top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Laitila

Päivitetty: 7. toukok.


Rajakartta: Laitila

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä 1400-luvun alkupuolelta alkaen. Untamala mainitaan paikkakuntana 1421–1467 ja Laitila 1449. Laitilan kirkon rakennutti tuomari Hartvig Garp 1468, jonka jälkeen Untamala muodostettiin Laitilan emäseurakunnan kappeliksi. Laitilan kunta perustettiin 1868 ja siihen liitettiin osa Uudenkirkon kuntaa 1917.


Seurakuntaan kuulunut Pyhämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Hinnerjoki perustettiin kappeliksi 1724 ja eroettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864.


Muut nimet

Letala, Untamala, Uittamala


Kylät

Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kodisjoki, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mutainen, Nästi, Niemi, Pahajoki, Palttila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyä, Torre, Untamala, Vahantaka, Vaimaroinen, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Karjakymmenyksistä kuninkaan käskyrkije 29.8.1758. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1650, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.11.1864, joskin perustettiin uudelleen seurakuntaan kuulunutta Kodisjoen saarnahuonekuntaa varten keisarin päätöksellä 29.3.1895.


Kirkkoherrat

1554–1579 Ericus Jacobi

1581–1587 Henricus Petri

1589–1620 Gregorius Erici

1624–1627 Nicolaus eli Claus

1629–1639 Petrus Bartholomae

1640–1651 Laurentius Sigfridi

1701–1702 Johannes Salonius

1705–1713 Jacob Lignipaeus

1747–1778 Nils Hedeen

1780–1812 Johan Helsingberg

1816–1843 Jakob Amnell

1875–1897 Nils Helenius

1899–1918 Henrik Oskar Elers

1921–1951 Johannes Edvard Kallas


Kappalaiset

1571 Jacobus

–1589 Gregorius Erici

1593 Andreas Olai

–1614–16– Johan Clementis

1620–1650–luku Erich Gregorii

–1629 Petrus Bartholomæi

1630 Erich

–1640 Laurentius Sigfridi

1722–1731 Zacharias Boelius

1732–1760 Henrik Solin

1761–1780 Anders Holmdahl

1781–1782 Mathias Sadenius

1783–1789 Gabriel Haberfelt

1791–1811 Fredrik Sacklinius

1811–1815 Jakob Sadenius

1818–1824 Mikael Malmsten

1824–1829 Henrik Gonander

1832–1837 Adam Syrenius

1866–1875 Nils Helenius

1876–1886 Gustaf Emil Morén


Pitäjänapulaiset

1721–1722 Zacharias Boelius

1722–1730 Benjamin Lundanus

1730–1732 Henrik Solin

1732–1749 Wilhelm Boelius

1749–1758 Thomas Fagerberg

1758–1781 Matthias Sadenius

1786–1811 Jakob Sadenius

1812–1829 Adam Pihlman

1830–1865 Anders Vilhelm Ollgren, virka lakkautettiin 1864


Ylimääräiset papit

1639 Sigfridus

1640–1656 Ericus Salonius

? Eshcillus

1670–luku Erich Josephi

1690–luku Ericus Rithovius

1699–1703 Yrjö Rotkerus

1744– Karl Wallgrund, kappalaisen apulainen

1764– Henrik Hällsten, kirkkoherran apulainen

1769– Lars Johan Hedeen, apulainen

1773– Adolf Erik Hedeen, apulainen

1785–1786 Jakob Sadenius, papiston apulainen

1808–1812 Karl Helenius, kirkkoherran apulainen

1813–1816 Erik Almberg, armovuodensaarnaaja

1815–1818 Johan Renholm, armovuodensaarnaaja

1825–1834 Berndt Josef Amnell, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Isak Ahlroth, kirkkoherran apulainen

1834–1843 Frans Henrik Amnell, kirkkoherran apulainen

1837–1843 Karl Fabian Sahlberg, vt.kappalainen, vt. kirkkoherra

1873 Johan Ferdinand Lahtonen, kirkkoherran apulainen

1873–1874 Jakob Vilhelm Bärlund, virkavapaa saarnaaja

1888–1890 Karl Fredrik Eklund, vt. kappalainen

1891–1892 Abraham Auer, vt. kappalainen

1892–1893 Juho Pyhälä, vt. kappalainen

1893–1899 Frans Artur Fröberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1901–1902 Frans Emil Lehto, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Laitilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1670. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1976.


Kansallisarkisto on digitoinut Laitilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

24 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page