top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pirttikylä

Päivitetty: 24. toukok.


Rajakartta: Pirttikylä

Perustettiin Närpiön emäseurakunnan kappeliksi 1696, kun seurakunnan kirkko valmistui, ja ensimmäinen oman papin sen jälkeen, kun tuomiokapituli vahvisti samana vuonna tehdyn suostumuksen saarnaajan palkasta 9.12.1702. Isonvihan aikana hävitettiin kirkon omaisuutta. Virallinen saarnaaja asetettiin kappeliseurakuntaan kuninkaan käskykirjeellä 3.6.1730. Anomukseen sijoittaa emäseurakunnan kappalainen Pirttikylään antoi kuningas kieltävän vastauksen 1.8.1783. Seurakunnan hakemukseeen tulla liitetyksi kappelina Maaladen emäseurakuntaan antoi keisari kieltävän vastauksen 4.12.1848. Erotettiin Närpiöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.11.1859. Siirrettiin Turun arkkihiippakunnasta kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Pirttikylän kunta liitettiin Närpiön kuntaan 1973.


Muut nimet

Pörtom


Kylät

Ahlholm, Brännskogen, Dalbacken, Elgmossa, Högbacka, Johannesdal, Kyrkoby, Nojärv, Nordbäck, Norrback, Östrabyn, Pörtom, Sidbäck, Södrabyn, Stubbhagen, Svarvarbacken, Västerskogen


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkollisista maksuista tiloilta kamarikollegion päätös 23.7.1805. Suomenkielisistä jumalanpalveluksista tuomiokapitulin päätös 16.5.1804. Kirkkoherran virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 19.6.1889.


Kirkkoherrat

1871–1875 Fredrik Hedberg


Saarnaajat

1703–1725 Henric Moliis

1726–1737 Jakob Randelin

1739–1752 Johan Kärrström

1752–1781 Matthias Kiöping

1782–1816 Henrik Achtman

1820–1860 Josef Utter, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1806–1820 Johan Nordman

1827–1829 Henrik Moliis

1830–1839 Klas Erik Inberg

1847–1859 Johan Jakob Lybeck

1859–1860 Johan Liljeblad

1867–1868 Fredrik Hedberg, Petolahden kappalainen

1882–1885 Johan Alarik Roos

 

Arkisto


Pirttikylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1771, tilikirjat vuodesta 1784 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.


Seurakunnan pappilan palossa pitkänäperjantaina 19.4.1867 tuhoutui suurin osa arkistoa, muun muassa historiakirjat vuodesta 1782. Kirkkoherranviraston myöhemmin antaman ilmoituksen mukaan pappilan palossa säilyi syntyneitten, vihittyjen ja kuolleitten luettelot vuosilta 1750–1772 ja 1782–1854, muuttaneiden luettelot vuosilta 1807–1855 ja kirkonkokouksen pöytäkirjat vuosilta 1782-1853. Palossa tuhuoutui rippikirjoista kaikki muut paitsi vuosien 1834–1841 kirja. Seurakunnan tiilikirjaa 1784–1823 on säilytetty aikanaan Pirttikylän kunnan arkistossa.


Kansallisarkisto on digitoinut Pirttikylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

11 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page