Perustettiin Kontiolahden rukoushuonekunnaksi, kun tuomiokapituli antoi luvan rakentaa rukoushuoneen Kontiolahden kappelin alueelle 10.3.1824. Kirkkoa ja hautausmaata oli suunniteltu jo 1800 ja rakennuslupa oli valmiina 1806 mutta kirkko valmistui lopulta vasta 1847. Ensimmäinen kirkko oli pieni ja huonosti rakennettu, minkä vuoksi uusi kirkko rakennettiin 1881. Muodostettiin Liperin emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 18.1.1856, jolloin siihen siirrettiin kyliä Kaavin ja Kontiolahden pitäjistä. Sai aluksi oman saarnaajan ja myöhemmin oman kappalaisen 1878. Määrättiin erotettavaksi Liperistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 10.9.1878 ja ero toteutui 1901. Polvijärven kunta perustettiin 1876. Maakirjakylät Kaianlahti, Kinahmo, Kuljunlahti, Kunnasniemi, Lehmo, Martonvaara, Niskaniemi, Pielisensuu, Pohja, Rauanlahti, Ruvaslahti, Saarivaara (Maarianvaara), Sotkuma, Timovaara Naapuriseurakunnat Juuka , Kaavi , Kontiolahti , Outokumpu , Liperi Papisto Kirkkoherrat 1902–1933 Juho Heikki Ihalainen 1934–1955 Toivo Immonen Kappalaiset 1878–1890 Gustaf Leonard Meklin , ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin Saarnaajat 1856–1862 Erik Johan Eriksson 1862–1868 Gustaf Adolf Höök , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1871–1873 Robert Ferdinand Bergh , vt. saarnaaja 1873–1878 David Hakkarainen , vt. saarnaaja 1889–1901 Taavi Vaittinen , papin apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Juho Hotinen , vt. kirkkoherra 1907–1908 Hille Elias Sipilä, vt. kirkkoherra 1939–1947 Harald Wilhelm Oksanen, ylimääräinen pappi 1947–1953 Jaakko M. Heikinheimo, virallinen apulainen Arkisto Polvijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1848, tilikirjat vuodesta 1850 ja historiakirjat vuodesta 1873. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1842–1906. Kansallisarkisto on digitoinut Polvijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Ruoveden emäseurakunnan koillisosista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1927 ja ero toteutui 1.5.1936. Kirkko rakennettiin tiilestä arkkitehti Kauno Kallion suunnitelmien mukaan 1931 ja sen vihki käyttöön piispa Jaakko Gummerus 17.7.1932. Pohjaslahden alue kuului aluksi osana Ruovettä Turun ja Porin lääniin mutta vuoden 1775 lääninjaossa se siirrettiin Vaasan lääniin 1780. Pohjaslahti siirrettiin vuoden 1868 jaossa Hämeen lääniin 1870. Pohjaslahden kunta perustettiin 1941 ja se oli viimeinen Suomeen syntynyt uusi maalaiskunta. Maakirjakylät Pohjaslahti, Ritoniemi Naapuriseurakunnat Keuruu , Pihlajavesi , Ruovesi , Vilppula , Virrat Papisto Kirkkoherrat 1936–1937 Paavo Vihtori Mäkelä, vt kirkkoherra 1937–1971 Yrjö Eevertti Vehkalahti Arkisto Pohjaslahden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1936. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Pohjaslahden seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1359. Seurakunnan kirkko, joka on Pyhän Marian nimikko, lienee kuitenkin rakennettu jo 1200-luvulla. Kirkossa ilmoitettiin saarnattavan ruotsiksi 1688, samoin kuin joka sunnuntai Engholman kappelissa peninkulman päässä Tammisaaresta etelään, ellei myrsky tai kelirikko sitä estänyt. Seurakuntaan kuuluneista Kisko mainitaan kappeliseurakuntana jo 1347 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1550-luvulla. Antskogin tehdassseurakunta perustettiin noin 1630 ja lakkautettiin 1778. Tammisaaren kaupunki perustettiin 1528 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1603 mutta oli tämän jälkeen anneksina 1695–1865. Muut nimet Pojo Maakirjakylät