top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lappajärvi

Päivitetty: 21. elok.


Rajakartta: Lappajärvi

Perustettiin Pietarsaaren kappeliksi 1637. Seurakunnan kirkko kärsi paljon vaurioita isonvihan aikana ja ukkonen oli jo aiemmin vahingoittanut pahoin kirkontornia. Kysymys Pietarsaaren emäseurakunnan jakamisesta nousi esiin jo 1651. Myöhemmin asia otettiin uudestaan esille, jolloin kuningas vastasi käskykirjeessään 14.8.1786, että jakaminen pantaisiin toimeen. Samaan suuntaan antoi myös Keisarillinen hallitseva konsistori kirjeen 12.8.1816. Lappajärven ero Pietarsaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi toteutui 1816, jolloin seurakunta sai oman kirkkoherran. Lappajärven kunta perustettiin 1865. Osia kunnasta liitettiin Lapuan kuntaan 1938.


Seurakuntaan kuulunut Alajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859, Kortesjärvi 1865, Evijärvi 1865 ja Vimpeli 1867. Seurakuntaan kuulunut Kauhajärven rukoushuone perustettiin 1871.


Maakirjakylät

Itäkylä, Kauhajärvi, Kirkonkylä, Lammi, Savo, Tarvola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkataloksi ostettiin Pietilän tila 14.7.1814. Virkatalosta keisarin käskykirjeet 11.10.1813 ja 22.5.1888. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Kyrönniemen verotila 1723. Kappalaisen virkatalon veroista suostumus kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 9.5.1767.


Kirkkoherrat

1816–1832 Erik Castrén

1833–1875 Jakob Fellman

1891–1919 Anselm Nyström


Kappalaiset

1638– Pictorius

1642–1690 Johannes Laurentiuksenpoika Essevius

1725–1736 Samuel Simalin

1763–1804 Isak Lagus

1807–1820 Mikael Lindfors

1842–1875 Johan Ahlholm

1931– V. A. Lampola


Ylimääräiset papit

n. 1641 Kustaa Pelander, väliajansaarnaaja

1646–1659 Gabriel Knuutinpoika Weszynthius, kappalaisen apulainen

1660– Johannes Markuksenpoika Hamnius, kappalaisen apulainen

isoviha Henrik Thilgren, kappalaisen apulainen

isoviha Samuel Simalin, kappalaisen apulainen

1732–1737 Thomas Tuomaanpoika Wilkman (Vilkkilä), kappalaisen apulainen

1758–1763 Isak Lagus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1805–1807 Gabriel Sarlin, armovuodensaarnaaja

1818 Abraham Hellström, kirkkoherran apulainen

1820–1826 Erik Niklas Hildén, kirkkoherran apulainen

1826–1829 Karl Kristian Lindfors, kirkkoherran apulainen

1830–1832 Erik Ulrik Castrén, kirkkoherran apulainen

1832–1836 Johan Immanuel Fonselius, välisaarnaaja, papiston apulainen

1836–1839 Jakob Vettberg, kirkkoherran apulainen

1839–1842 Nils Frosterus, armovuodensaarnaaja

1841–1843 Johan Oskar Boisman, kirkkoherran apulainen

1843–1845 Jakob Hemming, kirkkoherran apulainen

1845 Johan Fredrik Reinius, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Adolf Abraham Nylander, kappalaisen apulainen

1846–1850 Frans Peter Kemell, kappalaisen apulainen

1850–1852 Berndt Ferdinand Cajanus, kappalaisen apulainen

1851–1856 Peter Adolf Vasz, kirkkoherran apulainen

1852–1870 Johan Porthén, vs. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1856 Karl Johan Idman, kirkkoherran apulainen

1870–1873 Johannes Bäck, kirkkoherran apulainen

1873–1875 Johan Zakris Hartman, kirkkoherran apulainen

1875–1876 Vilhelm Adrian Mandellöf, armovuodensaarnaaja ja kappalaisen apulainen

1876–1878 Berndt Israel Söderman, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1890 Gustaf Valfrid Stenros, vt. kappalainen

1890–1891 Aleksander Saarinen, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1908 Isak Teodor Tarmo, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Lappajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1727 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745–1949.


Kansallisarkisto on digitoinut Lappajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

61 katselukertaa

Comentários


Hae

bottom of page