Lappveden pitäjä, käsittäen myöhemmän Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman maa- ja kaupunkiseurakunnan, mainitaan ainakin jo 1415, jolloin käytiin raja Savon ja Lappeen sekä Hämeen ja Satakunnan välillä. Seurakunta oli prebendana 1619–1820, alkuaan Viipurin piispan, sitten Turun ja Porvoon piispojen, minä aikana seurakunnan hoidosta vastasivat varapastorit tai nimitetyt kirkkoherrat. Ilmeisesti perustamisesta lähtien seurakunta oli kirkollisessa yhteydessä Turun piispaan, sillä Lappveden kirkkoherran mainitaan olleen velkaa Turun kuoripapeille 1554, kunnes seurakunnasta määrättiin maksettavaksi neljä lestiä Viipurin rovastille 1595 ja seurakunta annettiin Viipurin piispan anneksaksi 22.7.1619. Lappeen kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Lauritsalan kunnan kanssa Lappeenrannan kaupunkiin 1967.
Seurakuntaan kuuluneita Taipalsaari perustettiin kappeliksi 1500-luvun puolivälissä ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1571. Joutseno perustettiin kappeliksi 1500-luvulla ja erotettiin 1639. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan seurakuntaan 1903. Lappeenrannan kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1908 ja Lauritsalan kauppala 1950.
Muut nimet
Lappavesi, Lappstrand, Villmanstrand och Lappvesi
Kylät
Annikkala, Anola, Antamoinen, Armila, Haapajärvi, Haikala, Hanhijärvi, Hanhikemppi, Hartikkala, Hietala, Hiivaniemi, Hirvisaari, Hurtamaa, Hyttilä, Hyypiälä, Ihalainen, Ilottula, Itiä, Kähärilä, Kahila, Kälvälä, Kanalampi, Karhusjärvi, Kärkelä, Karkkola, Kasukkala, Kauskila, Kemppilä, Kiiala, Korkea-aho, Kourula, Kourulanmäki, Laakkola, Laihia, Lasola, Lauritsala, Lavola, Lempiälä, Lensula, Lipiälä, Luukkala, Lyytikkälä, Maajärvi, Mäkelä, Melkkola, Mentula, Mikonsaari, Monola, Montola, Mustola, Muukkola, Myllylä, Nyrhilä, Oikkola, Ojala, Pahloinen, Pajarila, Parkkarila, Partala, Pelkola, Penttilä, Piutula, Purala, Rantala, Rasala, Rikkilä, Ruohiala, Ruttoinen, Ryösölä, Saarniala, Saikkola, Seppälä, Sinkkola, Skinnarila, Sunila, Suomalainen, Taalikkala, Tani (Toivarila), Tapavainola, Tirilä, Toikkala, Toivarila, Törölä, Tujula, Tukiala, Turkkila, Vainikkala, Vihtola, Vilkjärvi, Yllikkälä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1416 Gudmund
1437–1443 Karl Mattsson Odygd
–1542 Jacobus Thomæ
–1551 Mattias
–1555 Laurentius
1559–1569 Olaus Laurentii Teitti
1571–1595 Jacobus Pauli
1596–1618 Thomas Johannis Carelius
1619–1643 Michael Bartholdi Pose (Påsa)
1653–1660 Matthias Georgi
1665–1667 Bartholdus Mathiae
1668–1682 Andreas Arvidi
1688–1690 Johan Buscherus
1690–1697 Andreas Mollerus
1699–1705 Arvid Paulinus
1706–1710 Johan Wanaeus
1723–1731 Johan Pomoelius
1731–1743 Georg Nigraeus
1742–1748 Georg Nigraeus
1750–1779 Anders Langell
1781–1791 Anders Nessin
1793–1810 Sven Vilhelm Löfberg
1812–1818 Magnus Jakob Alopæus
1819–1820 Zakarias Cygnæus, nuorempi
1822–1846 Jakob Alexander Stråhlman
1850–1869 Gabriel Vilhelm Hougberg
1871–1882 Johan Matias Hackzell
1884–1910 Gustaf Oskar Teodor Nordström
1912–1929 Alfons Lönnroth
Kappalaiset
1593–1603 Mathias Andreae
1614 Michael Bartholdi
1618 Michael Bartholdi
1625–1639 Ericus Martini
1650–1679 Laurentius Laurentii
1680–1697 Laurentius Påsa (Pose)
1697 Simon Bromerus
1699–1708 Magnus Hielman
1708–1710 Peter Asicanus
1722–1731 Georg Nigræus
1731–1737 Gustaf Lindblad
1738–1750 Anders Langell
1750–1771 Gustaf Bergstein
1773–1776 Johan Michael Warell
1778–1789 Axel Julius Ithimaeus
1790–1793 Sven Vilhelm Löfberg
1793–1818 Karl Gustaf Taulerus
1821–1833 Gustaf Lilius
1837–1865 Peter Hanén
1867–1880 Johan Georg Hofström
1882–1886 Anders Ulrik Viksten
1891– Karl Gustaf Forsblom
Ylimääräiset papit
1746–1750 C. Petterberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1753–1755 H. Lundenius, kirkkoherran apulainen
1754–1760 A. Bethulin, pedagogi
1760–1768 C. J. Langell, kirkkoherran apulainen, pedagogi
1768 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen
1769–1773 M. Warell, kirkkoherran apulainen
1769–1772 N. Mellberg, pedagogi
1773 P. Laurstedt, pedagogi
1782–1784 A. Langell, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, pedagogi
1784–1787 H. M. Wahrenberg, pedagogi
1789–1790 S. G. Löfberg, armovuodensaarnaaja
1797 J. Ahlberg, normaalikoulun opettaja
1799–1803 F. E. Strandman, normaalikoulun opettaja
1804–1809 J. A. Stråhlman, kirkkoherran apulainen
1806–1809 A. Giös, kirkkoherran apulainen
1809 J. G. Ignatius, piirikoulunopettaja
