Savonlinnan hiippakunnan rovastikunta. Seurakunnat Enonkoski , Heinävesi , Kangaslampi , Kerimäki , Rantasalmi , Savonlinna , Savonranta , Sulkava , Sääminki Arkisto Savonlinnan rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1926. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Suomen kolmanneksi hiippakunnaksi keisarillisella asetuksella 8.10.1895, jolloin piispanistuin määrättiin sijoitettavaksi Savonlinnan kaupunkiin ja hiippakunnan alueeksi tuli Viipurin ja Mikkelin läänit sekä Karjalan osa Kuopion läänistä eli Ilomantsin, Liperin ja Pielisjärven kihlakunnat. Asetus pantiin täytäntöön 1.1.1897. Viiden eri rovastikunnan kysymys piispanistuimen siirtämisestä Porvoosta Viipuriin jätettiin Porvoon vuoden 1885 synodaalikokoukseen mutta kysymystä ei otettu kokouksessa keskutelunalaiseksi. Kysymys ja Suomen suuriruhtinaskunnan jakaminen useampaan hiippakuntaan nostettiin uudelleen esiin vuoden 1886 kirkolliskokouksessa. Asiasta vaadittiin lausuntoja vuoden 1890 synodaalikokouksessa ja vuoden 1893 kirkolliskokouksessa, joiden pohjalta annettin edellä mainittu vuoden 1895 asetus. Hiippakuntaan määrättiin uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923 kuulumaan siihen aiemmin kuuluneet seurakunnat lukuunottamatta Heinolan rovastikuntaa sekä Viipurin kaupungin ruotsalaista ja saksalaista seurakuntaa. Savonlinnan hiippakunnan piispanistuin ja tuomiokapituli määrättiin siirrettäväksi Viipuriin ja hiippakunnan nimi muutettiin Viipurin hiippakunnaksi asetuksella 2.1.1925. Muut nimet Nyslotts stift, Viborgs stift, Viipurin hiippakunta Rovastikunnat Ala-Karjalan rovastikunta , Haminan rovastikunta , Heinolan rovastikunta , Juvan rovastikunta , Jääsken rovastikunta , Kurkijoen rovastikunta , Käkisalmen rovastikunta , Lappeenrannan rovastikunta , Mikkelin rovastikunta , Muolaan rovastikunta , Savonlinnan rovastikunta , Sortavalan rovastikunta , Viipurin rovastikunta , Ylä-Karjalan rovastikunta Papisto Piispan palkaksi määrättiin 13 000 markkaa, 1 200 markkaa hyyryrahaa sekä 2 000 markkaa virkatalon korvausta eli yhteensä 16 200 markkaa armollisella julistuksella 5.8.1896. Julistuksen mukaan tuomiokapitulin kahdelle asessorille maksettiin kummallekin palkkiona 4 000 markkaa, jos he eivät voineet virkaansa hoitaa sekä 1 000 markkaa muuttoapua, josta 500 markkaa maksettiin virkaan tullessa ja 500 markkaa virasta erotessa. Sihteerille maksettiin palkkaa 3 000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa sekä palkkiona 500 markkaa hänen palveltuaan sekä viisi että 10 vuotta samassa virassa. Notaarille maksettiin palkkaa 2 000 markkaa ja 500 markkaa hyyryrahaa sekä, kuten tuomiokapitulin sihteerille, palkkiona 500 markkaa hänen palveltuaan sekä viisi että 10 vuotta samassa virassa. Piispat 1897–1899 Gustaf Johansson 1899–1924 Otto Immanuel Colliander 1925–1935 Erkki Kaila Arkisto Savonlinnan eli Viipurin hiippakunnan tuomiokapitulin arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1794–1900-luku. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1335. Seurakunta oli Turun kymnaasin prebendana 1630–1640 ja Turun akatemian prebandana 1640–1659 sekä Turun piispan anneksina ensimmäisen kerran 1659–1661 ja uudelleen 1690–1776. Muut nimet Sagu Maakirjakylät