ilmeisesti kirkollisessa yhteydessä Turun piispaan, sillä Lappveden kirkkoherran mainitaan olleen velkaa Turun kuoripapeille 1554, kunnes seurakunnasta määrättiin maksettavaksi neljä lestiä Viipurin rovastille 1595 ja seurakunta annettiin Viipurin piispan anneksaksi 22.7.1619. Lappeen kunta perustettiin 1866. Lappee liitettiin Lauritsalan kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin 1967. Seurakuntaan kuuluneista Taipalsaari perustettiin kappeliksi 1500-luvun puolivälissä ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1571. Joutseno perustettiin kappeliksi 1500-luvulla ja erotettiin 1639. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan seurakuntaan 1903. Lappeenrannan kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908 ja Lauritsalan kauppala 1950. Muut nimet Lappavesi, Lappstrand, Villmanstrand och Lappvesi Maakirjakylät Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hirvisaari, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiölä, Ihalainen, Iitiä, Ilottula, Kahila, Kanalampi, Karhusjärvi, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Kiiala, Kinnarila (Skinnarila), Korkia-aho, Kourula, Kourulanmäki, Kähärilä, Kälvelä (Kälviälä), Kärki, Laakkola, Laihia (Laihiala), Lapvesi (Lappee), Lasola, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Lyytikkälä, Maajärvi, Melkola, Mentula (Mändylä), Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Mäkelä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen (Pahlois), Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Rutola (Ruttois), Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Sinkkola, Sirkjärvi, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tapavainola, Tirilä, Toikkala, Toivarila, Tujula, Tukiala, Turkkila, Törölä, Wainikkala, Vihtola, Wilkjärvi, Yllikkälä Naapuriseurakunnat Joutseno , Lauritsala , Lemi , Luumäki , Nuijamaa , Säkkijärvi , Taipalsaari , Vahviala , Ylämaa Papisto Kirkkoherrat 1416 Gudmund 1437–1443 Karl Mattsson Odygd –1542 Jacobus Thomæ –1551 Mattias –1555 Laurentius 1559–1569 Olaus Laurentii Teitti 1571–1595 Jacobus Pauli 1596–1618 Thomas Johannis Carelius 1619–1643 Michael Bartholdi Pose (Påsa) 1653–1660 Matthias Georgi 1665–1667 Bartholdus Mathiae 1668–1682 Andreas Arvidi 1688–1690 Johan Buscherus 1690–1697 Andreas Mollerus 1699–1705 Arvid Paulinus 1706–1710 Johan Wanaeus 1723–1731 Johan Pomoelius 1731–1743 Georg Nigraeus 1742–1748 Georg Nigraeus 1750–1779 Anders Langell 1781–1791 Anders Nessin 1793–1810 Sven Vilhelm Löfberg 1812–1818 Magnus Jakob Alopæus 1819–1820 Zakarias Cygnæus, nuorempi 1822–1846 Jakob Alexander Stråhlman 1850–1869 Gabriel Vilhelm Hougberg 1871–1882 Johan Matias Hackzell 1884–1910 Gustaf Oskar Teodor Nordström 1912–1929 Alfons Lönnroth 1932–1956 Leo Benedikt Gummerus Kappalaiset 1593–1603 Mathias Andreae 1614 Michael Bartholdi 1618 Michael Bartholdi 1625–1639 Ericus Martini 1650–1679 Laurentius Laurentii 1680–1697 Laurentius Påsa (Pose) 1697 Simon Bromerus 1699–1708 Magnus Hielman 1708–1710 Peter Asicanus 1722–1731 Georg Nigræus 1731–1737 Gustaf Lindblad 1738–1750 Anders Langell 1750–1771 Gustaf Bergstein 1773–1776 Johan Michael Warell 1778–1789 Axel Julius Ithimaeus 1790–1793 Sven Vilhelm Löfberg 1793–1818 Karl Gustaf Taulerus 1821–1833 Gustaf Lilius 1837–1865 Peter Hanén 1867–1880 Johan Georg Hofström 1882–1886 Anders Ulrik Viksten 1891– Karl Gustaf Forsblom Ylimääräiset papit 1746–1750 C. Petterberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1753–1755 H. Lundenius , kirkkoherran apulainen 1754–1760 A. Bethulin , pedagogi 1760–1768 C. J. Langell , kirkkoherran apulainen, pedagogi 1768 A. J. Ithimaeus , kirkkoherran apulainen 1769–1773 M. Warell , kirkkoherran apulainen 1769–1772 N. Mellberg , pedagogi 1773 P. Laurstedt , pedagogi 1782–1784 A. Langell , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, pedagogi 1784–1787 H. M. Wahrenberg , pedagogi 1789–1790 S. G. Löfberg , armovuodensaarnaaja 1797 J. Ahlberg , normaalikoulun opettaja 1799–1803 F. E. Strandman , normaalikoulun opettaja 1804–1809 J. A. Stråhlman, kirkkoherran apulainen 1806–1809 A. Giös , kirkkoherran apulainen 1809 J. G. Ignatius , piirikoulunopettaja 1810–1821 Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1813–1822 Jakob Alexander Stråhlman , sijaiskirkkoherra 1827–1828 Adolf Fredrik Hjelmman , kirkkoherran apulainen 1829–1832 Nils Vilhelm Åberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1832–1835 Kristian Anders Hackzell , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Jonas Reinhold Cavén , kappalaisen apulainen 1833–1835 David Arenius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1835–1836 Nils Vilhelm Åberg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1835–1837 Robert Toussaint Enckell , kirkkoherran apulainen 1836–1840 Karl Gustaf Handolin , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1840 Albert Vilhelm Handolin , kirkkoherran apulainen 1840–1845 Henrik Axel Berner , kirkkoherran apulainen 1845 Abraham Valda , kirkkoherran apulainen 1846–1847 Anders Johan Silvander , virkavuodensaarnaaja 1847–1850 Anders Gustaf Hahl , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1850–1853 Niklas Emanuel Tengén , kirkkoherran apulainen 1851–1853 Anders Johan Kiljander , kappalaisen apulainen 1853–1856 Anders Gustaf Hahl , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1856–1859 Karl Johan Gyllenbögel , kirkkoherran apulainen 1857–1863 Gustaf Robert Tornell , kappalaisen apulainen, sijainen 1859–1863 Karl Adolf Edvard Vinter , kirkkoherran apulainen 1863–1865 Karl Axel von Pfaler , kappalaisen sijainen 1863–1865 August Magnus Tolpo , kirkkoherran apulainen 1865–1866 Anders Johan Hougberg , kirkkoherran apulainen 1866–1868 David Gustaf Mölsä , kirkkoherran apulainen 1868–1869 Anders Johan Hougberg , kirkkoherran apulainen 1869–1871 Johan Fridolf Relander , kirkkoherransijainen, vt. kirkkoherra 1873–1874 Karl Arndt Hofström , vt. kappalainen 1874 Anders Pulkkinen , vt. kappalainen 1874–1876 Ernst Robert Harlin , vt. kappalainen 1875 Karl Henrik Huhtinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1875 Karl von Hertzen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1876–1877 Johan Vilhelm Lindqvist , vt. kappalainen 1877 Frans Viktor Hollming , vt. kappalainen 1877–1878 Karl von Hertzen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1878 Adam Järveläinen , vt. kappalainen 1878–1879 Johannes Hänninen , vt. kappalainen 1879–1880 Jaakko Haniel Päivärinta , vt. kappalainen 1880–1882 Karl Johan Lahtinen , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1882–1884 Gustaf Edvin Fabritius , virka-– ja armovuodensaarnaaja 1884–1885 Artur Lorenz Gulin , vt. kirkkoherra 1885–1886 Johan Alexander Collan , papinapulainen 1885 Anton Jacklin , kappalaisen apulainen 1885–1886 Artur Leopold Heideman , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1886–1888 Henrik Gabriel Outinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1887 Berndt Robert Henriksson , vt. kappalainen 1887 Gustaf Immanuel Cantell , vt. kappalainen 1887–1888 Aleksander Suomalainen , vt. kappalainen 1888–1893 Karl Henrik Huhtinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1888 Axel Anton Lindegren , vt. kappalainen 1888–1890 Kustaa Sahlberg , vt. kappalainen 1890–1891 Karl Smeds , vt. kappalainen 1893–1896 Robert Ylönen , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1896–1900 Kaarlo August Olander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1900–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Juho Kustaa Tyrni , papin apulainen 1902 Johan Alexander Collan , vt. kappalainen 1902–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , vt. kappalainen 1903–1906 Uno Birger Nordström , kirkkoherran apulainen 1906 Kaarlo Huotari , kirkkoherran apulainen 1905–1907 Robert Ylönen , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1906–1909 Uno Birger Nordström , kirkkoherran apulainen 1908–1909 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen 1909– Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra Arkisto Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1744. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1929. Isonvihan aikana venäläiset repivät osan seurakunnan kirkosta mutta keskeyttivät tuhon pappismies Klemens Forsanderin hartaasta rukouksesta. Osa arkistosta tuhoutui tästä huolimatta. Seurakunnan pappila poltettiin Hattujen sodan aikana 5.9.1741. De Lacyn Lappeenrannan taistelun jälkeen kirjoittamassa kirjeessä, jota säilytetään Kansallisarkistossa Furuhjelmin kokoelmassa, mainitaan ainakin Lappeenrannan linnoituksen arkiston viedyn Venäjän puolelle. Kansallisarkisto on digitoinut Lappeen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pietarsaaren kappeliksi 1637. Seurakunnan kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana ja ukkonen oli jo aiemmin vahingoittanut pahoin kirkontornia. Kysymys Pietarsaaren emäseurakunnan jakamisesta nousi esiin jo 1651. Myöhemmin asia otettiin uudestaan esille, jolloin kuningas vastasi käskykirjeessään 14.8.1786, että jakaminen pantaisiin toimeen. Samaan suuntaan antoi myös Keisarillinen hallitseva konsistori kirjeen 12.8.1816. Lappajärven ero Pietarsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi toteutui 1816, jolloin seurakunta sai oman kirkkoherran. Lappajärven kunta perustettiin 1865. Osia kunnasta liitettiin Lapuan kuntaan 1938. Seurakuntaan kuulunut Alajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859, Kortesjärvi 1865, Evijärvi 1865 ja Vimpeli 1867. Seurakuntaan kuulunut Kauhajärven rukoushuone perustettiin 1871. Maakirjakylät Itäkylä, Kauhajärvi, Kirkonkylä, Lammi, Savo, Tarvola Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alaveteli , Evijärvi , Kauhava , Kortesjärvi , Lapua , Veteli , Vimpeli Papisto Kirkkoherran virkataloksi ostettiin Pietilän tila 14.7.1814. Virkatalosta keisarin käskykirjeet 11.10.1813 ja 22.5.1888. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Kyrönniemen verotila 1723. Kappalaisen virkatalon veroista suostumus kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 9.5.1767. Kirkkoherrat 1816–1832 Erik Castrén 1833–1875 Jakob Fellman 1876–1890 Isak Otto Appelberg 1891–1919 Anselm Nyström 1919– F. O. Lampola Kappalaiset 1638– Pictorius 1642–1690 Johannes Laurentiuksenpoika Essevius 1690–1721 Laurentius Johanneksenpoika Essevius 1723–1724 Pietari Pelander (Pelo) 1725–1736 Samuel Simalin 1736–1758 Tuomas Tuomaanpoika Wilckman (Vilkkilä) 1763–1804 Isak Lagus 1807–1820 Mikael Lindfors 1820–1838 Henrik Gabriel Alcenius 1838 Johan Anders Lindfors 1842–1875 Johan Ahlholm 1878–1889 Karl Gustaf Grönberg 1891–1930 Adolf Alexis Berger 1931– V. A. Lampola Ylimääräiset papit n. 1641 Kustaa Pelander, väliajansaarnaaja 1646–1659 Gabriel Knuutinpoika Weszynthius, kappalaisen apulainen 1660– Johannes Markuksenpoika Hamnius, kappalaisen apulainen isoviha Henrik Thilgren , kappalaisen apulainen isoviha Samuel Simalin , kappalaisen apulainen 1732–1737 Thomas Tuomaanpoika Wilkman (Vilkkilä) , kappalaisen apulainen 1758–1763 