Todennäköisesti alkuaan osa Karkun emäseurakuntaa, josta tuli erotetuksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1200-luvulla. Pirkkalan pitäjä käsitti alkuaan koko Ylä-Satakunnasta Hämeen lääniin liitetyn osan, etelässä ja idässä Vesilahden, Lempäälän, Messukylän, Kangasalan ja Oriveden kappeleineen sekä pohjoisessa harvaanasutut Ruoveden erämaat ainakin Karstulan ja Soinin korkeudelle saakka. Vuonna 1645 rakennetti kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen ensimmäisen kerran 1768 ja toisen kerran 1858. Kirkkoa rakennettiin 1828–1838 ja se vihittiin käyttöön 1.1.1839. Pirkkalan kunta jaettiin Etelä-Pirkkalan kunnaksi ja Pohjois-Pirkkalan kunnaksi 1921–1922, joista ensimmäisen nimi muutettiin Pirkkalaksi ja jäljemmän nimi Nokiaksi 1938.
Seurakunaan kuulunut Vesilahti mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntanta jo 1346, Kangasala mainitaan kappelina jo 1540 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1636, Ruovesi sai oman papin 1560 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1561, ja Ylöjärvi perustettiin kappeliksi 1779 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1895. Seurakuntaan kuului Harjun kappeli 1639–1841, jonka jälkeen sen osia liitettiin edellä mainittuun Ylöjärven kappeliin.
Muut nimet
Birkala, Etelä-Pirkkala
Kylät
Ania, Haikka, Kataisto, Naistenmatka, Nuoliala, Pappila, Partola, Pirkkalankylä, Sankila, Sionkylä, Sorkkala, Tanila, Toppari, Valkila
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherra sai kruununjyviä kuninkaan käskykirjeen 23.6.1569 mukaan. Pitäjänapualisen virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 3.9.1794. Seurakunnassa toimi vuodesta 1881 pitäjänkoulu asessori Gabriel Ahlmanin testamenttivaroilla, ja koulun opettajana toiminut pappi sai lukea virkavuosia keisarin käskykirjeen 22.9.1837 mukaisesti.
Kirkkoherrat
1558–1569 Petrus Nikolai
1587–1597 Sigfridus Erici
1600–1610 Matthias Philippi
1614–1636 Johannes Stenonius
1637–1678 Jacobus Pauli Raumannus
1679–1702 Isacus Stenius
1702–1704 Johannes Ericius
1705–1721 Jonas Andreas Mennander
1722–1735 Johannes Simonis Tolpo
1736–1764 Petrus Andreas Bergius
1766–1787 Jeremias Wallenius
1789–1805 Martin Tolpo
1807–1831 Samuel Bohm
1833–1837 Gustaf Adolf Wegelius
1840–1862 Gabriel Wallenius
1865–1875 Anders Vilhelm Ollgren
1877–1898 Henrik eli Henrikki Malin
1899–1920 Berndt Vilhelm Ebeling
Kappalaiset
1593 Henricus Olai
1627 Michael Martini Maexmontanus
1633 Josephus
1638–1645 Sigfridus
1657 Thomas Henrici
1657–1671 Joachim Sigfridi Birkman
1672–1688 Georgius Birkman
1689–1707 Andreas Wialenius
1709–1722 Henrik Lilius
1722–1733 Jonas Mennander
1734–1754 Carolus Indrenius
1755–1783 Henrik Bergroth
1784–1798 Alexander Ramstadius
1799–1805 Samuel Gabriel Mellenius
1806–1830 Karl Justin
1830–1846 Peter Johan Sumelius
1850–1853 Johan Peter Leander
1856–1865 August Herman Sevón
1868–1872 Albert Emil Tallroth
1873–1886 Frans Fritjof Vallenius
1886–1895 Vilho Vaurio
1900–1921 Akseli Severi Nurkkinen
Pitäjänapulaiset
1639 Laurentius Johannis
1659 Sigfridus Joachimi
1685 Clemens Malinus
1698 Gustavus Stenius
1698 Laurentius Alcenius
1707–1713 Martinus Stenius
1713 Israel Hartman
1719–1722 Jonas Mennander
1722–1730 Anders Mennander
1731–1739 Gustaf Palander
1739 Johan Edenius
1739–1755 Henrik Bergroth
1755–1793 Anders Nurmelin, virka lakkautettiin 1794
Ylimääräiset papit
1755 Anders Nurmelin, kirkkoherran apulainen
1756–1762 Samuel Fabrell, kirkkoherran apulainen
1763–1769 Anders Johan Mennander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1772–1777 Karl Gustaf Wallenius, kirkkoherran apulainen
1775–1784 Alexander Ramstadius, kappalaisen apulainen
1789–1815 Anders Johan Gummerus, kappalaisen apulainen
1791–1798 Zacharius Ramstadius, vt. pitäjänapulainen
1793–1794 Jakob Gabriel Leistenius, kirkkoherran apulainen
1794–1798 Martin Johan Tolpo, kirkkoherran apulainen
1799–1807 Georg Woivalen, vt. kirkkoherra
1800–1806 Karl Justin, kirkkoherran apulainen
1804–1812 Jakob Juselius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1814–1817 Gustaf Adolf Gedda, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1819–1826 Erik Vilhelm Rangelius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1826–1829 Anders Vilhelm Ollgren, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1829 Johan Lampén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1829–1830 Adrian Gabriel Björnberg, välisaarnaaja
1829–1830 Johan Henrik Vijkberg, kirkkoherran apulainen
1830–1831 Johan Henrik Keckman, kirkkoherran apulainen
1832–1834 Johan Fredrik Färling, kirkkoherran apulainen
1834–1836 Ernst Vilhelmi Tamlander, kirkkoherran apulainen
1834–1836 Abraham Collin, armovuodensaarnaaja
1837–1839 Karl Gustaf Grönqvist, armovuodensaarnaaja
1839–1840 Abraham Collin, armovuodensaarnaaja
1844–1847 Anton Lilius, kirkkoherran apulainen
1846–1850 August Snellman, vt. kappalainen, pitäjän koulun opettaja
1847–1853 Johan Oskar Bergroht, kirkkoherran apulainen
1853–1854 Karl Emil Litzell, kirkkoherran apulainen
1853–1856 August Snellman, vt. kappalainen, pitäjän koulun opettaja
1854–1855 Henrik Malin, kirkkoherran apulainen
1855–1858 Emil Teodor Gestrin, kirkkoherran apulainen
1858–1865 Wilhelm Carlsson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1865–1867 Albert Emil Tallroth, vt. kappalainen
1872–1873 Gustaf Johansson, vt. kappalainen
1894–1898 Adam Edvard Iwendorff, kirkkoherran apulainen, papin apulainen
1895–1897 Akseli Severi Nurkkinen, vt. kappalainen
1897–1898 Kaarlo Viktor Hurmerinta, vt. kappalainen ja kirkkoherra
1898–1899 Frans Adolf Rudanko, vt. kirkkoherra ja kappalainen
1898 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kappalainen
Arkisto
Pirkkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1755 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1962.
Kansallisarkisto on digitoinut Pirkkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.