Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1359. Seurakunnan kirkko, joka on Pyhän Marian nimikko, lienee kuitenkin rakennettu jo 1200-luvulla. Kirkossa ilmoitettiin saarnattavan ruotsiksi 1688, samoin kuin joka sunnuntai Engholman kappelissa peninkulman päässä Tammisaaresta etelään, ellei myrsky tai kelirikko sitä estänyt.
Seurakuntaan kuuluneista Kisko mainitaan kappeliseurakuntana jo 1347 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1550-luvulla. Antskogin tehdassseurakunta perustettiin noin 1630 ja lakkautettiin 1778. Tammisaaren kaupunki perustettiin 1528 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1603 mutta oli tämän jälkeen anneksina 1695–1865.
Muut nimet
Pojo
Maakirjakylät
Antskog, Antkärr, Baggby, Björsby, Bockboda, Bollstad, Borgby, Brunkom, Böle, Djekenkulla, Ekerö, Elgmo (Elimo), Forsby, Fiskarsbruk, Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gunnäs, Gästerby, Hindraböle, Hällskulla, Jernvik, Kila, Klinckbacka, Kockböle, Koppskog, Kyrkbacka, Kvarnby, Lillfors, Mörby, Nygård, Näsby, Persböle, Prestgården, Päntby, Ramskulla, Sidsbacka, Skarpkulla, Skogböle (Kuovila), Skogäng, Skrittskog, Skuru, Slicko, Smedvik, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Stubböle, Sunnanvik, Svedjeby, Sällvik, Thomasböle, Thorby, Träsbollstad, Öfvervesterby, Åminne
Naapuriseurakunnat
Papisto
Karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 5.1.1729 ja 8.7.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 11.12.1859. Kirkkoherra sai 50 tynnyriä kruununjyviä kuninkaan käskykirjeellä 17.6.1695, 9.4.1696 ja 4.7.1753. Vastikejyvät julistettiin pysyviksi kuninkaan kirjeellä 15.7.1805. Nämä vastikejyvät peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.2.1898.
Kirkkoherrat
1359 Birger
1407 Johannes Eskili
1407 Jacobus Nocolain
1530 Jacob
1554 Laurentius
1558–1571 Nicolaus Simeonis
1574–1595 Urban Laurentii
1596–1618 Olaus Georgii
1620–1626 Carolus Simonis Nurcherus
1627–1648 Pedher Petri Poijoensis
1651–1677 Bengt Caroli Macrolander
1678–1684 Johan Macrolander
1685–1713 Benediktus Macrolander
1722–1754 Gabriel Kepplerus
1758–1769 Sigfrid Ingman
1770–1773 Jakob Carlborg
1775–1812 Erik Sannholm
1814–1840 Lars Anders Borgström
1843–1854 Anders Palmberg
1857–1881 Herman Fredrik Sohlberg
1885–1892 Karl Alfred Sadenius
1893– Karl Fredrik Eklund
Kappalaiset
1556 Nicolaus Nicolai
1558– Nicolaus Simeonis
1593–1616 Martinus Simonis
1617–1627 Petrus Petri
1630–1644 Henrik
1643–1669 Johan Arvidii
1670–1695 Per Macrolander
1696–1731 Henrik Colliander
1726–1779 Johan Palander
1779–1787 Johan Lupander
1788–1806 Karl Johan Ezelius
1806–1827 Gustaf Bergström
1830–1841 Johan Wichtman
1841–1859 Elias Vilhelm Stadius
1861–1881 Frans Fredrik Fagren
1892–1893 Kaarlo Fredrik Eklund
1895–1897 Gustaf Gideon Castrén
1898–1905 Johannes Castrén
1906–1908 Oskar Ferdinand Sevelius
1910– Hjalmar Abraham Paunu
Ylimääräiset papit
1722–1726 Johan Palander, kirkkoherran apulainen
–1731 Samuel Ruuth, kirkkoherran apulainen
1733–1734 Karl Barck, kirkkoherran apulainen
1741–1742 Gabriel Serlinius, kirkkoherran apulainen
1742 Herman Ross, vt. kirkkoherra
1743– Peter Ring, kirkkoherran apulainen
1769– Johan Åhlström, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1773– Johan Lupander, kappalaisen apulainen
1779– Henrik Järnström, kirkkoherran apulainen
1782–1788 Karl Johan Ezelius, kirkkoherran apulainen
1789–1806 Gustaf Bergström, kirkkoherran apulainen
1806–1811 Stefan Snellman, kirkkoherran apulainen
1816–1823 Elias Kopparström, kirkkoherran apulainen
1825–1828 Nils Johan Jungberg, papiston apulainen
1825–1826 Henrik Emanuel Söderborg, kirkkoherran apulainen
1826–1828 Adam Viktor Zidbäck, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1827–1834 Jakob Kullhem, kirkkoherran apulainen
1828 Emanuel Nyman, armovuodensaarnaaja
1828–1830 Johan Adolf Virnberg, armovuodensaarnaaja
1835 Henrik Vilhelm Hellström, kirkkoherran apulainen
1835–1836 Johan Robert Vialén, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Elias Vilhelm Stadius, sijaiskirkkoherra
1851–1855 Emil August Bredenberg, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1855–1856 Berndt August Paldani, armovuodensaarnaaja
1859–1860 Elias Malmberg, vt. kappalainen
1860–1861 Salomon Hirvinen, vt. kappalainen
1881 Henrik Nurmio, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1881–1883 Fredrik Nauklér, armovuodensaarnaaja vs. kappalainen ja vs. kirkkoherra
1883–1885 Fredrik Villenius, armovuodensaarnaaja vs. kappalainen ja vs. kirkkoherra
1885–1889 Viktor Reinhold Ingman, vt. kappalainen
1890 Ernst Arvid Appelberg, vt. kappalainen
1890 Vilhelm Palmroth, vt. kappalainen
1894 Karl Fredrik Remahl, vt. kappalainen
1897–1898 Karl Alfred Gröning, vt. kappalainen
1905–1906 Artturi Heikki Arho, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1908 Gunnar Alarik Fleege, vt. kappalainen
1908–1910 Ernst Sigfrid Blomqvist, vt. kappalainen
1910 Hjalmar Abraham Paunu, vt. kappalainen
Arkisto
Pohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1926.
Kansallisarkisto on digitoinut Pohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.