top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lappee

Päivitetty: 7. toukok.


Rajakartta: Lappee

Lappveden pitäjä, käsittäen myöhemmän Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman maa- ja kaupunkiseurakunnan, mainitaan ainakin jo 1415, jolloin käytiin raja Savon ja Lappeen sekä Hämeen ja Satakunnan välillä. Seurakunta oli prebendana 1619–1820, alkuaan Viipurin piispan, sitten Turun ja Porvoon piispojen, minä aikana seurakunnan hoidosta vastasivat varapastorit tai nimitetyt kirkkoherrat. Ilmeisesti perustamisesta lähtien seurakunta oli kirkollisessa yhteydessä Turun piispaan, sillä Lappveden kirkkoherran mainitaan olleen velkaa Turun kuoripapeille 1554, kunnes seurakunnasta määrättiin maksettavaksi neljä lestiä Viipurin rovastille 1595 ja seurakunta annettiin Viipurin piispan anneksaksi 22.7.1619. Lappeen kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Lauritsalan kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin 1967.


Seurakuntaan kuuluneita Taipalsaari perustettiin kappeliksi 1500-luvun puolivälissä ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1571. Joutseno perustettiin kappeliksi 1500-luvulla ja erotettiin 1639. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan seurakuntaan 1903. Lappeenrannan kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908 ja Lauritsalan kauppala 1950.


Muut nimet

Lappavesi, Lappstrand, Villmanstrand och Lappvesi


Kylät

Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiälä, Ihalainen, Ilottula, Itiä, Kähärilä, Kahila, Kälvälä, Kanalampi, Karhusjärvi, Kärkelä, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Kiiala, Korkea-aho, Kourula, Kourulanmäki, Laakkola, Laihia, Lasola, Lauritsala, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Luukkala, Lyytikkälä, Maajärvi, Mäkelä, Melkkola, Mentula, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen, Pajarila, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Ruttoinen, Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Seppälä, Sinkkola, Skinnarila, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tani (Toivarila), Tapavainola, Tirilä, Toikkala, Toivarila, Törölä, Tujula, Tukiala, Turkkila, Vainikkala, Vihtola, Vilkjärvi, Yllikkälä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1416 Gudmund

1437–1443 Karl Mattsson Odygd

–1542 Jacobus Thomæ

–1551 Mattias

–1555 Laurentius

1559–1569 Olaus Laurentii Teitti

1571–1595 Jacobus Pauli

1596–1618 Thomas Johannis Carelius

1619–1643 Michael Bartholdi Pose (Påsa)

1653–1660 Matthias Georgi

1665–1667 Bartholdus Mathiae

1668–1682 Andreas Arvidi

1688–1690 Johan Buscherus

1690–1697 Andreas Mollerus

1699–1705 Arvid Paulinus

1706–1710 Johan Wanaeus

1723–1731 Johan Pomoelius

1731–1743 Georg Nigraeus

1742–1748 Georg Nigraeus

1750–1779 Anders Langell

1781–1791 Anders Nessin

1819–1820 Zakarias Cygnæus, nuorempi

1822–1846 Jakob Alexander Stråhlman

1912–1929 Alfons Lönnroth


Kappalaiset

1593–1603 Mathias Andreae

1614 Michael Bartholdi

1618 Michael Bartholdi

1625–1639 Ericus Martini

1650–1679 Laurentius Laurentii

1680–1697 Laurentius Påsa (Pose)

1697 Simon Bromerus

1699–1708 Magnus Hielman

1708–1710 Peter Asicanus

1722–1731 Georg Nigræus

1731–1737 Gustaf Lindblad

1738–1750 Anders Langell

1750–1771 Gustaf Bergstein

1821–1833 Gustaf Lilius

1837–1865 Peter Hanén


Ylimääräiset papit

1746–1750 C. Petterberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1753–1755 H. Lundenius, kirkkoherran apulainen

1754–1760 A. Bethulin, pedagogi

1760–1768 C. J. Langell, kirkkoherran apulainen, pedagogi

1768 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen

1769–1773 M. Warell, kirkkoherran apulainen

1769–1772 N. Mellberg, pedagogi

1773 P. Laurstedt, pedagogi

1782–1784 A. Langell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, pedagogi

1784–1787 H. M. Wahrenberg, pedagogi

1789–1790 S. G. Löfberg, armovuodensaarnaaja

1797 J. Ahlberg, normaalikoulun opettaja

1799–1803 F. E. Strandman, normaalikoulun opettaja

1804–1809 J. A. Stråhlman, kirkkoherran apulainen

1806–1809 A. Giös, kirkkoherran apulainen

1809 J. G. Ignatius, piirikoulunopettaja

1810–1821 Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1813–1822 Jakob Alexander Stråhlman, sijaiskirkkoherra