Åkers, Alsböle, Amböle, Birkkärr, Bränkärr, Britsböle, Dals, Danskulla, Dikarböle, Finkulla, Finskylä, Flossböle, Foudila, Gripsböle, Haarakallio, Haddböle, Hallela, Hännälä, Hännikböle, Härmälä, Hemböle, Holvastböle, Ingniemi, Isomäkipää, Isopalike, Isosilkkilä, Järvenkylä, Kalainen, Kaukola, Kavalto, Kirkonkylä, Knappböle, Koorla, Korpela, Korsnäs, Korvala, Koski, Kosundböle, Kouttu, Kuggböle, Kursalo, Lattmark, Lautkankare, Liesniemi, Liivala, Luola, Lurböle, Mäenala, Marike, Martböle, Mattböle, Naarslahti, Nummenpää, Osmalahti, Paddainen, Pappila, Patarautila, Pyrilä, Raitniemi, Rajalahti, Rikaniemi, Ristniemi, Ruona, Ruonlahti, Salmensuu, Salmi, Sarapisto, Saustila, Sillankorva, Sillanpää, Siuri, Skörsböle, Slätsböle, Sodaböle, Sorrböle, Sunnanberg, Svartsböle, Sydänmaa, Tallböle, Tapila, Timperlä, Vähäkylä, Vähämäkipää, Vähäpalike, Vähäsilkkilä, Vahtinen, Vartsalo, Västerkulla, Vesti, Vuotkulla, Ylistaro Naapuriseurakunnat Angelniemi , Halikko , Karuna , Kemiö , Paimio , Parainen , Piikkiö Papisto Kalakymmenyksistä kirkkoherralle maaherran päätöksissä 7.4.1762, 29.6.1762 ja 11.8.1808 ja keisarin päätös 10.10.1857. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1691 kunnes virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 21.9.1882 ja palkka jaettiin tasan Sauvon ja Karunan kappalaisten kesken. Kirkkoherra sai 40 vapausvuotta uudisviljelyksistään virkatalossaan 19.2.1811. Kirkkoherrat 1335 Ascerus 1337 Henricus 1380–luku Jöns Petersson 1412 Henrik Jönsson 1470 Peder Pedersson 1554–1557 Kanutus Johannis 1568–1573 Sigfridus Martini 1575–1594 Canutus Johannis 1595–1613 Johannes Thomæ 1614–1629 Simon Sigfridi Forskåhl 1630–1634 Eschillus Olai Petræus 1633–1652 Sveno Laurentii Vigelius 1652–1658 Nicolaus Laurentii Nycopensis 1659 Abraham Thauvonius 1659–1661 Johannes Elai Terserus 1661–1664 Ericus Petri Ketarenius 1664–1668 Jonas Johannis Wanzonius 1689–1711 Johan Gezelius 1711–1721 Johannes Gezelius 1721–1728 Herman Witte 1728–1733 Lars Tammelin 1734–1748 Gabriel Tammelin 1748–1755 Johan Browallius 1758–1776 Karl Fredrik Mennander 1777–1796 Gabriel Fortelius 1798–1830 Martin Johan Tolpo 1831–1857 Gabriel Fortelius 1859–1883 Karl Reinhold Danielsson 1885–1888 Hegesippus Hippolytus Hjerpe 1890–1898 Arvid Utter 1901–1935 Johan Vilhelm Vartiainen 1936–1950 Albert Johan Soveri Kappalaiset 1571–1585 Henricus Johannis 1592 Oluf 1593–1614 Simon Sigfridi Forskåhl 1614–1633 Georgius Mathaei Thauvonius 1633–1636 Sigfridus Simonis Forskåhl 1651– Johannes Abrahami Kollanius 1657–1690 Petrus Jacobi Pajonaeus 1691–1710 Johannes Levanus 1712–1727 Andreas Levanus 1728–1763 Henrik Levan 1764–1785 Henrik Gustaf Levanus 1787–1805 Johan Utter 1805–1820 Abraham Wessel 1822–1828 Gabriel Fortelius 1828–1841 Karl Reinhold Danielsson 1841–1858 Otto Pihl 1862–1869 Karl Heikel 1869–1879 Hegesippus Hippolytus Hjerpe 1884–1892 Johan Anshelm Enebäck 1893–1896 Johan Vilhelm From 1897–1917 Väinö Waldemar von Creutlein 1922–1933 Torsten Leonard Salminen, vt. 1920 1936–1941 Oiva Johannes Salmela, virka lakkautettiin 1941. Apupapit, pitäjänapulaiset ja armovuodensaarnaajat 1676–1691 Johannes Levanus 1691–1699 Hemming Ollonius 1699– Henricus Carpaeus 1727–1728 Henrik Levanus 1730–1740 Johan Stenlund 1741–1765 Jakob Holmberg 1765–1768 Anders Björkquist 1767 Johan Andreae Sadenius 1768–1781 Anders Björkquist 1781–1787 Isak Forselius 1788–1800 Simon Helenius 1801–1811 Johan Henrik Levan 1812–1822 Gabriel Fortelius 1824–1825 Per Rönnbäck 1825–1828 Karl Reinhold Danielsson 1829–1841 Otto Pihl 1842–1882 Erik Eldén , virka lakkautettu. Ylimääräiset papit 1722– Israel Escholin , kappalaisen apulainen 1727–1728 Henrik Levanus , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1728–1729 Henrik Alanus , vt. kirkkoherra 1730–1734 Gabriel Tammelin , vt. kirkkoherra 1745 