top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lammi

Päivitetty: 20. toukok.


Rajakartta: Lammi

Perustettiin noin 1410 ja muodostettiin emäseurakunnaksi 1435, jolloin kirkkoherran Pääjärven rannalla sijainnneen virkatalon rajat käytiin. Lammi mainitaan nimismiehenpitäjänä ainakin jo 1374. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.3.1699. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 29.8.1749 ja vapautettiin tästä keisarin päätöksellä 9.3.1810. Lammin kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009.


Seurakuntaan kuulunut ilmeisesti 1500-luvulla perustettu Kosken kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870 ja tunnettiin myöhemmin nimellä Hämeenkoski. Seurakuntaan kuulunut Mommilan rukoushuonekunta perustettiin 1904.


Muut nimet

Lampis


Kylät

Arrankorpi, Hauhiala, Hietonen, Iso-Evo, Jahkola, Kataloinen, Kättärlä, Kostila, Kuurikka, Lampelto, Lieso, Montola, Mulkoila, Niipala, Oinen, Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Palonen, Parikkala, Perinkää, Pienistö, Rantonen, Riikonen, Ronni, Sankola, Syrjäntausta, Takaperä, Tanttila, Tommala, Vähä-Evo, Vilkkilä, Ylännäinen, Ylänne


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Rippolan prebendatila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi maaherran päätöksellä 20.11.1684 sekä kuninkaan kirjeillä 16.11.1693 ja 1801. Pudas tulo Rippolan palkkatalosta, jota hoiti kaksi lampuotia, oli rahaksti muutettuna 600 markkaa 1890-luvulla. Papiston palkasta suostumus 8.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä keisarillisen senaatin päätökset 29.3.1824 ja 23.9.1826. Tuomiokapitulin luvalla 24.10.1895 annettiin joukko kirkon vanhinta kalustoa Valtion historialliselle museolle eli nykyiselle Kansallismuseolle.


Kirkkoherrat

1435 Bengt

1462 Jonis

1541 Bengt

1553–1554 Henrik

1558 Bengt

1563–1601 Laurentius Petri

1605–1639 Matthias Nicolai Bjur

1651–1669 Martinus Thomae Florinus

1688–1692 Josef Auricola

1692–1702 Thomas Florinus

1722–1730 Johan Norrgren

1731–1733 Johan Florinus

1734–1744 Anders Orraeus

1745–1748 Karl Fornaeus

1792–1809 Zakarias Cygnaeus, Porvoon piispa

1831–1840 Gustaf Neclair

1842–1854 Lorenz Johan Lagus

1922–1929 Juho Koskinen


Kappalaiset

1560–1562 Peder

–1597 Henricus Matthiae

1614 Ambrosius Matthiae

1620 Klemens

1632–1665 Matthias Laurentii

1669–1680 Jakob Erici

1680–1692 Thomas Florinus

1693–1709 Erik Florinus

1724–1731 Johan Eriki Florin

1734–1784 Thomas Lind

1786–1791 Magnus Kyander

1792–1800 Fredrik Nordström

1819–1830 Emanuel Valdén

1831–1841 Samuel Grönqvist

1842–1859 Henrik Vallenius

1863–1870 Albert Boman

1871–1882 Karl Vilén

1882–1896 Gustaf Erander

1903–1911 Alfred Tanila

1923–1928 Jalo Armas Aarnio

1928–1934 Väinö Edvard Hahtola


Varapastorit anneksiajalla

1750–1758 Erik Johan Florin

1760–1792 Fredrik Nordström


Armovuodensaarnaajat

1850–1864 Jeremias Laurinus

1903–1904 Juhani Vilkki

1905–1906 Jalmari Nikolai Vuorela, vt. kirkkoherra


Ylimääräiset papit

1631 Bengt

1638 Matts

1798–1802 Jakob Ulrik Björkell

1801–1802 Johan Anders Montén, sijaiskirkkoherran apulainen

1802–180 Tomas Grönlund, sijaiskirkkoherran apulainen

1807–1808 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskirkkoherran apulainen

1809–1810 Karl Gustaf Streng, sijaiskirkkoherran apulainen

1810–1811 Gustaf Varén, sijaiskirkkoherran apulainen

1811–1820 Karl Isak Vallenius, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1814–1819 Georg Alvenius, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1820–1824 Fredrik August Grahn, kirkkoherran apulainen

1825 Johan Ihlström, kirkkoherran apulainen

1825 David Arenius, kirkkoherran apulainen

1828–1829 Adolf Fredrik Broström, kappalaisen apulainen

1830–1832 Samuel Grönqvist, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen

1832–1835 Nils Adolf Hillebrand, kirkkoherran apulainen

1835–1838 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran apulainen

1838–1844 Frans Ferdinand Flinkman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1843–1845 Gabriel Platan, kirkkoherran apulainen

1845 Nils August Berghäll, kirkkoherran apulainen

1847–1848 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Karl Johan Johnsson, kirkkoherran apulainen

1850 Johan Didrik Lönnroth, kappalaisen apulainen

1855–1856 Johan Adolf Alopaeus, sijaiskirkkoherra

1856–1857 Ferdinand Johan Masalin, kirkkoherran apulainen

1857–1859 Fredrik Gottlieb Slöör, kirkkoherran apulainen

1859–1861 Edvard Demetrius Cavén, kirkkoherran apulainen

1861–1863 Bernhard Stenbäck, kirkkoherran apulainen

1864–1865 Karl Gustaf Vallenius, kirkkoherran apulainen

1870–1871 Teodor Titus Timoteus Tornell, vt. kappalainen

1876 Karl Gustaf Forsblom, vt. kappalainen

1877–1879 Karl Hjalmar Öholm, kirkkoherran apulainen

1880–1885 Gustaf Adolf Heman, kirkkoherran apulainen

1885–1888 Johan Wladimir Alexander Kuhlberg, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Axel Anton Lindegrén, kirkkoherran apulainen

1889–1890 Otto Vilhelm Olander, kirkkoherran apulainen

1890 Oskar Vilhelm Oksanen, kirkkoherran apulainen

1890–1891 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen

1891–1894 Ludvig Nikander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1900–1901 Ernst Verner Pakkala, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1906–1909 Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran

 
Arkisto

Lammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1689 ja historiakirjat vuodesta 1734. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1941.


Vuoden 1750 tarkastauksessa syntyneiden ja kastettujen luetteloita mainitaan olleen vuodesta 1678. Seurakunnan kirkonkirjojen osittainen tuhoutuminen lienee sattunut pappilan palossa 1761, jolloin osa arkisto paloi. Vanhin kommuniokirja eli rippikirja vuosilta 1746–1752 mainitaan hävinneeksi vuoden 1894 tarkastuksessa. Sisällissodan aikana saksalaiset ampuivat kellotapulia 27.4.1918, jolloin tuli levisi kirkkoon turmellen sen sisustuksen perinpohjin.


Kansallisarkisto on digitoinut Lammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

17 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page