1827–1828 Adolf Fredrik Hjelmman, kirkkoherran apulainen

1829–1832 Nils Vilhelm Åberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1832–1835 Kristian Anders Hackzell, kirkkoherran apulainen

1832–1833 Jonas Reinhold Cavén, kappalaisen apulainen

1833–1835 David Arenius, virka– ja armovuodensaarnaaja

1835–1836 Nils Vilhelm Åberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1835–1837 Robert Toussaint Enckell, kirkkoherran apulainen

1836–1840 Karl Gustaf Handolin, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1840 Albert Vilhelm Handolin, kirkkoherran apulainen

1840–1845 Henrik Axel Berner, kirkkoherran apulainen

1845 Abraham Valda, kirkkoherran apulainen

1846–1847 Anders Johan Silvander, virkavuodensaarnaaja

1847–1850 Anders Gustaf Hahl, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1850–1853 Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen

1851–1853 Anders Johan Kiljander, kappalaisen apulainen

1853–1856 Anders Gustaf Hahl, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1856–1859 Karl Johan Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen

1857–1863 Gustaf Robert Tornell, kappalaisen apulainen, sijainen

1859–1863 Karl Adolf Edvard Vinter, kirkkoherran apulainen

1863–1865 Karl Axel von Pfaler, kappalaisen sijainen

1863–1865 August Magnus Tolpo, kirkkoherran apulainen

1865–1866 Anders Johan Hougberg, kirkkoherran apulainen

1866–1868 David Gustaf Mölsä, kirkkoherran apulainen

1868–1869 Anders Johan Hougberg, kirkkoherran apulainen

1869–1871 Johan Fridolf Relander, kirkkoherransijainen, vt. kirkkoherra

1873–1874 Karl Arndt Hofström, vt. kappalainen

1874 Anders Pulkkinen, vt. kappalainen

1874–1876 Ernst Robert Harlin, vt. kappalainen

1875 Karl Henrik Huhtinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1875 Karl von Hertzen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1876–1877 Johan Vilhelm Lindqvist, vt. kappalainen

1877 Frans Viktor Hollming, vt. kappalainen

1877–1878 Karl von Hertzen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1878 Adam Järveläinen, vt. kappalainen

1878–1879 Johannes Hänninen, vt. kappalainen

1879–1880 Jaakko Haniel Päivärinta, vt. kappalainen

1880–1882 Karl Johan Lahtinen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1882–1884 Gustaf Edvin Fabritius, virka-– ja armovuodensaarnaaja

1884–1885 Artur Lorenz Gulin, vt. kirkkoherra

1885–1886 Johan Alexander Collan, papinapulainen

1885 Anton Jacklin, kappalaisen apulainen

1885–1886 Artur Leopold Heideman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1886–1888 Henrik Gabriel Outinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1887 Berndt Robert Henriksson, vt. kappalainen

1887 Gustaf Immanuel Cantell, vt. kappalainen

1887–1888 Aleksander Suomalainen, vt. kappalainen

1888–1893 Karl Henrik Huhtinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1888 Axel Anton Lindegren, vt. kappalainen

1888–1890 Kustaa Sahlberg, vt. kappalainen

1890–1891 Karl Smeds, vt. kappalainen

1893–1896 Robert Ylönen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1896–1900 Kaarlo August Olander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1900–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander, kirkkoherran apulainen

1900–1901 Juho Kustaa Tyrni, papin apulainen

1902 Johan Alexander Collan, vt. kappalainen

1902–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander, vt. kappalainen

1903–1906 Uno Birger Nordström, kirkkoherran apulainen

1906 Kaarlo Huotari, kirkkoherran apulainen

1905–1907 Robert Ylönen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1906–1909 Uno Birger Nordström, kirkkoherran apulainen

1908–1909 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen

1909– Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1744. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1929.


Isonvihan aikana venäläiset repivät osan seurakunnan kirkosta, mutta keskeyttivät tuhon pappismies Klemens Forsanderin hartaasta rukouksesta, mutta osa arkistosta tuli tästä huolimatta tuhotuksi. Seurakunnan pappila poltettiin hattujen sodan aikana 5.9.1741. Lappeenrannan taistelun jälkeen

de Lacyn kirjoittamassa kirjeessä, jota säilytetään Kansallisarkistossa Furuhjelmin kokoelmassa, mainitaan ainakin Lappeenrannan linnoituksen arkiston viedyn Venäjän puolelle.


Kansallisarkisto on Lappeen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page