Perustettiin noin 1410 ja muodostettiin emäseurakunnaksi 1435, jolloin kirkkoherran Pääjärven rannalla sijainnneen virkatalon rajat käytiin. Lammi mainitaan nimismiehenpitäjänä ainakin jo 1374. Kolehti kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi 17.3.1699. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 29.8.1749 ja vapautettiin tästä keisarin päätöksellä 9.3.1810. Lammin kunta liitettiin Hämeenlinnan kaupunkiin 2009.
Seurakuntaan kuulunut ilmeisesti 1500-luvulla perustettu Kosken kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1870 ja tunnettiin myöhemmin nimellä Hämeenkoski. Seurakuntaan kuulunut Mommilan rukoushuonekunta perustettiin 1904.
Muut nimet
Lampis
Maakirjakylät
Arrajoki, Arrankorpi, Hakkala, Halila, Hauhiala, Hietonen, Iso-Evo, Jahkola, Kaitala, Karhula, Kataloinen, Kinnaskoksi, Kirkonkylä, Koivukylä, Kostila, Kurkijärvi, Kuurikka, Kättärlä (Poikkimettä), Lampelto, Lehmäkoski, Lepistö, Letku, Lieso, Mommila, Montola, Mulola, Niipala, Nuhkala (Nuhkoila), Oitti (Ois), Onnenvuori, Paakkola, Pakkasela, Paloinen, Pappila, Parikkala, Perinkää (Pärinke), Pienistö, Porkkala, Rantonen, Riikonen, Rippola, Ronni, Sankola, Syrjäntaka, Taka-Evo, Takaperä, Tanttila, Tirmula, Tommola, Turenki, Vaakoja, Vanhakartano, Vestola, Viiala, Vilkkilä, Vähä-Evo, Yläne, Ylänäinen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Rippolan prebendatila tuomittiin kirkkoherran virkataloon kuuluvaksi maaherran päätöksellä 20.11.1684 sekä kuninkaan kirjeillä 16.11.1693 ja 1801. Puhdas tulo Rippolan palkkatalosta, jota hoiti kaksi lampuotia, oli 1890-luvulla rahaksi muutettuna 600 markkaa. Papiston palkasta suostumus 8.2.1729 ja vahvistus 4.12.1734 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 29.3.1824 ja 23.9.1826. Tuomiokapitulin luvalla 24.10.1895 annettiin joukko kirkon vanhinta kalustoa Valtion historialliselle museolle eli nykyiselle Kansallismuseolle.
Kirkkoherrat
1435 Bengt
1462 Jonis
1541 Bengt
1553–1554 Henrik
1558 Bengt
1563–1601 Laurentius Petri
1605–1639 Matthias Nicolai Bjur
1651–1669 Martinus Thomae Florinus
1670–1688 Jakob Matthias Etholenius
1688–1692 Josef Auricola
1692–1702 Thomas Florinus
1703– Erik Florinus
1722–1730 Johan Norrgren
1731–1733 Johan Florinus
1734–1744 Anders Orraeus
1745–1748 Karl Fornaeus
1792–1809 Zakarias Cygnaeus, Porvoon piispa
1811–1828 Otto Magnus Appelroth
1831–1840 Gustaf Neclair
1842–1854 Lorenz Johan Lagus
1856–1892 Karl Fredrik Nordström
1894–1902 Jaakko Haniel Päivärinta
1906–1917 Adolf Valfrid Sjöblom
1918–1920 Kustaa Eugen Airila
1922–1929 Juho Koskinen
1931–1951 Vihtori Severus Hissa
Kappalaiset
1560–1562 Peder
–1597 Henricus Matthiae
1614 Ambrosius Matthiae
1620 Klemens
1632–1665 Matthias Laurentii
1669–1680 Jakob Erici
1680–1692 Thomas Florinus
1693–1709 Erik Florinus
1724–1731 Johan Eriki Florin
1734–1784 Thomas Lind
1786–1791 Magnus Kyander
1792–1800 Fredrik Nordström
1802–1817 Jakob Ulrik Björkell
1819–1830 Emanuel Valdén
1831–1841 Samuel Grönqvist
1842–1859 Henrik Vallenius
1863–1870 Albert Boman
1871–1882 Karl Vilén
1882–1896 Gustaf Erander
1897–1902 Martin Gunnar Grander
1903–1911 Alfred Tanila
1911–1917 Kustaa Eugen Airila
1923–1928 Jalo Armas Aarnio
1928–1934 Väinö Edvard Hahtola
Varapastorit anneksiajalla
1750–1758 Erik Johan Florin
