top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lapinjärvi

Päivitetty: 24. toukok.


Rajakartta: Lapinjärvi

Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1414. Kappelin nimi mainitaan varhaisimmissa säilyneissä lähteissä usessa eri muodossa. Ingermaninkylässä mainitaan Pyhän Laurin kappeli 1400-luvulla, joka kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan siirrettiin sittemmin Lapinjärven kirkonkylään, jossa seuraavalla vuosisadalla mainitaan Pernajan ja Pyhtään osista koostunut Pyhän Matiaksen kappeli. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.9.1575. Seurakunta kuului 1600- ja 1700-luvuilla osaksi Viipurin ja osaksi Uudenmaan lääniin. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.


Seurakunnan tiettävästi järjestyksessään kolmas kirkko purettiin 13.4.1663. Seurakunnan suomalainen ja ruotsalainen kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 29.6.1742 ja sen pappilaa ryöstettiin 7.7.1742. Molemmat kirkot rakennettiin uudelleen 1744. Seurakunta annettiin Venäjään liitetyn Säkkijärven seurakunnan sijasta Porvoon kymnaasin jumaluusopin lehtorin viran anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1730 ja anneksi lakkautettiin 1882. Seurakuntaan kuulunut Artjärvi perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865.


Muut nimet

Lappträsk, Laptreski, Lappevesi, Lapträski


Kylät

Harsböle, Hinterinkylä (Hintrikinkylä), Kappelby, Kimonkylä, Lapinkylä, Latokartano, Linkkoski, Pekinkylä, Porlammi, Pukaro, Rutumi, Vasarankylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappelgård määrättiin virkataloksi 30.6.1578 ja 25.10.1583. Lapvikin vanha virkatalo vaihdettiin Tallbackan tilaan kuninkaallisella käskykirjeellä 23.10.1587. Kirkkoherra sai puolet kymmenysjyvistä kuninkaan käskykirjeellä 25.6.1578. Kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Papiston palkasta kuninkaan päätös 31.3.1756 sekä keisarillisen senaatin päätökset 9.12.1843, 7.11.1856 ja 16.10.1873. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 25.1.1878.


Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1692. Lapinjärven suomalaisen seurakunnan jäsenet vapautettiin rakentamasta ruotsalaisen seurakunnan kirkkoa keisarillisen senaatin päätöksellä 26.5.1843.


Kirkkoherrat

1575–1594 Petrus Johannis

1595–1598 Henricus Laurentii

1598–1605 Andreas Henrici

1608–1622 Andreas Bartholdi

1623–1647 Michael Erici Gartz

1648–1650 Matthias Petri Björn

1650–1658 Axel Simonis Borgstadius

1659–1685 Jacobus Johannis Gudseus

1685–1707 Fabian Gudseus

1707–1729 Henrik Giösling

1730–1745 Johan Nylander

1746–1747 Jonas Löngreen

1750–1752 Peter Bonsdorff

1752–1779 Anders Kraftman

1781–1785 Johan Borgström

1794–1809 Johan Gabriel Lind

1811–1836 Johan Borgström

1845–1852 Daniel Lindh

1898–1933 Richard Rickman


Kappalaiset

1590–1591 Henricus Laurentii

1593–1622 Michael Erici Gartzius

1626–1648 Matthias Petri Björn

1651– Ericus Michaelis Gartzius

1658–1672 Carolus Bartholdi Ithimæus

1675–1688 Ernestus Jacobi Gudseus

1723–1730 Jakob Johan Gudseus

1730–1740 Henrik Weckman

1742–1771 Herman Porthan

1773–1785 Jakob Vallgren

1786–1801 Georg Vallgren

1843–1844 Karl Fredrik Barck

1874–1884 Matias Helenius

1886–1895 Hiskais Kuitunen

1896–1898 Richard Rickman

1915–1922 Arvid Winqvist

1922–1929 Väinö von Essen

1929–1948 Oskar Klevström


Ylimääräiset papit

1734 Isaak Hasselblatt, sijaiskirkkoherra

1730–1740 Henrik Porthan, sijaiskirkkoherra

1743–1758 Henrik Porthan, sijaiskirkkoherra

–1760 Henrik Hyttéen, sijaiskirkkoherra

1760–1773 Jakob Vallgren, sijaiskirkkoherra

1786–1789 Alexander Fellenius, sijaiskirkkoherra

1789–1802 Karl Adolf Hougberg, sijaiskirkkoherra

1798–1802 Georg Gustaf Vallgren, persoonallinen pitäjänapulainen, vt. kappalainen

1802–1804 Gustaf Serenius, vt. kappalainen

1802–1839 Georg Gustaf Vallgren, sijaiskirkkoherra

1811–1813 Edvard Daniel Hartman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherran apulainen

1813–1818 Josef Gabriel Vallenius, sijaiskirkkoherran apulainen

1820–1822 Josef Gabriel Vallenius, sijaiskirkkoherran apulainen

1818–1820 Karl Adolf Höckert, sijaiskirkkoherran apulainen

1822–1829 Johan Stenius, sijaiskirkkoherran apulainen

1829 August Vilhelm Krogerus, sijaiskirkkoherran apulainen

1829–1830 Henrik Hellenius, sijaiskirkkoherran apulainen

1830–1832 Peter Johan Relander, sijaiskirkkoherran apulainen

1832 Karl Adolf Lindholm, sijaiskirkkoherran apulainen

1832–1834 Henrik August Lindeberg, sijaiskirkkoherran apulainen

1834 Anders Gustaf Eklund, sijaiskirkkoherran apulainen

1834 Ernst Johan Harlin, sijaiskirkkoherran apulainen

1834–1836 Gustaf Robert Kekoni, sijaiskirkkoherran apulainen

1836–1842 Gustaf Ulrik Rosenqvist, sijaiskirkkoherran apulainen, vt. sijaiskirkkoherra

1837–1841 Karl Fredrik Barck, sijaiskirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1842–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist, sijaiskirkkoherra

1841–1843 Fredrik Häyrén, armovuodensaarnaaja

1843–1846 August Tolpo, kappalaisen sijainen, virkavapaa ja välivuoden saarnaaja

1855–1856 Reinhold Teodor Gestrin, kappalaisen apulainen

1858 Anders Samuel Kiljander, sijaiskirkkoherran apulainen

1858 August Gabriel Isak Merón, sijaiskirkkoherran apulainen

1856 Akilles Sirén, sijaiskirkkoherran apulainen

1858–1872 Sven Otto Vahlman, sijaiskirkkoherran apulainen

1862–1865 Herman Ekman, vt. kappalainen

1872–1874 Karl David Axel Hirn, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1872–1883 Viktor August Nyberg, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Karl August Laitinen, vt. kappalainen

1885–1886 Natanael Borg, vt. kappalainen

1890 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulaine

1895 Lauri Klemens Sirelius, vt. kappalainen

1896 Elias Hyytiäinen, vt. kappalainen

1896–1899 Axel Ferdinand Ahlbom, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1897 Gustaf Storgårds, vt. kirkkoherra

1897 Matias Vilhelm Vikström, vt. kirkkoherra

1903 Frans Adolf Rudanko, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Lapinjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1950.


Kansallisarkisto on digitoinut Lapinjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

58 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page