Isak Lagus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1805–1807 Gabriel Sarlin , armovuodensaarnaaja 1818 Abraham Hellström , kirkkoherran apulainen 1820–1826 Erik Niklas Hildén , kirkkoherran apulainen 1826–1829 Karl Kristian Lindfors , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Erik Ulrik Castrén , kirkkoherran apulainen 1832–1836 Johan Immanuel Fonselius , välisaarnaaja, papiston apulainen 1836–1839 Jakob Vettberg , kirkkoherran apulainen 1839–1842 Nils Frosterus , armovuodensaarnaaja 1841–1843 Johan Oskar Boisman , kirkkoherran apulainen 1843–1845 Jakob Hemming , kirkkoherran apulainen 1845 Johan Fredrik Reinius , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Adolf Abraham Nylander , kappalaisen apulainen 1846–1850 Frans Peter Kemell , kappalaisen apulainen 1850–1852 Berndt Ferdinand Cajanus , kappalaisen apulainen 1851–1856 Peter Adolf Vasz , kirkkoherran apulainen 1852–1870 Johan Porthén , vs. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1856 Karl Johan Idman , kirkkoherran apulainen 1870–1873 Johannes Bäck , kirkkoherran apulainen 1873–1875 Johan Zakris Hartman , kirkkoherran apulainen 1875–1876 Vilhelm Adrian Mandellöf , armovuodensaarnaaja ja kappalaisen apulainen 1876–1878 Berndt Israel Söderman , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1890 Gustaf Valfrid Stenros , vt. kappalainen 1890–1891 Aleksander Saarinen , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen 1908 Isak Teodor Tarmo, vt. kirkkoherra Arkisto Lappajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1727 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745–1949. Kansallisarkisto on digitoinut Lappajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Iisalmen emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi konsistorin päätöksellä 8.9.1819 ja armollinen lupa rukoushuoneen rakentamiseen annettiin 23.4.1822. Aiemmin Ollikkalan ja Lapinlahden kylän asukkaat olivat saaneet kuninkaalta luvan perustaa oman hautausmaan 23.6.1803. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.2.1847. Erotettiin Iisalmesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.12.1858, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja kappalaisen hoidettavaksi. Iisalmesta määrättiin Lappetelän kylän tilat rekisterinumeroilla 3, 4 ja 8 sekä Varpaisten kylän tilat rekisterinumeroilla 4, 5 ja 6 yhdistettäväksi Lapinlahteen Keisarillisen senaatin päätöksillä 23.3.1897 ja 21.6.1898. Lapinlahden kunta perustettiin 1874. Muut nimet Lapinlaks, Lapinlax Maakirjakylät Alapitkä, Jynkänniemi, Karvasalmi, Kivistö, Koppola, Lappetelä, Lampaanjärvi, Leppälahti, Martikkala, Mikkajärvi, Narvanlahti, Nerkoo (Nerkka), Ollikkala, Onkivesi, Pajujärvi, Paloiskylä, Pitkälänmäki, Pörsänmäki, Varpaiskylä, Väisälänmäki Naapuriseurakunnat Iisalmen kaupunki , Iisalmi , Maaninka , Pielavesi , Siilinjärvi , Sonkajärvi , Varpaisjärvi Papisto Kirkkoherran virkatalosta keisarillinen käskykirje 3.12.1863. Kirkkoherrat 1884–1893 Vilhelm Lindstedt 1894– Josef Österbladh Kappalaiset 1854–1876 Klas Veisell 1879–1889 Karl August Schroderus 1890–1895 Albert Vitalis Stålhammar 1896–1902 Emil Viktor Carpén 1904– Aron Emil Simeon Frosterus Saarnaajat 1842–1851 Karl Mårten Kiljander , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1843 Anders Johan Kiljander , vt. saarnaaja 1851–1853 Knut Gustaf Reinholm Blåfield , vt. kappalainen 1853–1854 Gustaf Adolf Svahn , vt. kappalainen 1859–1865 Henrik Gustaf Teodor Brofelt , kappalaisen apulainen, sijainen 1865–1866 Jakob Helenius , kappalaisen sijainen 1867–1876 Johan Mauritz Sonck , vs. kappalainen 1876 Simon Adolf Virkkula , kappalaisen sijainen 1876–1879 Henrik Pellikka , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1888 Juho Korhonen , kirkkoherran apulainen 1889–1890 Tuomas Karppinen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1893–1894 Juho Heikki Ihalainen , vt. kirkkoherra 1895–1896 Johan Valfrid Ståhlhammar , vt. kappalainen 1902 Johannes Jaakko Mustakallio , kappalainen, armovuodensaarnaaja 1902–1904 Arvid Esaias Ruuskanen , kappalainen, armovuodensaarnaaja Arkisto Lapinlahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1832 ja historiakirjat vuodesta 1844. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1834–1919. Kansallisarkisto on digitoinut Lapinlahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1414. Kappelin nimi mainitaan varhaisimmissa säilyneissä lähteissä usessa eri muodossa. Ingermaninkylässä mainitaan Pyhän Laurin kappeli 1400-luvulla, joka kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan siirrettiin sittemmin Lapinjärven kirkonkylään. Kirkonkylässä mainitaan olleen 1500-luvulla Pernajan ja Pyhtään osista koostunut Pyhän Matiaksen kappeli. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.9.1575. Seurakunta kuului 1600- ja 1700-luvuilla osaksi Viipurin ja osaksi Uudenmaan lääniin. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Seurakunnan tiettävästi järjestyksessään kolmas kirkko purettiin 13.4.1663. Seurakunnan suomalainen sekä ruotsalainen kirkko paloivat ukkosen aiheuttamasta tulesta 29.6.1742 ja sen pappilaa ryöstettiin 7.7.1742. Molemmat kirkot rakennettiin uudelleen 1744. Seurakunta annettiin Venäjään liitetyn Säkkijärven seurakunnan sijasta Porvoon kymnaasin jumaluusopin lehtorin viran anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1730. Anneksi lakkautettiin 1882. Seurakuntaan kuulunut Artjärvi perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Muut nimet Lappträsk, Laptreski, Lappevesi, Lapträski Maakirjakylät Bäckby (Pekinkylä), Harsböle, Hindersby, Ingermanninkylä (Ingermansby), Kimonkylä (Kimoböle), Kirkonkylä (Kapellby), Labby, Lindkoski, Norrby (Vasarakylä), Pockar (Pukaro), Porlammi (Porlom), Rudom (Rutumi) Naapuriseurakunnat Artjärvi , Elimäki , Iitti , Liljendal , Myrskylä , Pernaja , Ruotsinpyhtää Papisto Kappelgård määrättiin virkataloksi 30.6.1578 ja 25.10.1583. Lapvikin vanha virkatalo vaihdettiin Tallbackan tilaan kuninkaallisella käskykirjeellä 23.10.1587. Kirkkoherra sai puolet kymmenysjyvistä kuninkaan käskykirjeellä 25.6.1578. Kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Papiston palkasta kuninkaan päätös 31.3.1756 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 9.12.1843, 7.11.1856 ja 16.10.1873. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 25.1.1878. Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1692. Lapinjärven suomalaisen seurakunnan jäsenet vapautettiin rakentamasta ruotsalaisen seurakunnan kirkkoa Keisarillisen senaatin päätöksellä 26.5.1843. Kirkkoherrat 1575–1594 Petrus Johannis 1595–1598 Henricus Laurentii 1598–1605 Andreas Henrici 1608–1622 Andreas Bartholdi 1623–1647 Michael Erici Gartz 1648–1650 Matthias Petri Björn 1650–1658 Axel Simonis Borgstadius 1659–1685 Jacobus Johannis Gudseus 1685–1707 Fabian Gudseus 1707–1729 Henrik Giösling 1730–1745 Johan Nylander 1746–1747 Jonas Löngreen 1750–1752 Peter Bonsdorff 1752–1779 Anders Kraftman 1781–1785 Johan Borgström 1785–1794 Magnus Jakob Alopaeus 1794–1809 Johan Gabriel Lind 1811–1836 Johan Borgström 1838–1842 Gustaf Henrik Forsius 1845–1852 Daniel Lindh 1853–1881 Alexander Ferdinand Borenius 1883–1896 Bror Ehrenfried Bremer 1898–1933 Richard Rickman 1933–1950 Carl Isidorus Lundberg Kappalaiset 1590–1591 Henricus Laurentii 1593–1622 Michael Erici Gartzius 1626–1648 Matthias Petri Björn 1651– Ericus Michaelis Gartzius 1658–1672 Carolus Bartholdi Ithimæus 1675–1688 Ernestus Jacobi Gudseus 1690–1708 Michael Bartholdi Norringius (Norringh) 1711 Mathias Indrenius 1723–1730 Jakob Johan Gudseus 1730–1740 Henrik Weckman 1742–1771 Herman Porthan 1772 Henrik Johan Porthan 1773–1785 Jakob Vallgren 1786–1801 Georg Vallgren 1804–1811 Peter Johan Relander 1812–1839 Georg Gustaf Vallgren 1843–1844 Karl Fredrik Barck 1846–1858 Vilhelm Ludvig Lundàn 1858–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist 1874–1884 Matias Helenius 1886–1895 Hiskais Kuitunen 1896–1898 Richard Rickman 1899–1903 Axel Ferdinand Ahlbom 1903–1915 Carl Isidorus Lundberg 1915–1922 Arvid Winqvist 1922–1929 Väinö von Essen 1929–1948 Oskar Klevström Ylimääräiset papit 1734 Isaak Hasselblatt , sijaiskirkkoherra 1730–1740 Henrik Porthan , sijaiskirkkoherra 1743–1758 Henrik Porthan , sijaiskirkkoherra –1760 Henrik Hyttéen, sijaiskirkkoherra 1760–1773 Jakob Vallgren , sijaiskirkkoherra 1786–1789 Alexander Fellenius , sijaiskirkkoherra 1789–1802 Karl Adolf Hougberg , sijaiskirkkoherra 1798–1802 Georg Gustaf Vallgren , persoonallinen pitäjänapulainen, vt. kappalainen 1802–1804 Gustaf Serenius , vt. kappalainen 1802–1839 Georg Gustaf Vallgren , sijaiskirkkoherra 1811–1813 Edvard Daniel Hartman , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherran apulainen 1813–1818 Josef Gabriel Vallenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1820–1822 Josef Gabriel Vallenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1818–1820 Karl Adolf Höckert , sijaiskirkkoherran apulainen 1822–1829 Johan Stenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1829 August Vilhelm Krogerus , sijaiskirkkoherran apulainen 1829–1830 Henrik Hellenius , sijaiskirkkoherran apulainen 1830–1832 Peter Johan Relander , sijaiskirkkoherran apulainen 1832 Karl Adolf Lindholm , sijaiskirkkoherran apulainen 1832–1834 Henrik August Lindeberg , sijaiskirkkoherran apulainen 1834 Anders Gustaf Eklund , sijaiskirkkoherran apulainen 1834 Ernst Johan Harlin , sijaiskirkkoherran apulainen 1834–1836 Gustaf Robert Kekoni , sijaiskirkkoherran apulainen 1836–1842 Gustaf Ulrik Rosenqvist , sijaiskirkkoherran apulainen, vt. sijaiskirkkoherra 1837–1841 Karl Fredrik Barck , sijaiskirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1842–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist , sijaiskirkkoherra 1841–1843 Fredrik Häyrén , armovuodensaarnaaja 1843–1846 August Tolpo , kappalaisen sijainen, virkavapaa ja välivuoden saarnaaja 1855–1856 Reinhold Teodor Gestrin , kappalaisen apulainen 1858 Anders Samuel Kiljander , sijaiskirkkoherran apulainen 1858 August Gabriel Isak Merón , sijaiskirkkoherran apulainen 1856 Akilles Sirén , sijaiskirkkoherran apulainen 1858–1872 Sven Otto Vahlman , sijaiskirkkoherran apulainen 1862–1865 Herman Ekman , vt. kappalainen 1872–1874 Karl David Axel Hirn , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1872–1883 Viktor August Nyberg , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Karl August Laitinen, vt. kappalainen 1885–1886 Natanael Borg , vt. kappalainen 1890 Henrik Johan Helin , kirkkoherran apulaine 1895 Lauri Klemens Sirelius , vt. kappalainen 1896 Elias Hyytiäinen , vt. kappalainen 1896–1899 Axel Ferdinand Ahlbom , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1897 Gustaf Storgårds , vt. kirkkoherra 1897 Matias Vilhelm Vikström , vt. kirkkoherra 1903 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra Arkisto Lapinjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1950. Kansallisarkisto on digitoinut Lapinjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin noin 1410 ja muodostettiin emäseurakunnaksi 1435, jolloin kirkkoherran Pääjärven rannalla sijainnneen virkatalon rajat käytiin. Lammi mainitaan nimismiehenpitäjänä ainakin jo 1374. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.3.1699. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 29.8.1749 ja vapautettiin tästä keisarin päätöksellä 9.3.1810. Lammin kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuulunut ilmeisesti 1500-luvulla perustettu Kosken kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870 ja tunnettiin myöhemmin nimellä Hämeenkoski. Seurakuntaan kuulunut Mommilan rukoushuonekunta perustettiin 1904. Muut nimet Lampis Maakirjakylät Arrajoki, Arrankorpi, Hakkala, Halila, Hauhiala, Hietonen, Iso-Evo, Jahkola, Kaitala, Karhula, Kataloinen, Kinnaskoksi, Kirkonkylä, Koivukylä, Kostila, Kurkijärvi, Kuurikka, Kättärlä (Poikkimettä), Lampelto, Lehmäkoski, Lepistö, Letku, Lieso, Mommila, Montola, Mulola, Niipala, Nuhkala (Nuhkoila), Oitti (Ois), Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Paloinen, Pappila, Parikkala, Perinkää (Pärinke), Pienistö, Porkkala, Rantonen, Riikonen, Rippola, Ronni, Sankola, Syrjäntaka, Taka-Evo, Takaperä, Tanttila, Tirmula, Tommola, Turenki, Vaakoja, Vanhakartano, Vestola, Viiala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Yläne, Ylänäinen Naapuriseurakunnat Asikkala , Hauho , Hausjärvi , Janakkala , Hämeenkoski , Kärkölä , Luopioinen , Padasjoki , Tuulos , Vanaja Papisto Rippolan prebendatila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi maaherran päätöksellä 20.11.1684 sekä kuninkaan kirjeillä 16.11.1693 ja 1801. Puhdas tulo Rippolan palkkatalosta, jota hoiti kaksi lampuotia, oli 1890-luvulla rahaksi muutettuna 600 markkaa. Papiston palkasta suostumus 8.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 29.3.1824 ja 23.9.1826. Tuomiokapitulin luvalla 24.10.1895 annettiin joukko kirkon vanhinta kalustoa Valtion historialliselle museolle eli nykyiselle Kansallismuseolle. Kirkkoherrat 1435 Bengt 1462 Jonis 1541 Bengt 1553–1554 Henrik 1558 Bengt 1563–1601 Laurentius Petri 1605–1639 Matthias Nicolai Bjur 1651–1669 Martinus Thomae Florinus 1670–1688 Jakob Matthias Etholenius 1688–1692 Josef Auricola 1692–1702 Thomas Florinus 1703– Erik Florinus 1722–1730 Johan Norrgren 1731–1733 Johan Florinus 1734–1744 Anders Orraeus 1745–1748 Karl Fornaeus 1792–1809 Zakarias Cygnaeus , Porvoon piispa 1811–1828 Otto Magnus Appelroth 1831–1840 Gustaf Neclair 1842–1854 Lorenz Johan Lagus 1856–1892 Karl Fredrik Nordström 1894–1902 Jaakko Haniel Päivärinta 1906–1917 Adolf Valfrid Sjöblom 1918–1920 Kustaa Eugen Airila 1922–1929 Juho Koskinen 1931–1951 Vihtori Severus Hissa Kappalaiset 1560–1562 Peder –1597 Henricus Matthiae 1614 Ambrosius Matthiae 1620 Klemens 1632–1665 Matthias Laurentii 1669–1680 Jakob Erici 1680–1692 Thomas Florinus 1693–1709 Erik Florinus 1724–1731 Johan Eriki Florin 1734–1784 Thomas Lind 1786–1791 Magnus Kyander 1792–1800 Fredrik Nordström 1802–1817 Jakob Ulrik Björkell 1819–1830 Emanuel Valdén 1831–1841 Samuel Grönqvist 1842–1859 Henrik Vallenius 1863–1870 Albert Boman 1871–1882 Karl Vilén 1882–1896 Gustaf Erander 1897–1902 Martin Gunnar Grander 1903–1911 Alfred Tanila 1911–1917 Kustaa Eugen Airila 1923–1928 Jalo Armas Aarnio 1928–1934 Väinö Edvard Hahtola Varapastorit anneksiajalla 1750–1758 Erik Johan Florin 1760–1792 Fredrik Nordström 1794–1811 Henrik Gustaf Åkerman Armovuodensaarnaajat 1841–1843 Karl Johan Cederblad 1850–1864 Jeremias Laurinus 1903–1904 Juhani Vilkki 1905–1906 Jalmari Nikolai Vuorela , vt. kirkkoherra Ylimääräiset papit 1631 Bengt 1638 Matts 1798–1802 Jakob Ulrik Björkell 1825–1830 Gustaf Adolf Martin 1801–1802 Johan Anders Montén , sijaiskirkkoherran apulainen 1802–180 Tomas Grönlund , sijaiskirkkoherran apulainen 1807–1808 Gustaf Adolf Brunou , sijaiskirkkoherran apulainen 1809–1810 Karl Gustaf Streng , sijaiskirkkoherran apulainen 1810–1811 Gustaf Varén , sijaiskirkkoherran apulainen 1811–1820 Karl Isak Vallenius , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1814–1819 Georg Alvenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1820–1824 Fredrik August Grahn , kirkkoherran apulainen 1825 Johan Ihlström , kirkkoherran apulainen 1825 David Arenius , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Adolf Fredrik Broström , kappalaisen apulainen 1830–1832 Samuel Grönqvist , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1832–1835 Nils Adolf Hillebrand , kirkkoherran apulainen 1835–1838 Elias Samuel Nymalm , kirkkoherran apulainen 1838–1844 Frans Ferdinand Flinkman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1843–1845 Gabriel Platan , kirkkoherran apulainen 1845 Nils August Berghäll , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Julius Henrik Lind , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Karl Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1850 Johan Didrik Lönnroth , kappalaisen apulainen 1855–1856 Johan Adolf Alopaeus , sijaiskirkkoherra 1856–1857 Ferdinand Johan Masalin , kirkkoherran apulainen 1857–1859 Fredrik Gottlieb Slöör , kirkkoherran apulainen 1859–1861 Edvard Demetrius Cavén , kirkkoherran apulainen 1861–1863 Bernhard Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1864–1865 Karl Gustaf Vallenius , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Teodor Titus Timoteus Tornell , vt. kappalainen 1876 Karl Gustaf Forsblom , vt. kappalainen 1877–1879 Karl Hjalmar Öholm , kirkkoherran apulainen 1880–1885 Gustaf Adolf Heman , kirkkoherran apulainen 1885–1888 Johan Wladimir Alexander Kuhlberg , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Axel Anton Lindegrén , kirkkoherran apulainen 1889–1890 Otto Vilhelm Olander , kirkkoherran apulainen 1890 Oskar Vilhelm Oksanen , kirkkoherran apulainen 1890–1891 Karl Fredrik Toikka , kirkkoherran apulainen 1891–1894 Ludvig Nikander , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1900–1901 Ernst Verner Pakkala , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1906–1909 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran Arkisto Lammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1689 ja historiakirjat vuodesta 1734. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1941. Vuoden 1750 tarkastauksessa syntyneiden ja kastettujen luetteloita mainitaan olleen vuodesta 1678. Seurakunnan kirkonkirjojen osittainen tuhoutuminen lienee sattunut pappilan palossa 1761, jolloin osa arkistosta paloi. Vanhin kommuniokirja eli rippikirja vuosilta 1746–1752 mainitaan hävinneeksi vuoden 1894 tarkastuksessa. Sisällissodan aikana saksalaiset ampuivat kellotapulia 27.4.1918, jolloin tuli levisi kirkkoon turmellen sen sisustuksen perinpohjin. Kansallisarkisto on digitoinut Lammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä 1400-luvun alkupuolelta alkaen. Untamala mainitaan paikkakuntana 1421–1467 ja Laitila 1449. Laitilan kirkon rakennutti tuomari Hartvig Garp vuonna 1468, jonka jälkeen Untamala muodostettiin Laitilan emäseurakunnan kappeliksi. Laitilan kunta perustettiin 1868 ja siihen liitettiin osa Uudenkirkon kuntaa 1917. Seurakuntaan kuulunut Pyhämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Hinnerjoki perustettiin kappeliksi 1724 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Muut nimet Letala, Untamala, Uittamala Maakirjakylät Haaroinen, Hartikkala, Hallu, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Kallela, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Koliseva, Kotjala, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Krouvi, Kusni, Kylänhiide, Laitila, Lausti, Lainmäki, Malkko, Mudainen, Niemi, Nästi, Pahajoki, Palttila, Pappila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukkainen, Suontaka, Syttyä, Torri, Tuuna, Untamala, Vanhantaka, Vaimaro, Valkama, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Villilä, Ytö Naapuriseurakunnat Hinnerjoki , Karjala , Kodisjoki , Lappi , Mynämäki , Pyhäranta , Rauma , Uusikirkko (Kalanti) , Vehmaa Papisto Karjakymmenyksistä kuninkaan käskykirje 29.8.1758. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1650, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.11.1864. Pitäjänapulaisen virka perustettiin uudelleen seurakuntaan kuulunutta Kodisjoen saarnahuonekuntaa varten keisarin päätöksellä 29.3.1895. Kirkkoherrat 1554–1579 Ericus Jacobi 1581–1587 Henricus Petri 1589–1620 Gregorius Erici 1624–1627 Nicolaus eli Claus 1629–1639 Petrus Bartholomae 1640–1651 Laurentius Sigfridi 1656–1675 Ericus Erici Leander (Lethalensis) 1676–1701 Ericus Erici Salonius 1701–1702 Johannes Salonius 1702 Gregerius Teet 1703–1705 Christiernus Procopaeus 1705–1713 Jacob Lignipaeus 1722–1745 Johan Henriksson Montinus 1747–1778 Nils Hedeen 1780–1812 Johan Helsingberg 1816–1843 Jakob Amnell 1845–1873 Johan Simon Appelgren 1875–1897 Nils Helenius 1899–1918 Henrik Oskar Elers 1921–1951 Johannes Edvard Kallas Kappalaiset 1571 Jacobus –1589 Gregorius Erici 1593 Andreas Olai –1614 Johan Clementis 1620–1650–luku Erich Gregorii –1629 Petrus Bartholomæi 1630 Erich –1640 Laurentius Sigfridi 1656–1664 Ericus Erici Salonius 1664– Johan Erici Leander –1692 Johannes Julinus –1702 Johan Salonius 1702– Petrus Boelius 1722–1731 Zacharias Boelius 1732–1760 Henrik Solin 1761–1780 Anders Holmdahl 1781–1782 Mathias Sadenius 1783–1789 Gabriel Haberfelt 1791–1811 Fredrik Sacklinius 1811–1815 Jakob Sadenius 1818–1824 Mikael Malmsten 1824–1829 Henrik Gonander 1832–1837 Adam Syrenius 1839–1863 Mikael Vilhelm Vahlberg 1864–1866 Eliel Tiodolf Lagus 1866–1875 Nils Helenius 1876–1886 Gustaf Emil Morén 1890–1929 Paul Ferdinand Leino 1931–1960 Erkki Rauha Pitäjänapulaiset 1721–1722 Zacharias Boelius 1722–1730 Benjamin Lundanus 1730–1732 Henrik Solin 1732–1749 Wilhelm Boelius 1749–1758 Thomas Fagerberg 1758–1781 Matthias Sadenius 1782–1784 Johan Magnus Churberg 1786–1811 Jakob Sadenius 1812–1829 Adam Pihlman 1830–1865 Anders Vilhelm Ollgren , virka lakkautettiin 1864 Ylimääräiset papit 1639 Sigfridus 1640–1656 Ericus Salonius ? Eshcillus ? Josephus Laurenti i 1670–luku Erich Josephi 1676– Jacobus Leistenius 1690–luku Ericus Rithovius 1699–1703 Yrjö Rotkerus 1744– Karl Wallgrund , kappalaisen apulainen 1764– Henrik Hällsten , kirkkoherran apulainen 1769– Lars Johan Hedeen , apulainen 1773– Adolf Erik Hedeen , apulainen 1785–1786 Jakob Sadenius , papiston apulainen 1808–1812 Karl Helenius , kirkkoherran apulainen 1813–1816 Erik Almberg , armovuodensaarnaaja 1815–1818 Johan Renholm , armovuodensaarnaaja 1825–1834 Berndt Josef Amnell , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Isak Ahlroth , kirkkoherran apulainen 1834–1843 Frans Henrik Amnell , kirkkoherran apulainen 1837–1843 Karl Fabian Sahlberg , vt.kappalainen, vt. kirkkoherra 1873 Johan Ferdinand Lahtonen , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Jakob Vilhelm Bärlund , virkavapaa saarnaaja 1888–1890 Karl Fredrik Eklund , vt. kappalainen 1891–1892 Abraham Auer , vt. kappalainen 1892–1893 Juho Pyhälä , vt. kappalainen 1893–1899 Frans Artur Fröberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Frans Emil Lehto , kirkkoherran apulainen Arkisto Laitilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1670. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1976. Kansallisarkisto on digitoinut Laitilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan kuului kappelina Mustasaaren ja Isonkyrön seurakuntiin. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin 1508. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1576. Kirkon sanotaan joutuneen vahingon uhriksi 1642. Kirkko vioittui pahasti myös isonvihan aikana. Seurakunnan kappalaisen pappilaa ryöstettiin Napuen taistelun 19.2.1714 jälkeen, jolloin kirkon omaisuutta, kuten molemmat kellot, vietiin. Seurakuntaan kuulunut Jurva perustettiin kappeliksi 1756 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Muut nimet Laihala, Laihela Maakirjakylät Isokylä, Jakkula, Jokikylä, Keskikylä, Kirkonkylä, Kokkola, Korsholm, Kumarla, Kupparla, Kylänpää, Käyppälä, Lyyskilä, Maunula, Mieltylä, Perälä, Potila, Pukkala, Ratikylä, Sarvijoki, Suortila, Torstila, Uusikylä, Yrjälä Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Isokyrö , Jurva , Mustasaari , Kurikka , Maalahti , Pirttikylä , Sulva , Vähäkyrö Papisto Kirkkoherran virkatalosta kuninkaan päätös 17.10.1735. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 17.12.1756. Viidesosa kappalaisen palkasta käytettiin kansakoululaitoksen hyväksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.10.1859. Osa palautettiin papillisten palkkojen lukuun uuden palkkausjärjestyksen mukaan 1898 mutta entisessä palkkasopimuksessa kirkkoherran ruissaataviin luetut karjakymmenykset eivät tulleet lisäksi ja ne oli otettava erikseen lukuun. Kirkkoherrat 1576–1578 Ericus Eschilli 1578–1580 Matthias Martini 1580–1611 Jacobus Eschilli 1611–1621 Sigfridus Johannes 1622 Mattheus Bartollj 1624–1626 Petrus Bartholdi 1626–1657 Haqvinus Nikolainpoika Galle 1658–1663 Johannes Haakoninpoika Laihelius 1664–1687 Christian Mathiaksenpoika Laibeck 1688–1690 Johan Christianinpoika Laibeck 1690–1712 Samuel Backman 1713–1714 Anders Mennander 1722–1732 Mathias Hellenius 1733–1746 Zacharias Forbus 1746–1780 Samuel Michaelis Wacklin 1782–1789 Georg Forsman 1790–1798 Jonas Lagus 1801–1806 Fredrik Stenhagen 1808–1813 Simon Laurin 1816–1822 Abraham Perander 1827–1843 Johan Stenbäck 1846–1852 Erik Johan Snellman 1854–1863 Herman Magnus Inberg 1864–1884 Erik August Montin 1885–1901 Henrik Adolf Appelberg 1904–1917 Klas Emil Hohenthal 1919–1922 Jaakko Pohjonen 1924– Karl August Waldstedt Kappalaiset ? Johannes –1580 Jacobus Eschilli –1611 Sigfridus Johannis ? Petrus Johannis, mainitaan sijaiskirkkoherrana 1624 –1647 Johannes (Hans) 1647–1664 Christian Laibefck 1665–1687 Bartholdus Henrici Jachaeus 1688–1691 Johannes Lönn 1691–1723 Matthias Reinius 1724–1771 Israel Matthiae Reinius 1773–1790 Jonas Gabrielinpoika Lagus 1791–1812 Johan Georginpoika Forsman 1812–1816 Niklas Joonaanpoika Lagus 1820–1821 Mikael Lindfors 1824–1847 Johannes Nikolai Simelius 1849–1851 Zakris Forsman 1852–1857 Johan Jakob Richtman , ensin vt. kappalainen 1863–1871 Karl Vilhelm Hjelt 1875–1889 Henrik Vilhelm Nordlund 1892–1913 Karl Petter Elenius 1913–1924 Matti L. Saaninkoski 1926– Frans Kärki Pitäjänapulaiset 1647–1665 Bartholdus Jacchæus 1680– Matthias Reinius 1692– Bartholdus Bartholdinpoika Jacchæus 1708–1713 Josef Stenbäck 1744–1754 Henrik Calander , virka lakkautettiin 1756. Ylimääräiset papit 1723–1724 Israel Reinius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1739–1743 Anders Wirzenius , kappalaisen apulainen 1752– Israel Reinius , kappalaisen apulainen –1775 Kristfrid Ganander , kappalaisen apulainen 1791–1792 Henrik Wegelius , kappalaisen apulainen 1797–1800 Johan Lagus , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1800–1801 Johan Gabriel Toppelius, armovuodensaarnaaja 1804–1805 Jonas Reinhold Granlund , kappalaisen apulainen 1806–1807 Gustaf Appelberg , välisaarnaaja 1807–1808 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1808–1813 Anders Johan Enholm , kirkkoherran apulainen 1810–1812 Johan Henrik Hildén , kappalaisen apulainen 1813–1820 Fredrik Meurling , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1816–1825 Johan Perander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1820–1821 Abraham Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1823–1824 Abraham Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1825–1827 Johan Canstrén , välisaarnaaja 1827–1831 Zakris Forsman , kirkkoherran apulainen 1831–1841 Karl Vilhelm Hjelt , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Herman Malmberg , kappalaisen apulainen 1839–1848 Otto Vilhelm Simelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1841–1846 Herman Ingman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1846–1852 Erik Vilhelm Snellman , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Viktor Fredrik Lilius , armovuoden saarnaaja 1851–1852 Jakob Aulin , vt. kappalainen 1852–1854 Karl Johan August Gotthard Leidenius , sijaiskirkkoherra 1855–1859 Jakob Cederberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1859–1862 Anders Adrian Candolin , armovuodensaarnaaja 1862–1863 Herman Mauritz Inberg , armovuodensaarnaaja 1863–1864 Johan Henrik Wiikberg, välisaarnaaja 1864 Gustaf Vilhelm Vigelius , armovuodensaarnaaja 1872–1875 Jakob Joel Vegelius , armovuodensaarnaaja 1876–1881 Johannes Östring , kirkkoherran apulainen 1882–1885 Aron Gustaf Snellman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1886–1891 Alfred Teodor Appelberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1891–1904 