1760–1792 Fredrik Nordström
1794–1811 Henrik Gustaf Åkerman
Armovuodensaarnaajat
1841–1843 Karl Johan Cederblad
1850–1864 Jeremias Laurinus
1903–1904 Juhani Vilkki
1905–1906 Jalmari Nikolai Vuorela, vt. kirkkoherra
Ylimääräiset papit
1631 Bengt
1638 Matts
1798–1802 Jakob Ulrik Björkell
1825–1830 Gustaf Adolf Martin
1801–1802 Johan Anders Montén, sijaiskirkkoherran apulainen
1802–180 Tomas Grönlund, sijaiskirkkoherran apulainen
1807–1808 Gustaf Adolf Brunou, sijaiskirkkoherran apulainen
1809–1810 Karl Gustaf Streng, sijaiskirkkoherran apulainen
1810–1811 Gustaf Varén, sijaiskirkkoherran apulainen
1811–1820 Karl Isak Vallenius, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1814–1819 Georg Alvenius, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1820–1824 Fredrik August Grahn, kirkkoherran apulainen
1825 Johan Ihlström, kirkkoherran apulainen
1825 David Arenius, kirkkoherran apulainen
1828–1829 Adolf Fredrik Broström, kappalaisen apulainen
1830–1832 Samuel Grönqvist, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen
1832–1835 Nils Adolf Hillebrand, kirkkoherran apulainen
1835–1838 Elias Samuel Nymalm, kirkkoherran apulainen
1838–1844 Frans Ferdinand Flinkman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1843–1845 Gabriel Platan, kirkkoherran apulainen
1845 Nils August Berghäll, kirkkoherran apulainen
1847–1848 Julius Henrik Lind, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Karl Johan Johnsson, kirkkoherran apulainen
1850 Johan Didrik Lönnroth, kappalaisen apulainen
1855–1856 Johan Adolf Alopaeus, sijaiskirkkoherra
1856–1857 Ferdinand Johan Masalin, kirkkoherran apulainen
1857–1859 Fredrik Gottlieb Slöör, kirkkoherran apulainen
1859–1861 Edvard Demetrius Cavén, kirkkoherran apulainen
1861–1863 Bernhard Stenbäck, kirkkoherran apulainen
1864–1865 Karl Gustaf Vallenius, kirkkoherran apulainen
1870–1871 Teodor Titus Timoteus Tornell, vt. kappalainen
1876 Karl Gustaf Forsblom, vt. kappalainen
1877–1879 Karl Hjalmar Öholm, kirkkoherran apulainen
1880–1885 Gustaf Adolf Heman, kirkkoherran apulainen
1885–1888 Johan Wladimir Alexander Kuhlberg, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Axel Anton Lindegrén, kirkkoherran apulainen
1889–1890 Otto Vilhelm Olander, kirkkoherran apulainen
1890 Oskar Vilhelm Oksanen, kirkkoherran apulainen
1890–1891 Karl Fredrik Toikka, kirkkoherran apulainen
1891–1894 Ludvig Nikander, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1900–1901 Ernst Verner Pakkala, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1906–1909 Kustaa Eugen Airila, kirkkoherran
Arkisto
Lammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1746, tilikirjat vuodesta 1689 ja historiakirjat vuodesta 1734. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1941.
Vuoden 1750 tarkastauksessa syntyneiden ja kastettujen luetteloita mainitaan olleen vuodesta 1678. Seurakunnan kirkonkirjojen osittainen tuhoutuminen lienee sattunut pappilan palossa 1761, jolloin osa arkistosta paloi. Vanhin kommuniokirja eli rippikirja vuosilta 1746–1752 mainitaan hävinneeksi vuoden 1894 tarkastuksessa. Sisällissodan aikana saksalaiset ampuivat kellotapulia 27.4.1918, jolloin tuli levisi kirkkoon turmellen sen sisustuksen perinpohjin.
Kansallisarkisto on digitoinut Lammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.