Antskog, Antkärr, Baggby, Björsby, Bockboda, Bollstad, Borgby, Brunkom, Böle, Djekenkulla, Ekerö, Elgmo (Elimo), Forsby, Fiskarsbruk, Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gunnäs, Gästerby, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kila, Klinckbacka, Kockböle, Koppskog, Kyrkbacka, Kvarnby, Lillfors, Mörby, Nygård, Näsby, Persböle, Prestgården, Päntby, Ramskulla, Sidsbacka, Skarpkulla, Skogböle (Kuovila), Skogäng, Skrittskog, Skuru, Slicko, Smedvik, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Stubböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Thomasböle, Thorby, Träsbollstad, Öfvervesterby, Åminne Naapuriseurakunnat Antskog , Karjaa , Karjalohja , Kisko , Snappertuna , Tammisaari , Tenhola Papisto Karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 5.1.1729 ja 8.7.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 11.12.1859. Kirkkoherra sai 50 tynnyriä kruununjyviä kuninkaan käskykirjeellä 17.6.1695, 9.4.1696 ja 4.7.1753. Vastikejyvät julistettiin pysyviksi kuninkaan kirjeellä 15.7.1805. Nämä vastikejyvät peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.2.1898. Kirkkoherrat 1359 Birger 1407 Johannes Eskili 1407 Jacobus Nocolain 1530 Jacob 1554 Laurentius 1558–1571 Nicolaus Simeonis 1574–1595 Urban Laurentii 1596–1618 Olaus Georgii 1620–1626 Carolus Simonis Nurcherus 1627–1648 Pedher Petri Poijoensis 1651–1677 Bengt Caroli Macrolander 1678–1684 Johan Macrolander 1685–1713 Benediktus Macrolander 1722–1754 Gabriel Kepplerus 1758–1769 Sigfrid Ingman 1770–1773 Jakob Carlborg 1775–1812 Erik Sannholm 1814–1840 Lars Anders Borgström 1843–1854 Anders Palmberg 1857–1881 Herman Fredrik Sohlberg 1885–1892 Karl Alfred Sadenius 1893– Karl Fredrik Eklund Kappalaiset 1556 Nicolaus Nicolai 1558– Nicolaus Simeonis 1593–1616 Martinus Simonis 1617–1627 Petrus Petri 1630–1644 Henrik 1643–1669 Johan Arvidii 1670–1695 Per Macrolander 1696–1731 Henrik Colliander 1726–1779 Johan Palander 1779–1787 Johan Lupander 1788–1806 Karl Johan Ezelius 1806–1827 Gustaf Bergström 1830–1841 Johan Wichtman 1841–1859 Elias Vilhelm Stadius 1861–1881 Frans Fredrik Fagren 1892–1893 Kaarlo Fredrik Eklund 1895–1897 Gustaf Gideon Castrén 1898–1905 Johannes Castrén 1906–1908 Oskar Ferdinand Sevelius 1910– Hjalmar Abraham Paunu Ylimääräiset papit 1722–1726 Johan Palander , kirkkoherran apulainen –1731 Samuel Ruuth , kirkkoherran apulainen 1733–1734 Karl Barck , kirkkoherran apulainen 1741–1742 Gabriel Serlinius , kirkkoherran apulainen 1742 Herman Ross , vt. kirkkoherra 1743– Peter Ring , kirkkoherran apulainen 1769– Johan Åhlström , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1773– Johan Lupander , kappalaisen apulainen 1779– Henrik Järnström , kirkkoherran apulainen 1782–1788 Karl Johan Ezelius , kirkkoherran apulainen 1789–1806 Gustaf Bergström , kirkkoherran apulainen 1806–1811 Stefan Snellman , kirkkoherran apulainen 1816–1823 Elias Kopparström , kirkkoherran apulainen 1825–1828 Nils Johan Jungberg , papiston apulainen 1825–1826 Henrik Emanuel Söderborg , kirkkoherran apulainen 1826–1828 Adam Viktor Zidbäck , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1827–1834 Jakob Kullhem , kirkkoherran apulainen 1828 Emanuel Nyman , armovuodensaarnaaja 1828–1830 Johan Adolf Virnberg , armovuodensaarnaaja 1835 Henrik Vilhelm Hellström , kirkkoherran apulainen 1835–1836 Johan Robert Vialén , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Elias Vilhelm Stadius , sijaiskirkkoherra 1851–1855 Emil August Bredenberg , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja 1855–1856 Berndt August Paldani , armovuodensaarnaaja 