Perustettiin Närpiön emäseurakunnan kappeliksi 1696, kun seurakunnan kirkko valmistui, ja ensimmäinen oman papin sen jälkeen, kun tuomiokapituli vahvisti samana vuonna tehdyn suostumuksen saarnaajan palkasta 9.12.1702. Isonvihan aikana hävitettiin kirkon omaisuutta. Virallinen saarnaaja asetettiin kappeliseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 3.6.1730. Anomukseen sijoittaa emäseurakunnan kappalainen Pirttikylään antoi kuningas kieltävän vastauksen 1.8.1783. Seurakunnan hakemukseeen tulla liitetyksi kappelina Maaladen emäseurakuntaan antoi keisari kieltävän vastauksen 4.12.1848. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.11.1859. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Pirttikylän kunta liitettiin Närpiön kuntaan 1973.
Muut nimet
Pörtom
Kylät
Ahlholm, Brännskogen, Dalbacken, Elgmossa, Högbacka, Johannesdal, Kyrkoby, Nojärv, Nordbäck, Norrback, Östrabyn, Pörtom, Sidbäck, Södrabyn, Stubbhagen, Svarvarbacken, Västerskogen
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkollisista maksuista tiloilta kamarikollegion päätös 23.7.1805. Suomenkielisistä jumalanpalveluksista tuomiokapitulin päätös 16.5.1804. Kirkkoherran virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 19.6.1889.
Kirkkoherrat
1862–1867 Karl Gustaf Bergroth
1871–1875 Fredrik Hedberg
1876–1880 Henrik August Moliis
1885–1915 Peter Anders Kallio
1916–1930 Karl Alfred Gröning
Saarnaajat
1703–1725 Henric Moliis
1726–1737 Jakob Randelin
1737 Gustaf Jylenius
1739–1752 Johan Kärrström
1752–1781 Matthias Kiöping
1782–1816 Henrik Achtman
1820–1860 Josef Utter, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1806–1820 Johan Nordman
1827–1829 Henrik Moliis
1830–1839 Klas Erik Inberg
1839–1840 Karl August Tallgren
1840–1847 Oskar Vilhelm Forsman
1840 Berndt Enok Ingman
1841 Johan Oskar Boisman
1847–1859 Johan Jakob Lybeck
1859 Karl Johan Idman
1859–1860 Johan Liljeblad
1860–1862 Edvard Ulrik Vilhelm Niceforus Leidenius
1867–1868 Fredrik Hedberg, Petolahden kappalainen
1868–1870 Frans Otto Mikael Pihl
1870–1871 Georg Leonard Udelius
1875–1876 Johan Zakarias Hartman
1882–1885 Johan Alarik Roos
Arkisto
Pirttikylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1784 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.
Seurakunnan pappilan palossa pitkänäperjantaina 19.4.1867 tuhoutui suurin osa arkistoa, muun muassa historiakirjat vuodesta 1782. Kirkkoherranviraston myöhemmin antaman ilmoituksen mukaan pappilan palossa säilyi syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot vuosilta 1750–1772 ja 1782–1854, muuttaneiden luettelot vuosilta 1807–1855 ja kirkonkokouksen pöytäkirjat vuosilta 1782-1853. Palossa tuhuoutui rippikirjoista kaikki muut paitsi vuosien 1834–1841 kirja. Seurakunnan tiilikirjaa 1784–1823 on säilytetty aikanaan Pirttikylän kunnan arkistossa.
Kansallisarkisto on digitoinut Pirttikylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.