Perustettiin Kontiolahden rukoushuonekunnaksi, kun tuomiokapituli antoi luvan rakentaa rukoushuoneen Kontiolahden kappelin alueelle 10.3.1824. Kirkkoa ja hautausmaata oli suunniteltu jo 1800 ja rakennuslupa oli valmiina 1806 mutta kirkko valmistui lopulta vasta 1847. Ensimmäinen kirkko oli pieni ja huonosti rakennettu, minkä vuoksi uusi kirkko rakennettiin 1881. Muodostettiin Liperin emäseurakuntaan kuuluvaksi kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 18.1.1856, jolloin siihen siirrettiin kyliä Kaavin ja Kontiolahden pitäjistä. Sai aluksi oman saarnaajan ja myöhemmin oman kappalaisen 1878. Määrättiin erotettavaksi Liperistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 10.9.1878 ja ero toteutui 1901. Polvijärven kunta perustettiin 1876.
Maakirjakylät
Kaianlahti, Kinahmo, Kuljunlahti, Kunnasniemi, Lehmo, Martonvaara, Niskaniemi, Pielisensuu, Pohja, Rauanlahti, Ruvaslahti, Saarivaara (Maarianvaara), Sotkuma, Timovaara
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1902–1933 Juho Heikki Ihalainen
1934–1955 Toivo Immonen
Kappalaiset
1878–1890 Gustaf Leonard Meklin, ensin vt. kappalainen, virka lakkautettiin
Saarnaajat
1856–1862 Erik Johan Eriksson
1862–1868 Gustaf Adolf Höök, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1871–1873 Robert Ferdinand Bergh, vt. saarnaaja
1873–1878 David Hakkarainen, vt. saarnaaja
1889–1901 Taavi Vaittinen, papin apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1901–1902 Juho Hotinen, vt. kirkkoherra
1907–1908 Hille Elias Sipilä, vt. kirkkoherra
1939–1947 Harald Wilhelm Oksanen, ylimääräinen pappi
1947–1953 Jaakko M. Heikinheimo, virallinen apulainen
Arkisto
Polvijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1848, tilikirjat vuodesta 1850 ja historiakirjat vuodesta 1873. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1842–1906.
Kansallisarkisto on digitoinut Polvijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.