1859–1860 Elias Malmberg , vt. kappalainen 1860–1861 Salomon Hirvinen , vt. kappalainen 1881 Henrik Nurmio , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1881–1883 Fredrik Nauklér , armovuodensaarnaaja vs. kappalainen ja vs. kirkkoherra 1883–1885 Fredrik Villenius , armovuodensaarnaaja vs. kappalainen ja vs. kirkkoherra 1885–1889 Viktor Reinhold Ingman , vt. kappalainen 1890 Ernst Arvid Appelberg , vt. kappalainen 1890 Vilhelm Palmroth , vt. kappalainen 1894 Karl Fredrik Remahl , vt. kappalainen 1897–1898 Karl Alfred Gröning , vt. kappalainen 1905–1906 Artturi Heikki Arho , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1908 Gunnar Alarik Fleege, vt. kappalainen 1908–1910 Ernst Sigfrid Blomqvist, vt. kappalainen 1910 Hjalmar Abraham Paunu, vt. kappalainen Arkisto Pohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1926. Kansallisarkisto on digitoinut Pohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Pitkärannan kylä mainitaan jo 1500. Pitkärannan vaski- eli kuparivarannoista tehtiin kokeita jo 1772 ja Pitkärannan vaskitehdas perustettiin ensimmäisen kerran 1813. Tehdas oli lakkautettuna vuodesta 1818 pidemmän aikaa kunnes vasken- ja tinanjalostuslaitos perustettiin uudelleen. Tehdasseurakunta perustettiin, kun tuomiokapituli määräsi tänne Keisarillisen senaatin luvalla 20.11.1889 oman tehtaansaarnaajan. Saarnaaja luki virkavuosia ja nautti palkkaa tehtaan isännöitsijältä 2 500 markkaa, opettamisvelvollisuudesta kansakoulussa (neljä tuntia viikossa saksaksi) 1 000 markkaa sekä vapaan asunnon, mistä tuomiokapitulin pöytäkirjassa 19.12.1889. Aiemmin Impilahden papisto oli pitänyt yhteisessä kansakoulu- ja kirkkosalissa jumalanpalveluksia joka toinen pyhä tehtaan väelle, josta tuolloin noin 2 000 oli luterilaisia. Tehtaansaarnaaja piti myöhemmin kahdesti kuukaudessa saksankielisen, kaksi kertaa ruotsinkielisen ja joka pyhä suomenkielisen jumalanpalveluksen. Tämän lisäksi Impilahden papisto piti jumalanpalveluksen kaksi kertaa vuodessa. Tehdasseurakunnalla oli 1900-luvun alussa tavoitteena oman luterilaisen kirkon rakentaminen ja saarnahuonekunnan perustaminen mutta talvisotaan mennessä kirkkoa ei oltu rakennettu. Tehtaansaarnaajan virka oli lakkautettuna vuoteen 1923, kunnes opetusministeriö myönsi määrärahan papin palkkaamiseksi. Papisto Saarnaajat 1889–1893 Karl Gustaf Olsoni 1893 Roberg Leonard Hernberg 1893–1904 Erik Wilhelm Hagfors 1904–1923 Impilahden papisto 1924–1937 Väinö Mutru 1937–1939 Jouko Karanko

Perustettiin Antskogin eli Anskuun ruukin perustamisen myötä tehdasseurakunnaksi noin 1630. Seurakunnalle rakennettiin kirkko 1648 (tai 1666). Saarnaaja oli yhteinen Fiskarsin ruukin kanssa vuodesta 1668. Tehdasseurakunta lakkautettiin 1778, kun sen kirkkorakennus siirrettiin Kosken ruukille. Naapuriseurakunnat Pohja Papisto Saarnaajat 1639–44 Henrik 1658–71 Anders Ståhlfoth 1673 Johan Stigelius 1673–77 Johan Macrolander 1679–87 Martinus Kellander 1688–90 Joel Petrejus 1690–96 Johannes Gummerus 1696–97 Johannes Achaerus 1700 Johannes Brandberg 1707–12 David Lechlin 1722–26 Abraham Palander 1734–44 Karl Barck 1744–49 David Pihl 1751–54 Erik Johan Blom 1754–78 Sigfrid Henrik Bergstenius