Ernst Arvid Appelberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalinen, vt. kirkkoherra 1907–1908 Alvar Albert Rautalahti, kirkkoherran apulainen 1908–1909 Toivo Eemil Aaltio, kirkkoherran apulainen 1909– Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1912–1915 Frans Kärki, kirkkoherran apulainen Arkisto Laihian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1548–. Kansallisarkisto on digitoinut Laihian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lahden kauppala perustettiin osaksi Hollolan Lahden kylään ja osaksi Järvenpään kylään kuuluneen Anttilan kantatilan alueelle armollisella käskykirjeellä 5.6.1878. Hollolan emäseurakunnan toinen kappalainen määrättiin sijoitettavaksi Lahden kauppalaan. Lahti erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901, jolloin kappalaisen virka lakkautettiin. Lahden kauppalan rukoushuonekunnan säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 7.5.1902. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1917. Kauppalan ensimmäinen kirkko rakennettiin puusta 1890. Lahden kauppala sai kaupunkioikeudet keisarilta Pietarissa 1.11.1905, joskin Venäjän keisarikunnan lakkojen ja levottomuuksien seurauksena oikeuksien myöntäminen saatiin tiedoksi Suomeen vasta 16.11.1905. Tämän vuoksi marraskuun kuudettatoista juhlitaan kaupungin perustamispäivänä. Lahden kaupunkiin liitettiin osia Hollolan kunnasta 1916, 1923, 1933 ja 1956 sekä Nastolan kunta 2016. Muut nimet Lahtis Maakirjakylät Ahtiala, Hersala, Jalkaranta, Järvenpää, Koiskala, Kukkila, Lahti, Mukkula, Okeroinen, Renkomäki, Siikaniemi, Tiirismaa, Upila, Vihattu Naapuriseurakunnat Hollola , Nastola , Orimattila Papisto Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan Lahden kaupppalan asukkaiden tuli sitoumustensa mukaan suorittaa toiselle kappalaiselle huoneenvuokraksi 300 markkaa siihen saakka, kunnes kappalaiselle hankittaisiin virkatalo tai asunto. Kirkkoherrat 1917–1942 Matti Wilhelm Wikström 1944– Väinö Johannes Hovila Kappalaiset 1888–1893 Frans Evert Richter 1894–1915 Hugo Winter , virka lakkautettiin 1901 1915–1917 Uno V. Raekallio 1926–1927 Uno V. Raekallio 1936–1944 Väinö Johannes Hovila Ylimääräiset papit 1891–1892 Gustaf Adolf Warén , vt. kappalainen 1893–1894 August Alfred Murén , vt. kappalainen 1896 Konstantin Kalke , vt. kappalainen 1906–1907 Adolf Verner Kyrö , vt. kappalainen 1907 Gustaf Eugen Airila , vt. kappalainen 1907 August Bruno Forsberg, vt. kappalainen Arkisto Lahden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1917.

Perustettiin Kokemän emäseurakunnan kappeliksi 1440-luvulla ja mainitaan sellaisena vielä 1541. Erotettiin Kokemäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi oman kirkkoherran myötä 1587. Seurakunta mainitaan kappelina, kun kappalaisen virkatalolle annettiin vahvistus 17.5.1616. Köyliöllä ja Säkylällä oli yhteinen kappalainen aina vuoteen 1929. Köyliön kunta perustettiin 1870. Vuoden 2016 alueliitoksessa Köyliö yhdistyi Säkylään ja vastaavasti seurakunta on nykyisin Säkylän-Köyliön seurakunta. Muut nimet Kjulo Maakirjakylät Ehtamo, Huhti, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Kjuloholm (Köyliön vanha kartano), Paavila, Pajula, Puolimatka, Tuohiniemi Naapuriseurakunnat Eura , Huittinen , Kiukainen , Kokemäki , Säkylä , Vampula Papisto Köyliönsaaren kartanon omistajalla oli patronaattioikeus seurakunnnassa, kunnes se lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.3.1870. Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe antoi Jaakkolan tilan Säkylän kappelin prebendatilaksi 30.6.1659. Kappalaisen siirtämisestä Säkylästä Köyliöön tehtiin anomukset 1731 ja 1815, mutta näihin anomuksiin ei suostuttu kuninkaan päätöksellä 21.1.1735 eikä myöskään Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.4.1816. Seurakunnan pappilan ulkohuoneet rakennettiin kivestä 1897. Kirkkoherrat 1587–1605 Eschillus Clementis 1607–1616 Ericus Canuti 1622–1624 Ericus Matthiae 1626–1638 Henricus Francisci 1724–1730 Henrik Carmelin 1731–1732 Nils Johansson Bursman 1733–1744 Gabriel Welin 1744–1756 Kristian Welin 1757–1789 Martin Tolpo 1790–1812 Henrik Törnroth 1813–1823 Jakob Johan Holmberg 1825–1832 David Johan Vegelius 1833–1856 Anders August von Pfaler 1856–1882 Klas Teodor Konstantin Sumelius 1885–1893 Berndt Israel Söderman 1893–1907 Viktor Salminen 1907–1919 Frans Vihtori Hannus 1919–1944 Uuno Sainio 1944–1961 Yrjö Lehtola Kappalaiset 1558 Thomas 1568 Lars 1576–1581 Eschillus Clementis Ylimääräiset papit 1639 Paulus Thomæ, vt. kirkkoherra 1781– Joakim Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1785– Mikael Ingelius , apulaispappi 1797– Johan Rostedt , papiston apulainen 1797–1808 Johan Rostedt , kirkkoherran apulainen 1808–1813 Isak Nordlund , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1822–1824 Johan Fredrik Fleege , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1824–1825 Karl Fredrik Gråå , armovuodensaarnaaja 1832–1833 Karl Fredrik Riedell , vt. kirkkoherra 1856 Fredrik Julius Lilius , vt. kirkkoherra 1882–1885 Samuel Vilhelm Roos , virka- ja armovuodensaarnaaja 1907–1808 Matti Tienari , vt. kirkkoherra 1947–1949 Onni Honkkila, vt. kirkkoherra 1947–1949 Lasse Jyräs, vt. kirkkoherra Arkisto Köyliön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1702, tilikirjat vuodesta 1724 ja historiakirjat vuodesta 1702. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1966. Kansallisarkisto on digitoinut Köyliön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)