Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä 1400-luvun alkupuolelta alkaen. Untamala mainitaan paikkakuntana 1421–1467 ja Laitila 1449. Laitilan kirkon rakennutti tuomari Hartvig Garp 1468, jonka jälkeen Untamala muodostettiin Laitilan emäseurakunnan kappeliksi. Laitilan kunta perustettiin 1868 ja siihen liitettiin osa Uudenkirkon kuntaa 1917.
Seurakuntaan kuulunut Pyhämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Hinnerjoki perustettiin kappeliksi 1724 ja eroettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864.
Muut nimet
Letala, Untamala, Uittamala
Kylät
Haaro, Hartikkala, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Kodisjoki, Kodjala, Koliseva, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Kusni, Laitila, Lausti, Leinmäki, Malko, Mutainen, Nästi, Niemi, Pahajoki, Palttila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukainen, Suontaka, Syttyä, Torre, Untamala, Vahantaka, Vaimaroinen, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Ytö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Karjakymmenyksistä kuninkaan käskyrkije 29.8.1758. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1650, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.11.1864, joskin perustettiin uudelleen seurakuntaan kuulunutta Kodisjoen saarnahuonekuntaa varten keisarin päätöksellä 29.3.1895.
Kirkkoherrat
1554–1579 Ericus Jacobi
1581–1587 Henricus Petri
1589–1620 Gregorius Erici
1624–1627 Nicolaus eli Claus
1629–1639 Petrus Bartholomae
1640–1651 Laurentius Sigfridi
1656–1675 Ericus Erici Leander (Lethalensis)
1676–1701 Ericus Erici Salonius
1701–1702 Johannes Salonius
1702 Gregerius Teet
1703–1705 Christiernus Procopaeus
1705–1713 Jacob Lignipaeus
1722–1745 Johan Henriksson Montinus
1747–1778 Nils Hedeen
1780–1812 Johan Helsingberg
1816–1843 Jakob Amnell
1845–1873 Johan Simon Appelgren
1875–1897 Nils Helenius
1899–1918 Henrik Oskar Elers
1921–1951 Johannes Edvard Kallas
Kappalaiset
1571 Jacobus
–1589 Gregorius Erici
1593 Andreas Olai
–1614–16– Johan Clementis
1620–1650–luku Erich Gregorii
–1629 Petrus Bartholomæi
1630 Erich
–1640 Laurentius Sigfridi
1656–64– Ericus Erici Salonius
1664– Johan Erici Leander
–1692 Johannes Julinus
–1702 Johan Salonius
1702– Petrus Boelius
1722–1731 Zacharias Boelius
1732–1760 Henrik Solin
1761–1780 Anders Holmdahl
1781–1782 Mathias Sadenius
1783–1789 Gabriel Haberfelt
1791–1811 Fredrik Sacklinius
1811–1815 Jakob Sadenius
1818–1824 Mikael Malmsten
1824–1829 Henrik Gonander
1832–1837 Adam Syrenius
1839–1863 Mikael Vilhelm Vahlberg
1864–1866 Eliel Tiodolf Lagus
1866–1875 Nils Helenius
1876–1886 Gustaf Emil Morén
1890–1929 Paul Ferdinand Leino
Pitäjänapulaiset
1721–1722 Zacharias Boelius
1722–1730 Benjamin Lundanus
1730–1732 Henrik Solin
1732–1749 Wilhelm Boelius
1749–1758 Thomas Fagerberg
1758–1781 Matthias Sadenius
1782–1784 Johan Magnus Churberg
1786–1811 Jakob Sadenius
1812–1829 Adam Pihlman
1830–1865 Anders Vilhelm Ollgren, virka lakkautettiin 1864
Ylimääräiset papit
1639 Sigfridus
1640–1656 Ericus Salonius
? Eshcillus
1670–luku Erich Josephi
1676– Jacobus Leistenius
1690–luku Ericus Rithovius
1699–1703 Yrjö Rotkerus
1744– Karl Wallgrund, kappalaisen apulainen
1764– Henrik Hällsten, kirkkoherran apulainen
1769– Lars Johan Hedeen, apulainen
1773– Adolf Erik Hedeen, apulainen
1785–1786 Jakob Sadenius, papiston apulainen
1808–1812 Karl Helenius, kirkkoherran apulainen
1813–1816 Erik Almberg, armovuodensaarnaaja
1815–1818 Johan Renholm, armovuodensaarnaaja
1825–1834 Berndt Josef Amnell, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Isak Ahlroth, kirkkoherran apulainen
1834–1843 Frans Henrik Amnell, kirkkoherran apulainen
1837–1843 Karl Fabian Sahlberg, vt.kappalainen, vt. kirkkoherra
1873 Johan Ferdinand Lahtonen, kirkkoherran apulainen
1873–1874 Jakob Vilhelm Bärlund, virkavapaa saarnaaja
1888–1890 Karl Fredrik Eklund, vt. kappalainen
1891–1892 Abraham Auer, vt. kappalainen
1892–1893 Juho Pyhälä, vt. kappalainen
1893–1899 Frans Artur Fröberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1901–1902 Frans Emil Lehto, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Laitilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1670. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1976.
Kansallisarkisto on digitoinut Laitilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.