Pispalan vanhalle markkinapaikalle ehdotettiin perustettavaksi kaupunki 1741 mutta hanke ei toteutunut. Myöhemmin se raukesi kokonaan, kun Tampereen kaupunki perustettiin 1779. Ajan mittaan tiheästi asutusta Pispalasta muodostui Tampereen kaupungin esikaupunki, joka muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1912. Kun vuoden 1903 kirkolliskokous oli anonut erityisten pappien palkkaamista valtionvaroilla muutamien suurempien kaupunkien läheisyyteen muodostuneita esikaupunkeja varten, Keisarillinen senaatti myönsi tätä tarkoitusta varten 9 000 markan vuotuisen määrärahan 29.10.1907. Esikaupunkipappien asettaminen Tampereelle, Turkuun ja Viipuriin määrättiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.2.1909. Pispala liitettiin Tampereen Harjun seurakuntaan 1937, jolloin Pispala myös liitettiin kuuluvaksi Tampereen kaupunkiin. Pispalan asemakaava vahvistettiin 1945. Naapuriseurakunnat Tampere Papisto Esikaupunkipapit 1908–1920 Alfred Rikard Wellroos

Perustettiin Närpiön emäseurakunnan kappeliksi 1696, kun seurakunnan kirkko valmistui. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin, kun tuomiokapituli vahvisti samana vuonna tehdyn suostumuksen saarnaajan palkasta 9.12.1702. Isonvihan aikana hävitettiin kirkon omaisuutta. Virallinen saarnaaja asetettiin kappeliseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 3.6.1730. Anomukseen sijoittaa emäseurakunnan kappalainen Pirttikylään antoi kuningas kieltävän vastauksen 1.8.1783. Seurakunnan hakemukseeen tulla liitetyksi kappelina Maalahden emäseurakuntaan antoi keisari kieltävän vastauksen 4.12.1848. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.11.1859. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Pirttikylän kunta liitettiin Närpiön kuntaan 1973. Muut nimet Pörtom Maakirjakylät Ahlholm, Brännskogen, Dalbacken, Elgmossa, Högbacka, Johannesdal, Kyrkoby, Nojärv, Nordbäck, Norrback, Östrabyn, Pörtom, Sidbäck, Södrabyn, Stubbhagen, Svarvarbacken, Västerskogen Naapuriseurakunnat Jurva , Laihia , Maalahti , Närpiö , Petolahti , Teuva , Ylimarkku Papisto Kirkollisista maksuista tiloilta kamarikollegion päätös 23.7.1805. Suomenkielisistä jumalanpalveluksista tuomiokapitulin päätös 16.5.1804. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 19.6.1889. Kirkkoherrat 1862–1867 Karl Gustaf Bergroth 1871–1875 Fredrik Hedberg 1876–1880 Henrik August Moliis 1885–1915 Peter Anders Kallio 1916–1930 Karl Alfred Gröning 1931–1946 Oskar Ferdinand Sevelius 1947–1974 Albert Tåg Saarnaajat 1703–1725 Henric Moliis 1726–1737 Jakob Randelin 1737 Gustaf Jylenius 1739–1752 Johan Kärrström 1752–1781 Matthias Kiöping 1782–1816 Henrik Achtman 1820–1860 Josef Utter , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1806–1820 Johan Nordman 1827–1829 Henrik Moliis 1830–1839 Klas Erik Inberg 1839–1840 Karl August Tallgren 1840–1847 Oskar Vilhelm Forsman 1840 Berndt Enok Ingman 1841 Johan Oskar Boisman 1847–1859 Johan Jakob Lybeck 1859 Karl Johan Idman 1859–1860 Johan Liljeblad 1860–1862 Edvard Ulrik Vilhelm Niceforus Leidenius 1867–1868 Fredrik Hedberg , Petolahden kappalainen 1868–1870 Frans Otto Mikael Pihl 1870–1871 Georg Leonard Udelius 1875–1876 Johan Zakarias Hartman 1882–1885 Johan Alarik Roos 1946–1947 Ernst Gunnar Levlin Arkisto Pirttikylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1784 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa. Seurakunnan pappilan palossa pitkänäperjantaina 19.4.1867 tuhoutui suurin osa arkistosta, muun muassa historiakirjat vuodesta 1782 alkaen. Kirkkoherranviraston myöhemmin antaman ilmoituksen mukaan pappilan palossa säilyivät syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot vuosilta 1750–1772 ja 1782–1854, muuttaneiden luettelot vuosilta 1807–1855 ja kirkonkokouksen pöytäkirjat vuosilta 1782-1853. Palossa tuhoutuivat myös rippikirjat vuosien 1834–1841 kirjaa lukuunottamatta. Seurakunnan tiilikirjaa 1784–1823 on säilytetty aikoinaan Pirttikylän kunnan arkistossa. Kansallisarkisto on digitoinut Pirttikylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Todennäköisesti alkuaan osa Karkun emäseurakuntaa, josta tuli erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1200-luvulla. Pirkkalan pitäjä käsitti alkuaan koko Ylä-Satakunnasta Hämeen lääniin liitetyn osan; etelässä ja idässä Vesilahden, Lempäälän, Messukylän, Kangasalan ja Oriveden kappeleineen sekä pohjoisessa harvaanasutut Ruoveden erämaat ainakin Karstulan ja Soinin korkeudelle saakka. Vuonna 1645 rakennettu kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen ensimmäisen kerran 1768 ja toisen kerran 1858. Kirkkoa rakennettiin 1828–1838 ja se vihittiin käyttöön 1.1.1839. Pirkkalan kunta jaettiin Etelä-Pirkkalan kunnaksi ja Pohjois-Pirkkalan kunnaksi 1921–1922. Näistä ensimmäisen nimi muutettiin Pirkkalaksi ja jälkimmäisen nimeksi tuli Nokia 1938. Seurakuntaan kuulunut Vesilahti mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntanta jo 1346. Kangasala mainitaan kappelina jo 1540 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1636. Ruovesi sai oman papin 1560 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1561. Ylöjärvi perustettiin kappeliksi 1779 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakuntaan kuului myös Harjun kappeli 1639–1841, jonka jälkeen sen osia liitettiin Ylöjärven kappeliin. Muut nimet Birkala, Etelä-Pirkkala Maakirjakylät Ania, Haapaniemi, Haavisto, Haikka, Hauroinen, Hyhky, Jumehniemi, Jyränmaa, Kaarila, Kankaantaka, Kassila, Katajisto, Keho, Kennola, Kohmola, Korvola, Lauttala, Lukkila, Maatiala, Mommola, Naistenmatka, Nokia, Nuoliala, Pappila, Partola, Penttilä, Pirkkala, Pispala, Pitkäniemi, Rahola, Sankila, Sionkylä (Sikois), Sorkkala, Taipale, Taivalkunta, Tanila, Tohloppi, Toppari, Tyrkkölä, Vastamäki, Vihola, Vihtamäki, Viikinkylä, Villilä Naapuriseurakunnat Hämeenkyrö , Lempäälä , Messukylä , Nokia , Suoniemi , Tampere , Vesilahti Papisto Kirkkoherra sai kruununjyviä kuninkaan käskykirjeen 23.6.1569 mukaan. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 3.9.1794. Seurakunnassa toimi vuodesta 1881 pitäjänkoulu asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroilla. Koulun opettajana toiminut pappi sai lukea virkavuosia keisarin käskykirjeen 22.9.1837 mukaisesti. Kirkkoherrat 1558–1569 Petrus Nikolai 1587–1597 Sigfridus Erici 1600–1610 Matthias Philippi 1614–1636 Johannes Stenonius 1637–1678 Jacobus Pauli Raumannus 1679–1702 Isacus Stenius 1702–1704 Johannes Ericius 1705–1721 Jonas Andreas Mennander 1722–1735 Johannes Simonis Tolpo 1736–1764 Petrus Andreas Bergius 1766–1787 Jeremias Wallenius 1789–1805 Martin Tolpo 1807–1831 Samuel Bohm 1833–1837 Gustaf Adolf Wegelius 1840–1862 Gabriel Wallenius 1865–1875 Anders Vilhelm Ollgren 1877–1898 Henrik eli Henrikki Malin 1899–1920 Berndt Vilhelm Ebeling Kappalaiset 1593 Henricus Olai 1627 Michael Martini Maexmontanus 1633 Josephus 1638–1645 Sigfridus 1657 Thomas Henrici 1657–1671 Joachim Sigfridi Birkman 1672–1688 Georgius Birkman 1689–1707 Andreas Wialenius 1709–1722 Henrik Lilius 1722–1733 Jonas Mennander 1734–1754 Carolus Indrenius 1755–1783 Henrik Bergroth 1784–1798 Alexander Ramstadius 1799–1805 Samuel Gabriel Mellenius 1806–1830 Karl Justin 1830–1846 Peter Johan Sumelius 1850–1853 Johan Peter Leander 1856–1865 August Herman Sevón 1868–1872 Albert Emil Tallroth 1873–1886 Frans Fritjof Vallenius 1886–1895 Vilho Vaurio 1900–1921 Akseli Severi Nurkkinen Pitäjänapulaiset 1639 Laurentius Johannis 1657 Joachim Sigfridi Birkman 1659 Sigfridus Joachimi 1685 Clemens Malinus 1698 Gustavus Stenius 1698 Laurentius Alcenius 1707–1713 Martinus