top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pohja

Päivitetty: 21. toukok.


Rajakartta: Pohja

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin 1359, mutta seurakunnan kirkko, joka on Pyhän Marian nimikko, lienee rakennettu jo 1200-luvulla. Kirkossa ilmoitettiin saarnattavan ruotsiksi 1688, samoin kuin joka sunnuntai Engholman kappelissa, peninkulman päässä Tammisaaresta etelään, ellei myrsky tai kelirikko sitä estänyt.


Seurakuntaan kuuluneista Kisko mainitaan kappeliseurakuntana jo 1347 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1550-luvulla. Antskogin tehdassseurakunta perustettiin noin 1630 ja lakkautettiin 1778. Tammisaaren kaupunki perustettiin 1528 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1603, mutta oli tämän jälkeen anneksina 1695–1865.


Muut nimet

Pojo


Kylät

Åminne, Åminnefors, Andkärr, Anskuu, Baggby, Björsby, Bockboda, Böle, Bollstad, Borgby, Brödtorp, Brunkom, Dalkarby, Degernäs, Djekenkulla, Ekerö, Elimo, Fiskari, Gammelby, Gennäs, Grabbskog, Grännäs, Gumnäs, Hällskulla, Hindraböle, Jernvik, Kila, Klinkbacka, Koppskog, Kvarnby, Kyrkbacka, Lillfors, Mörby, Näsby, Pappila, Persböle, Pinjainen, Ramskulla, Sällvik, Sidsbacka, Sjösäng, Skarpkulla, Skogäng, Skogböle, Skryttskog, Skuru, Slicko, Sonabacka, Spakanäs, Starrböle, Sunnanvik, Svedjeby, Tomasböle, Torby, Trädbollstad, Uusikartano, Vesterby


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 5.1.1729 ja 8.7.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 11.12.1859. Kirkkoherra sai 50 tynnyriä kruununjyviä kuninkaan käskykirjeellä 17.6.1695, 9.4.1696 ja 4.7.1753, jotka julistettiin pysyviksi vastikejyviksi kuninkaan kirjeellä 15.7.1805, ja nämä vastikejyvät peräytettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 4.2.1898.


Kirkkoherrat

1359 Birger

1407 Johannes Eskili

1407 Jacobus Nocolain

1530 Jacob

1554 Laurentius

1558–1571 Nicolaus Simeonis

1574–1595 Urban Laurentii

1596–1618 Olaus Georgii

1620–1626 Carolus Simonis Nurcherus

1627–1648 Pedher Petri Poijoensis

1678–1684 Johan Macrolander

1722–1754 Gabriel Kepplerus

1758–1769 Sigfrid Ingman

1770–1773 Jakob Carlborg

1775–1812 Erik Sannholm

1843–1854 Anders Palmberg


Kappalaiset

1556 Nicolaus Nicolai

1558– Nicolaus Simeonis

1593–1616 Martinus Simonis

1617–1627 Petrus Petri

1630–1644 Henrik

1643–1669 Johan Arvidii

1670–1695 Per Macrolander

1696–1731 Henrik Colliander

1726–1779 Johan Palander

1779–1787 Johan Lupander

1788–1806 Karl Johan Ezelius

1806–1827 Gustaf Bergström

1830–1841 Johan Wichtman

1898–1905 Johannes Castrén

1910– Hjalmar Abraham Paunu


Ylimääräiset papit

1722–1726 Johan Palander, kirkkoherran apulainen

–1731 Samuel Ruuth, kirkkoherran apulainen

1733–1734 Karl Barck, kirkkoherran apulainen

1741–1742 Gabriel Serlinius, kirkkoherran apulainen

1742 Herman Ross, vt. kirkkoherra

1743– Peter Ring, kirkkoherran apulainen

1769– Johan Åhlström, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja

1773– Johan Lupander, kappalaisen apulainen

1779– Henrik Järnström, kirkkoherran apulainen

1782–1788 Karl Johan Ezelius, kirkkoherran apulainen

1789–1806 Gustaf Bergström, kirkkoherran apulainen

1806–1811 Stefan Snellman, kirkkoherran apulainen

1816–1823 Elias Kopparström, kirkkoherran apulainen

1825–1828 Nils Johan Jungberg, papiston apulainen

1825–1826 Henrik Emanuel Söderborg, kirkkoherran apulainen

1826–1828 Adam Viktor Zidbäck, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1827–1834 Jakob Kullhem, kirkkoherran apulainen

1828 Emanuel Nyman, armovuodensaarnaaja

1828–1830 Johan Adolf Virnberg, armovuodensaarnaaja

1835 Henrik Vilhelm Hellström, kirkkoherran apulainen

1835–1836 Johan Robert Vialén, kirkkoherran apulainen

1840–1841 Elias Vilhelm Stadius, sijaiskirkkoherra

1851–1855 Emil August Bredenberg, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1855–1856 Berndt August Paldani, armovuodensaarnaaja

1859–1860 Elias Malmberg, vt. kappalainen

1860–1861 Salomon Hirvinen, vt. kappalainen

1881 Henrik Nurmio, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1881–1883 Fredrik Nauklér, armovuodensaarnaaja vs. kappalainen ja vs. kirkkoherra

1883–1885 Fredrik Villenius, armovuodensaarnaaja vs. kappalainen ja vs. kirkkoherra

1885–1889 Viktor Reinhold Ingman, vt. kappalainen

1890 Ernst Arvid Appelberg, vt. kappalainen

1890 Vilhelm Palmroth, vt. kappalainen

1894 Karl Fredrik Remahl, vt. kappalainen

1897–1898 Karl Alfred Gröning, vt. kappalainen

1905–1906 Artturi Heikki Arho, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1908 Gunnar Alarik Fleege, vt. kappalainen

1908–1910 Ernst Sigfrid Blomqvist, vt. kappalainen

1910 Hjalmar Abraham Paunu, vt. kappalainen

 

Arkisto


Pohjan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1727. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1723–1926.


Kansallisarkisto on digitoinut Pohjan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

12 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page