Alkuaan kuului kappelina Mustasaaren ja Isonkyrön seurakuntiin. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin 1508. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1576. Kirkon sanotaan joutuneen vahingon uhriksi 1642. Kirkko vioittui pahasti myös isonvihan aikana. Seurakunnan kappalaisen pappilaa ryöstettiin Napuen taistelun 19.2.1714 jälkeen, jolloin kirkon omaisuutta, kuten molemmat kellot, vietiin. Seurakuntaan kuulunut Jurva perustettiin kappeliksi 1756 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859.
Muut nimet
Laihala, Laihela
Maakirjakylät
Isokylä, Jakkula, Jokikylä, Keskikylä, Kirkonkylä, Kokkola, Korsholm, Kumarla, Kupparla, Kylänpää, Käyppälä, Lyyskilä, Maunula, Mieltylä, Perälä, Potila, Pukkala, Ratikylä, Sarvijoki, Suortila, Torstila, Uusikylä, Yrjälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkatalosta kuninkaan päätös 17.10.1735. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 17.12.1756. Viidesosa kappalaisen palkasta käytettiin kansakoululaitoksen hyväksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.10.1859. Osa palautettiin papillisten palkkojen lukuun uuden palkkausjärjestyksen mukaan 1898 mutta entisessä palkkasopimuksessa kirkkoherran ruissaataviin luetut karjakymmenykset eivät tulleet lisäksi ja ne oli otettava erikseen lukuun.
Kirkkoherrat
1576–1578 Ericus Eschilli
1578–1580 Matthias Martini
1580–1611 Jacobus Eschilli
1611–1621 Sigfridus Johannes
1622 Mattheus Bartollj
1624–1626 Petrus Bartholdi
1626–1657 Haqvinus Nikolainpoika Galle
1658–1663 Johannes Haakoninpoika Laihelius
1664–1687 Christian Mathiaksenpoika Laibeck
1688–1690 Johan Christianinpoika Laibeck
1690–1712 Samuel Backman
1713–1714 Anders Mennander
1722–1732 Mathias Hellenius
1733–1746 Zacharias Forbus
1746–1780 Samuel Michaelis Wacklin
1782–1789 Georg Forsman
1790–1798 Jonas Lagus
1801–1806 Fredrik Stenhagen
1808–1813 Simon Laurin
1816–1822 Abraham Perander
1827–1843 Johan Stenbäck
1846–1852 Erik Johan Snellman
1854–1863 Herman Magnus Inberg
1864–1884 Erik August Montin
1885–1901 Henrik Adolf Appelberg
1904–1917 Klas Emil Hohenthal
1919–1922 Jaakko Pohjonen
1924– Karl August Waldstedt
Kappalaiset
? Johannes
–1580 Jacobus Eschilli
–1611 Sigfridus Johannis
? Petrus Johannis, mainitaan sijaiskirkkoherrana 1624
–1647 Johannes (Hans)
1647–1664 Christian Laibefck
1665–1687 Bartholdus Henrici Jachaeus
1688–1691 Johannes Lönn
1691–1723 Matthias Reinius
1724–1771 Israel Matthiae Reinius
1773–1790 Jonas Gabrielinpoika Lagus
1791–1812 Johan Georginpoika Forsman
1812–1816 Niklas Joonaanpoika Lagus
1820–1821 Mikael Lindfors
1824–1847 Johannes Nikolai Simelius
1849–1851 Zakris Forsman
1852–1857 Johan Jakob Richtman, ensin vt. kappalainen
1863–1871 Karl Vilhelm Hjelt
1875–1889 Henrik Vilhelm Nordlund
1892–1913 Karl Petter Elenius
1913–1924 Matti L. Saaninkoski
1926– Frans Kärki
Pitäjänapulaiset
1647–1665 Bartholdus Jacchæus
1680– Matthias Reinius
1708–1713 Josef Stenbäck
1744–1754 Henrik Calander, virka lakkautettiin 1756.
Ylimääräiset papit
1723–1724 Israel Reinius, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1739–1743 Anders Wirzenius, kappalaisen apulainen
1752– Israel Reinius, kappalaisen apulainen
–1775 Kristfrid Ganander, kappalaisen apulainen
1791–1792 Henrik Wegelius, kappalaisen apulainen
1797–1800 Johan Lagus, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1800–1801 Johan Gabriel Toppelius, armovuodensaarnaaja
1804–1805 Jonas Reinhold Granlund, kappalaisen apulainen
1806–1807 Gustaf Appelberg, välisaarnaaja
1807–1808 Jakob Ekberg, välisaarnaaja
1808–1813 Anders Johan Enholm, kirkkoherran apulainen
1810–1812 Johan Henrik Hildén, kappalaisen apulainen
1813–1820 Fredrik Meurling, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1816–1825 Johan Perander, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1820–1821 Abraham Perander, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1823–1824 Abraham Perander, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1825–1827 Johan Canstrén, välisaarnaaja
1827–1831 Zakris Forsman, kirkkoherran apulainen
1831–1841 Karl Vilhelm Hjelt, kirkkoherran apulainen
1833–1836 Herman Malmberg, kappalaisen apulainen
1839–1848 Otto Vilhelm Simelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1841–1846 Herman Ingman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1846–1852 Erik Vilhelm Snellman, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Viktor Fredrik Lilius, armovuoden saarnaaja
1851–1852 Jakob Aulin, vt. kappalainen
1852–1854 Karl Johan August Gotthard Leidenius, sijaiskirkkoherra
1855–1859 Jakob Cederberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1859–1862 Anders Adrian Candolin, armovuodensaarnaaja
1862–1863 Herman Mauritz Inberg, armovuodensaarnaaja
1863–1864 Johan Henrik Wiikberg, välisaarnaaja
1864 Gustaf Vilhelm Vigelius, armovuodensaarnaaja
1872–1875 Jakob Joel Vegelius, armovuodensaarnaaja
1876–1881 Johannes Östring, kirkkoherran apulainen
1882–1885 Aron Gustaf Snellman, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1886–1891 Alfred Teodor Appelberg, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1891–1904 Ernst Arvid Appelberg, kirkkoherran apulainen, vt. kappalinen, vt. kirkkoherra
1907–1908 Alvar Albert Rautalahti, kirkkoherran apulainen
1908–1909 Toivo Eemil Aaltio, kirkkoherran apulainen
1909– Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1912–1915 Frans Kärki, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Laihian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1548–.
Kansallisarkisto on digitoinut Laihian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.