Stenius 1713 Israel Hartman 1719–1722 Jonas Mennander 1722–1730 Anders Mennander 1731–1739 Gustaf Palander 1739 Johan Edenius 1739–1755 Henrik Bergroth 1755–1793 Anders Nurmelin , virka lakkautettiin 1794 Ylimääräiset papit 1755 Anders Nurmelin , kirkkoherran apulainen 1756–1762 Samuel Fabrell , kirkkoherran apulainen 1763–1769 Anders Johan Mennander , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1772–1777 Karl Gustaf Wallenius , kirkkoherran apulainen 1775–1784 Alexander Ramstadius , kappalaisen apulainen 1789–1815 Anders Johan Gummerus , kappalaisen apulainen 1791–1798 Zacharius Ramstadius , vt. pitäjänapulainen 1793–1794 Jakob Gabriel Leistenius , kirkkoherran apulainen 1794–1798 Martin Johan Tolpo , kirkkoherran apulainen 1799–1807 Georg Woivalen , vt. kirkkoherra 1800–1806 Karl Justin , kirkkoherran apulainen 1804–1812 Jakob Juselius , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1814–1817 Gustaf Adolf Gedda , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1819–1826 Erik Vilhelm Rangelius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1826–1829 Anders Vilhelm Ollgren , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1829 Johan Lampén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1829–1830 Adrian Gabriel Björnberg , välisaarnaaja 1829–1830 Johan Henrik Vijkberg , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Johan Henrik Keckman , kirkkoherran apulainen 1832–1834 Johan Fredrik Färling , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Ernst Vilhelmi Tamlander , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Abraham Collin , armovuodensaarnaaja 1837–1839 Karl Gustaf Grönqvist , armovuodensaarnaaja 1839–1840 Abraham Collin , armovuodensaarnaaja 1844–1847 Anton Lilius , kirkkoherran apulainen 1846–1850 August Snellman , vt. kappalainen, pitäjän koulun opettaja 1847–1853 Johan Oskar Bergroht , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Karl Emil Litzell , kirkkoherran apulainen 1853–1856 August Snellman , vt. kappalainen, pitäjän koulun opettaja 1854–1855 Henrik Malin , kirkkoherran apulainen 1855–1858 Emil Teodor Gestrin , kirkkoherran apulainen 1858–1865 Wilhelm Carlsson , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1865–1867 Albert Emil Tallroth , vt. kappalainen 1872–1873 Gustaf Johansson , vt. kappalainen 1894–1898 Adam Edvard Iwendorff , kirkkoherran apulainen, papin apulainen 1895–1897 Akseli Severi Nurkkinen , vt. kappalainen 1897–1898 Kaarlo Viktor Hurmerinta , vt. kappalainen ja kirkkoherra 1898–1899 Frans Adolf Rudanko , vt. kirkkoherra ja kappalainen 1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander , vt. kappalainen Arkisto Pirkkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1962. Kansallisarkisto on digitoinut Pirkkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Siikajoen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi kirkon valmistumisen myötä. Piippolan kylän asukkaat olivat saaneet luvan kirkon rakentamiseen kuninkaan päätöksellä 10.7.1769. Seurakunnan asukkaat saivat kutsua oman saarnaajan kuninkaan päätöksellä 19.2.1776. Erotettiin Siikajoen jaossa itsenäiseksi keisarilliseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella käskykirjalla 3.11.1845, jolloin Pulkkila ja vasta perustettu Kestilän rukoushuonekunta liitettiin seurakuntaan kappeleina. Seurakuntaan kuulunut Kestilän kappeli erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1871 ja Pulkkilan kappeli sekä Pyhäntä itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1899. Piippolan kunta perustettiin 1865 ja yhdistettiin