top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Pirkkala

Päivitetty: 26. syysk.


Todennäköisesti alkuaan osa Karkun emäseurakuntaa, josta tuli erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1200-luvulla. Pirkkalan pitäjä käsitti alkuaan koko Ylä-Satakunnasta Hämeen lääniin liitetyn osan; etelässä ja idässä Vesilahden, Lempäälän, Messukylän, Kangasalan ja Oriveden kappeleineen sekä pohjoisessa harvaanasutut Ruoveden erämaat ainakin Karstulan ja Soinin korkeudelle saakka.


Vuonna 1645 rakennettu kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen ensimmäisen kerran 1768 ja toisen kerran 1858. Kirkkoa rakennettiin 1828–1838 ja se vihittiin käyttöön 1.1.1839. Pirkkalan kunta jaettiin Etelä-Pirkkalan kunnaksi ja Pohjois-Pirkkalan kunnaksi 1921–1922. Näistä ensimmäisen nimi muutettiin Pirkkalaksi ja jälkimmäisen nimeksi tuli Nokia 1938.


Seurakuntaan kuulunut Vesilahti mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntanta jo 1346. Kangasala mainitaan kappelina jo 1540 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1636. Ruovesi sai oman papin 1560 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1561. Ylöjärvi perustettiin kappeliksi 1779 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakuntaan kuului myös Harjun kappeli 1639–1841, jonka jälkeen sen osia liitettiin Ylöjärven kappeliin.


Muut nimet

Birkala, Etelä-Pirkkala


Maakirjakylät

Ania, Haapaniemi, Haavisto, Haikka, Hauroinen, Hyhky, Jumehniemi, Jyränmaa, Kaarila, Kankaantaka, Kassila, Katajisto, Keho, Kennola, Kohmola, Korvola, Lauttala, Lukkila, Maatiala, Mommola, Naistenmatka, Nokia, Nuoliala, Pappila, Partola, Penttilä, Pirkkala, Pispala, Pitkäniemi, Rahola, Sankila, Sionkylä (Sikois), Sorkkala, Taipale, Taivalkunta, Tanila, Tohloppi, Toppari, Tyrkkölä, Vastamäki, Vihola, Vihtamäki, Viikinkylä, Villilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherra sai kruununjyviä kuninkaan käskykirjeen 23.6.1569 mukaan. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 3.9.1794. Seurakunnassa toimi vuodesta 1881 pitäjänkoulu asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroilla. Koulun opettajana toiminut pappi sai lukea virkavuosia keisarin käskykirjeen 22.9.1837 mukaisesti.


Kirkkoherrat

1558–1569 Petrus Nikolai

1587–1597 Sigfridus Erici

1600–1610 Matthias Philippi

1614–1636 Johannes Stenonius

1637–1678 Jacobus Pauli Raumannus

1679–1702 Isacus Stenius

1702–1704 Johannes Ericius

1766–1787 Jeremias Wallenius

1789–1805 Martin Tolpo

1807–1831 Samuel Bohm

1840–1862 Gabriel Wallenius


Kappalaiset

1593 Henricus Olai

1627 Michael Martini Maexmontanus

1633 Josephus

1638–1645 Sigfridus

1657 Thomas Henrici

1672–1688 Georgius Birkman

1689–1707 Andreas Wialenius

1709–1722 Henrik Lilius

1722–1733 Jonas Mennander

1734–1754 Carolus Indrenius

1755–1783 Henrik Bergroth

1806–1830 Karl Justin

1886–1895 Vilho Vaurio


Pitäjänapulaiset

1639 Laurentius Johannis

1659 Sigfridus Joachimi

1707–1713 Martinus Stenius

1719–1722 Jonas Mennander

1722–1730 Anders Mennander

1731–1739 Gustaf Palander

1739–1755 Henrik Bergroth

1755–1793 Anders Nurmelin, virka lakkautettiin 1794


Ylimääräiset papit

1755 Anders Nurmelin, kirkkoherran apulainen

1756–1762 Samuel Fabrell, kirkkoherran apulainen

1763–1769 Anders Johan Mennander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1772–1777 Karl Gustaf Wallenius, kirkkoherran apulainen

1775–1784 Alexander Ramstadius, kappalaisen apulainen

1789–1815 Anders Johan Gummerus, kappalaisen apulainen

1791–1798 Zacharius Ramstadius, vt. pitäjänapulainen

1793–1794 Jakob Gabriel Leistenius, kirkkoherran apulainen

1794–1798 Martin Johan Tolpo, kirkkoherran apulainen

1799–1807 Georg Woivalen, vt. kirkkoherra

1800–1806 Karl Justin, kirkkoherran apulainen

1804–1812 Jakob Juselius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1814–1817 Gustaf Adolf Gedda, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1819–1826 Erik Vilhelm Rangelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1826–1829 Anders Vilhelm Ollgren, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1829 Johan Lampén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1829–1830 Adrian Gabriel Björnberg, välisaarnaaja

1829–1830 Johan Henrik Vijkberg, kirkkoherran apulainen

1830–1831 Johan Henrik Keckman, kirkkoherran apulainen

1832–1834 Johan Fredrik Färling, kirkkoherran apulainen

1834–1836 Ernst Vilhelmi Tamlander, kirkkoherran apulainen

1834–1836 Abraham Collin, armovuodensaarnaaja

1837–1839 Karl Gustaf Grönqvist, armovuodensaarnaaja

1839–1840 Abraham Collin, armovuodensaarnaaja

1844–1847 Anton Lilius, kirkkoherran apulainen

1846–1850 August Snellman, vt. kappalainen, pitäjän koulun opettaja

1847–1853 Johan Oskar Bergroht, kirkkoherran apulainen

1853–1854 Karl Emil Litzell, kirkkoherran apulainen

1853–1856 August Snellman, vt. kappalainen, pitäjän koulun opettaja

1854–1855 Henrik Malin, kirkkoherran apulainen

1855–1858 Emil Teodor Gestrin, kirkkoherran apulainen

1858–1865 Wilhelm Carlsson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1865–1867 Albert Emil Tallroth, vt. kappalainen

1872–1873 Gustaf Johansson, vt. kappalainen

1894–1898 Adam Edvard Iwendorff, kirkkoherran apulainen, papin apulainen

1895–1897 Akseli Severi Nurkkinen, vt. kappalainen

1897–1898 Kaarlo Viktor Hurmerinta, vt. kappalainen ja kirkkoherra

1898–1899 Frans Adolf Rudanko, vt. kirkkoherra ja kappalainen

1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen

 

Arkisto


Pirkkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1962.


Kansallisarkisto on digitoinut Pirkkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

80 katselukertaa

Hae

bottom of page