1810–1821 Gustaf Lilius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1813–1822 Jakob Alexander Stråhlman, sijaiskirkkoherra
1827–1828 Adolf Fredrik Hjelmman, kirkkoherran apulainen
1829–1832 Nils Vilhelm Åberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1832–1835 Kristian Anders Hackzell, kirkkoherran apulainen
1832–1833 Jonas Reinhold Cavén, kappalaisen apulainen
1833–1835 David Arenius, virka– ja armovuodensaarnaaja
1835–1836 Nils Vilhelm Åberg, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1835–1837 Robert Toussaint Enckell, kirkkoherran apulainen
1836–1840 Karl Gustaf Handolin, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1840 Albert Vilhelm Handolin, kirkkoherran apulainen
1840–1845 Henrik Axel Berner, kirkkoherran apulainen
1845 Abraham Valda, kirkkoherran apulainen
1846–1847 Anders Johan Silvander, virkavuodensaarnaaja
1847–1850 Anders Gustaf Hahl, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1850–1853 Niklas Emanuel Tengén, kirkkoherran apulainen
1851–1853 Anders Johan Kiljander, kappalaisen apulainen
1853–1856 Anders Gustaf Hahl, sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1856–1859 Karl Johan Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen
1857–1863 Gustaf Robert Tornell, kappalaisen apulainen, sijainen
1859–1863 Karl Adolf Edvard Vinter, kirkkoherran apulainen
1863–1865 Karl Axel von Pfaler, kappalaisen sijainen
1863–1865 August Magnus Tolpo, kirkkoherran apulainen
1865–1866 Anders Johan Hougberg, kirkkoherran apulainen
1866–1868 David Gustaf Mölsä, kirkkoherran apulainen
1868–1869 Anders Johan Hougberg, kirkkoherran apulainen
1869–1871 Johan Fridolf Relander, kirkkoherransijainen, vt. kirkkoherra
1873–1874 Karl Arndt Hofström, vt. kappalainen
1874 Anders Pulkkinen, vt. kappalainen
1874–1876 Ernst Robert Harlin, vt. kappalainen
1875 Karl Henrik Huhtinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1875 Karl von Hertzen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1876–1877 Johan Vilhelm Lindqvist, vt. kappalainen
1877 Frans Viktor Hollming, vt. kappalainen
1877–1878 Karl von Hertzen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1878 Adam Järveläinen, vt. kappalainen
1878–1879 Johannes Hänninen, vt. kappalainen
1879–1880 Jaakko Haniel Päivärinta, vt. kappalainen
1880–1882 Karl Johan Lahtinen, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1882–1884 Gustaf Edvin Fabritius, virka-– ja armovuodensaarnaaja
1884–1885 Artur Lorenz Gulin, vt. kirkkoherra
1885–1886 Johan Alexander Collan, papinapulainen
1885 Anton Jacklin, kappalaisen apulainen
1885–1886 Artur Leopold Heideman, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1886–1888 Henrik Gabriel Outinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1887 Berndt Robert Henriksson, vt. kappalainen
1887 Gustaf Immanuel Cantell, vt. kappalainen
1887–1888 Aleksander Suomalainen, vt. kappalainen
1888–1893 Karl Henrik Huhtinen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1888 Axel Anton Lindegren, vt. kappalainen
1888–1890 Kustaa Sahlberg, vt. kappalainen
1890–1891 Karl Smeds, vt. kappalainen
1893–1896 Robert Ylönen, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1896–1900 Kaarlo August Olander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1900–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Juho Kustaa Tyrni, papin apulainen
1902 Johan Alexander Collan, vt. kappalainen
1902–1903 Gottlieb Aron Kleofas Hymander, vt. kappalainen
1903–1906 Uno Birger Nordström, kirkkoherran apulainen
1906 Kaarlo Huotari, kirkkoherran apulainen
1905–1907 Robert Ylönen, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1906–1909 Uno Birger Nordström, kirkkoherran apulainen
1908–1909 Antti Nikolaus Verner Louhivuori, vt. kappalainen
1909– Toivo Kukkonen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Lappeen ja Lappeenrannan jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1744. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1929.
Isonvihan aikana venäläiset repivät osan seurakunnan kirkosta, mutta keskeyttivät tuhon pappismies Klemens Forsanderin hartaasta rukouksesta, mutta osa arkistosta tuli tästä huolimatta tuhotuksi. Seurakunnan pappila poltettiin hattujen sodan aikana 5.9.1741. Lappeenrannan taistelun jälkeen
de Lacyn kirjoittamassa kirjeessä, jota säilytetään Kansallisarkistossa Furuhjelmin kokoelmassa, mainitaan ainakin Lappeenrannan linnoituksen arkiston viedyn Venäjän puolelle.
Kansallisarkisto on Lappeen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.