Kestilän, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa Siikalatvan kunnaksi 2009. Maakirjakylät Lamu, Leskelä, Piippola Naapuriseurakunnat Haapavesi , Kestilä , Kärsämäki , Pulkkila , Pyhäntä Papisto Seurakunnan kirkkoherran palkka oli vuoden 1896 pappeinkokouksessa hyväksyttyjen tietojen mukaan virkatalosta 700 markkaa, 1 232,5 kiloa voita, 105 hehtolitraa rukiita, 105 hehtolitraa ohria, 300 markkaa juustoa ja leipää, 400 markkaa pääsiäisrahaa, 275 markkaa tuloa maahanlaskuista sekä sportteleista ja muista 793 markkaa. Kappalaisen palkka oli vastaavasti virkatalosta 400 markkaa, 110 kiloa voita, 50 hehtolitraa rukiita, 50 hehtolitraa ohraa, 116 markkaa juustoa ja leipää, 65 markkaa lihaa, 228 markkaa päivätöistä sekä 50 markkaa sportteleita. Kirkkoherrat 1848–1849 Henrik Josef Bergh 1853–1854 Karl Abraham Keckman 1855–1865 Vilhelm Österbladh 1869–1877 Gustaf Lövenmark 1879–1882 August Johan Frosterus 1884–1894 Josef Österbladh 1895–1905 Niilo Karilas (Karlsberg) 1906–1917 Rurik Calamnius 1918–1932 Toivo Johannes Helevä 1932–1951 Eino Eliel Seppo Kappalaiset 1857–1887 Johan Fredrik Cajan 1888–1894 Karl Johan Vartiainen 1896–1897 Juho Heikki Ihalainen 1898–1899 Pekka Adolf Fogman (Vuolle) , virka lakkautettiin Saarnaajat 1771–1797 Gerhard Snellman 1797–1798 Erik Ganander , vt. saarnaaja 1799–1811 Jakob Gummerus 1811–1814 Erik Johan Snellman 1814–1823 Johan Petterson 1823–1834 Jakob Anders Kranck 1834–1839 Konrad Ottelin 1839–1842 Karl Johan Engeberg , vt. sarnaaja 1842–1854 Karl August Odenvall , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1797–1798 Lars Tallgren, sijaispappi 1797–1798 Elias Krank , sijaispappi 1797–1798 Nils Abraham Moliis, sijaispappi 1850 Wilhelm Ingman, apulainen 1854–1856 Karl Axel Vegelius , välisaarnaaja 1855 Gabriel Vilhelm Melart , välisaarnaaja 1856–1857 Johan Fredrik Cajan , välisaarnaaja 1859–1861 Reinhold Helander , vs. kappalainen 1861–1869 Karl Isak Vilhelm Österbladh , vs. kappalainen 1875–1882 Fredrik Mennander , vs. kappalainen 1882–1885 Konrad Ferdinand Melartin , vs. kappalainen 1886–1887 Justus Georg Staudinger , vs. kappalainen 1887 Antti Adolf Gummerus , vt. kappalainen 1888 Juho Heikki Ihalainen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1894–1896 Juho Heikki Ihalainen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1897 Hannu Pekka Yrjänäinen , vt. kappalainen 1899 Aali Riihimäki, vt. kappalainen 1899–1906 Johan Vilhelm Snellman , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherran, väliajansaarnaaja 1904 Jooseppi Lescelius , kirkkoherran apulainen 1917–1918 Antti Raunio, vt. kirkkoherra 1940 Einari Jaakko Kaakinen, vt. kirkkoherra, Pulkkilan kirkkoherra 1941 Hjalmar Carlson, vt. kirkkoherra, Pyhännän kirkkoherra Arkisto Piippolan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1800, tilikirjat vuodesta 1887 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1724, vihittyjen osalta vuodesta 1725 ja kuolleiden osalta vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1737–1946. Saarnaaja Erik Ganander joutui kerran vuonna 1798 ollessaan maantiellä matkalla lukukinkerille Tavastkengän kylään riitaan majuri Possenin kanssa. Saarnaaja korvasi majurin antaman iskun niin tuntuvasti, että tämä meni tainnoksiin. Luullen tappaneensa majurin, lähti Ganander pakoon kirkonkirjat mukanaan Pietariin, missä sitten oleskeli kirjailijana kolme vuotta. Vihdoin saatuaan tietää, että Possen vielä oli elossa, palasi hän kotimaahan palvellen pappina eri seurakunnissa. Kirkonkirjat kuitenkin hävisivät Pietarin tielle ja ovat tuolta ajalta kadonneet. Eräässä tilikirjassa