Alkuaan Pernajan emäseurakunnan kappeli, joka mainitaan ainakin jo 1414. Kappelin nimi mainitaan varhaisimmissa säilyneissä lähteissä usessa eri muodossa. Ingermaninkylässä mainitaan Pyhän Laurin kappeli 1400-luvulla, joka kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan siirrettiin sittemmin Lapinjärven kirkonkylään, jossa seuraavalla vuosisadalla mainitaan Pernajan ja Pyhtään osista koostunut Pyhän Matiaksen kappeli. Erotettiin Pernajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan kirjeellä 15.9.1575. Seurakunta kuului 1600- ja 1700-luvuilla osaksi Viipurin ja osaksi Uudenmaan lääniin.
Seurakunnan tiettävästi järjestyksessään kolmas kirkko purettiin 13.4.1663. Seurakunnan suomalainen ja ruotsalainen kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 29.6.1742 ja sen pappilaa ryöstettiin 7.7.1742. Molemmat kirkot rakennettiin uudelleen 1744. Seurakunta annettiin Venäjään liitetyn Säkkijärven seurakunnan sijasta Porvoon kymnaasin jumaluusopin lehtorin viran anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 28.7.1730 ja anneksi lakkautettiin 1882. Seurakuntaan kuulunut Artjärvi perustettiin kappeliksi 1636 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865.
Muut nimet
Lappträsk, Laptreski, Lappevesi, Lapträski
Kylät
Harsböle, Hinterinkylä (Hintrikinkylä), Kappelby, Kimonkylä, Lapinkylä, Latokartano, Linkkoski, Pekinkylä, Porlammi, Pukaro, Rutumi, Vasarankylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappelgård määrättiin virkataloksi 30.6.1578 ja 25.10.1583. Lapvikin vanha virkatalo vaihdettiin Tallbackan tilaan kuninkaallisella käskykirjeellä 23.10.1587. Kirkkoherra sai puolet kymmenysjyvistä kuninkaan käskykirjeellä 25.6.1578. Kappalaisella oli oikeus lukea kaksinkertaiset virkavuodet. Papiston palkasta kuninkaan päätös 31.3.1756 sekä keisarillisen senaatin päätökset 9.12.1843, 7.11.1856 ja 16.10.1873. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 25.1.1878.
Seurakunnan rakennusvelvollisuudesta kihlakunnanoikeuden päätös 7.2.1692. Lapinjärven suomalaisen seurakunnan jäsenet vapautettiin rakentamasta ruotsalaisen seurakunnan kirkkoa keisarillisen senaatin päätöksellä 26.5.1843.
Kirkkoherrat
1575–1594 Petrus Johannis
1595–1598 Henricus Laurentii
1598–1605 Andreas Henrici
1608–1622 Andreas Bartholdi
1623–1647 Michael Erici Gartz
1648–1650 Matthias Petri Björn
1650–1658 Axel Simonis Borgstadius
1659–1685 Jacobus Johannis Gudseus
1685–1707 Fabian Gudseus
1707–1729 Henrik Giösling
1730–1745 Johan Nylander
1746–1747 Jonas Löngreen
1750–1752 Peter Bonsdorff
1752–1779 Anders Kraftman
1781–1785 Johan Borgström
1785–1794 Magnus Jakob Alopaeus
1794–1809 Johan Gabriel Lind
1811–1836 Johan Borgström
1838–1842 Gustaf Henrik Forsius
1845–1852 Daniel Lindh
1853–1881 Alexander Ferdinand Borenius
1883–1896 Bror Ehrenfried Bremer
1898–1933 Richard Rickman
Kappalaiset
1590–1591 Henricus Laurentii
1593–1622 Michael Erici Gartzius
1626–1648 Matthias Petri Björn
1651– Ericus Michaelis Gartzius
1658–1672 Carolus Bartholdi Ithimæus
1675–1688 Ernestus Jacobi Gudseus
1690–1708 Michael Bartholdi Norringius (Norringh)
1711 Mathias Indrenius
1723–1730 Jakob Johan Gudseus
1730–1740 Henrik Weckman
1742–1771 Herman Porthan
1772 Henrik Johan Porthan
1773–1785 Jakob Vallgren
1786–1801 Georg Vallgren