on huomautus, etteivät Ganander ja saarnaaja Nils Abram Moliis olleet pitäneet mitään tuloluetteloa kirkontuloista vuosilta 1797 ja 1798. Kansallisarkisto on digitoinut Piippolan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Viitasaaren emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi tuomiokapitulin suostuttua saarnahuoneen rakentamiseen 12.4.1780. Saarnahuone valmistui 1783. Alkuaan emäseurakunnan papisto piti jumalanpalveluksia saarnahuoneessa joka kolmas pyhä. Muodostettiin saarnahuonekunnaksi, kun seurakuntaan asetettiin oma saarnaaja tuomikapitulin päätöksillä 4.4.1796 ja 10.3.1798 sekä kuninkaan käskykirjeen 18.6.1799 nojalla. Seurakuntalaiset vapautettiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta ja Pihtipudas muodostettiin kappeliseurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 7.12.1833. Erotettiin Viitasaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 1.10.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1879 ja seurakunnan aluetta laajennettiin keisarin käskykirjeellä 22.8.1877. Maakirjakylät Alvajärvi, Elämäjärvi, Muurasjärvi, Pihtipudas, Säkkärämäki, Seläntaus, Sydänmaa Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Keitele , Kinnula , Pielavesi , Pyhäjärvi , Reisjärvi , Viitasaari Papisto Myllyahon uudistila annettiin virkataloksi maaherran päätöksellä 30.5.1794 ja vahvistettiin maanjako-oikeudessa 1839. Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 17.1.1796, vahvistettiin 18.6.1836 ja uusi suostumus tehtiin 26.5.1880. Virkatalon rakentamisesta ja kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 12.8.1880. Virkatalosta keisarin käskykirje 4.11.1884. Pitäjänapulaisen virkatalo Saunamäki ostettiin ja rakennettiin 1880. Kirkkoherrat 1879–1915 Aleksander Gummerus 1917–1928 Matti Mikko Jaakkola 1929–1938 Kustaa Nestor Teräsmaa (Ståhlberg) 1939–1954 Matti Tukia Kappalaiset 1800–1819 Johan Hageman 1819–1834 Karl Gabriel Lyra 1834–1837 Anders Kiljander 1837–1851 Karl Viktor Tavaststjerna 1852–1856 Immanuel Robert Vallenius 1857–1865 Karl Magnus Dahlström , virka lakkautettiin 1909–1913 Matti Mikko Jaakkola 1914–1919 Robert Ilmonen , virka lakkautettiin Virallinen apulainen 1919–1920 Harald Pennanen 1921–1922 Hannes Anttila 1921–1922 Yrjö Armas Aittokallio (Lehmusvirta) 1930–1931 Yrjö Ruskeala 1931 Toivo Tarkka 1932–1933 Paavo Liimatainen 1934–1941 Väinö Vihtori Nurmisto 1941–1945 Pauli Linnansaari 1945 Veikko Ilmari Virnes 1945–1950 Vilho Armas Valjakka Pitäjänapulaiset 1868–1871 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter , vt. kappalainen 1871–1876 Natanael Kulhanen , vt. kappalainen 1880–1899 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel 1900–1907 Heikki Salonen 1909– Matti Mikko Jaakkola Ylimääräiset papit 1837 Anders Gustaf Eklund , välisaarnaaja 1851–1852 Karl Ekman , välisaarnaaja 1856–1857 Malakias Faler , välisaarnaaja 1865–1868 Albert August Lindbohm , vt. kappalainen 1876–1880 Anders Vilhelm Leonard Gyllenbögel , vt. kappalainen, kirkkoherra ja pitäjänapulainen 1899–1900 Otto Hjalarm Pakarainen , vt. pitäjänapulainen 1908–1909 Juhani Vilkki , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Pihtiputaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1870, tilikirjat vuodesta 1789 ja historiakirjat vuodesta 1784. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1784–1892. Seurakunnan pappila paloi 1.7.1881, jolloin tuhoutuivat kommunio- eli rippikirjat vuosilta 1801–1869 ja historiakirjat vuosilta 1800–1880. Kansallisarkisto on digitoinut Pihtiputaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)