1804–1811 Peter Johan Relander
1812–1839 Georg Gustaf Vallgren
1843–1844 Karl Fredrik Barck
1846–1858 Vilhelm Ludvig Lundàn
1858–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist
1874–1884 Matias Helenius
1886–1895 Hiskais Kuitunen
1896–1898 Richard Rickman
1899–1903 Axel Ferdinand Ahlbom
1903–1915 Carl Isidorus Lundberg
1915–1922 Arvid Winqvist
1922–1929 Väinö von Essen
1929–1948 Oskar Klevström
Ylimääräiset papit
1734 Isaak Hasselblatt, sijaiskirkkoherra
1730–1740 Henrik Porthan, sijaiskirkkoherra
1743–1758 Henrik Porthan, sijaiskirkkoherra
–1760 Henrik Hyttéen, sijaiskirkkoherra
1760–1773 Jakob Vallgren, sijaiskirkkoherra
1786–1789 Alexander Fellenius, sijaiskirkkoherra
1789–1802 Karl Adolf Hougberg, sijaiskirkkoherra
1798–1802 Georg Gustaf Vallgren, persoonallinen pitäjänapulainen, vt. kappalainen
1802–1804 Gustaf Serenius, vt. kappalainen
1802–1839 Georg Gustaf Vallgren, sijaiskirkkoherra
1811–1813 Edvard Daniel Hartman, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherran apulainen
1813–1818 Josef Gabriel Vallenius, sijaiskirkkoherran apulainen
1820–1822 Josef Gabriel Vallenius, sijaiskirkkoherran apulainen
1818–1820 Karl Adolf Höckert, sijaiskirkkoherran apulainen
1822–1829 Johan Stenius, sijaiskirkkoherran apulainen
1829 August Vilhelm Krogerus, sijaiskirkkoherran apulainen
1829–1830 Henrik Hellenius, sijaiskirkkoherran apulainen
1830–1832 Peter Johan Relander, sijaiskirkkoherran apulainen
1832 Karl Adolf Lindholm, sijaiskirkkoherran apulainen
1832–1834 Henrik August Lindeberg, sijaiskirkkoherran apulainen
1834 Anders Gustaf Eklund, sijaiskirkkoherran apulainen
1834 Ernst Johan Harlin, sijaiskirkkoherran apulainen
1834–1836 Gustaf Robert Kekoni, sijaiskirkkoherran apulainen
1836–1842 Gustaf Ulrik Rosenqvist, sijaiskirkkoherran apulainen, vt. sijaiskirkkoherra
1837–1841 Karl Fredrik Barck, sijaiskirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1842–1872 Gustaf Ulrik Rosenqvist, sijaiskirkkoherra
1841–1843 Fredrik Häyrén, armovuodensaarnaaja
1843–1846 August Tolpo, kappalaisen sijainen, virkavapaa ja välivuoden saarnaaja
1855–1856 Reinhold Teodor Gestrin, kappalaisen apulainen
1858 Anders Samuel Kiljander, sijaiskirkkoherran apulainen
1858 August Gabriel Isak Merón, sijaiskirkkoherran apulainen
1856 Akilles Sirén, sijaiskirkkoherran apulainen
1858–1872 Sven Otto Vahlman, sijaiskirkkoherran apulainen
1862–1865 Herman Ekman, vt. kappalainen
1872–1874 Karl David Axel Hirn, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1872–1883 Viktor August Nyberg, kirkkoherran apulainen
1884–1885 Karl August Laitinen, vt. kappalainen
1885–1886 Natanael Borg, vt. kappalainen
1890 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulaine
1895 Lauri Klemens Sirelius, vt. kappalainen
1896 Elias Hyytiäinen, vt. kappalainen
1896–1899 Axel Ferdinand Ahlbom, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1897 Gustaf Storgårds, vt. kirkkoherra
1897 Matias Vilhelm Vikström, vt. kirkkoherra
1903 Frans Adolf Rudanko, vt. kirkkoherra
Arkisto
Lapinjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1732, tilikirjat vuodesta 1753 ja historiakirjat vuodesta 1663. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1691–1950.
Kansallisarkisto on digitoinut Lapinjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.