Mathias Rindelius , kirkkoherran apulainen 1748– Daniel Idman , vt. kirkkoherra 1754–1756 Erik Lencqvist , vt. kirkkoherra, 1757–1759 Erik Johan Levan , kirkkoherran apulainen –1766 Henrik Rungius , vt. kirkkoherra 1760–1764 Henrik Gustaf Levanus , kappalaisen apulainen 1780–1781 Isak Forselius , kappalaisen apulainen 1783– Mikael Åkerblom , kappalaisen apulainen 1807–1808 Erik Johan Saxen , kirkkoherran apulainen 1821–1823 Karl Granström , välisaarnaaja 1822–1825 Johan Abraham Jung , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Isak Ericsson , välisaarnaaja 1832 Edvard Svahn , kirkkoherran apulainen 1833 Adolf Vilhelm Levan , kirkkoherran apulainen 1834–1835 Johan Robert Vialén , kirkkoherran apulainen 1835–1837 Johan Samuel Fredricsson , kirkkoherran apulainen 1840–1841 Henrik Ahlgren , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Mats Johan Hydén , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Karl Elis Roos , kirkkoherran apulainen 1845–1850 Karl Johan Lindholm , kirkkoherran apulainen 1852–1857 Gustaf Ferdinand Mellberg , kirkkoherran apulainen 1857 Johan Stolpe , kirkkoherran apulainen 1857–1859 Mauritz Hultman , kirkkoherran sijainen 1861–1862 Arvid Utter , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, pitäjänapulainen 1877–1880 Johan Kristian Mittler , papin apulainen 1879–1884 Gustaf Edvard Lybeck , vt. kappalainen, kirkkoherran sijainen 1882–1883 Frans Vilhelm Leppänen , kirkkoherran apulainen 1884 Axel Gabriel Hällström 1892–1893 Väinö Waldemar von Creutlein , vt. kappalainen 1896–1897 Väinö Waldemar von Creutlein , vt. kappalainen 1898–1899 Severi Gabriel Kalke , välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen 1899 August Alfred Oravala , kirkkoherran sijainen 1899–1900 August Tobias Vilenius , välisaarnaaja 1900–1901 Arttu Akseli Albin Ahonen , kirkkoherran sijainen 1918 Emil Santaoja 1918–1919 Yrjö Jaakko Edvin Alanen 1920 Johan Viktor Edvard Varpio 1933 Martti Johannes Jaskari 1933–1934 Onni Kalervo Antila, vt. kappalainen 1941 Nestori Väänänen, vt. kappalainen 1942–1951 Onni Armas Aho Arkisto Sauvon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1631 ja historiakirjat vuodesta 1673. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1616–1967. Kansallisarkisto on digitoinut Sauvon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Karjalohjan emäseurakunnan kappeliksi 1591. Mainitaan paikkakuntana jo 1409. Yhdistettiin emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 22.12.1859, jolloin emäseurakunnan papisto ryhtyi hoitamaan entisen kappeliseurakunnan kirkollisia toimituksia. Seurakunnan kirkossa mainitaan saarnatun vain joka toinen pyhä ainakin 1688. Muodostettiin uudelleen kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.3.1871 mutta ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vasta 1901. Erotettiin Karjalohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1951. Sammatin kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Lohjan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Haarjärvi, Immola, Kaukola, Karstu, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Mustlahti, Myllykylä, Niemi, Sammatti Naapuriseurakunnat Karjalohja , Lohja , Nummi , Suomusjärvi Papisto Kappalainen sai augmenttiveroa 170 markkaa Lohjan Jalansaaren Heinon tilalta, mihin liittyen keisarillisessa käskykirjeessä 1.3.1871. Papinverosta Lohjan emäseurakunnan ja Sammatin kappelin papistolle Keisarillisen senaatin päätös 16.12.1890. Kappalaisen palkkausrahasto, jossa oli 10 978 markkaa 1.5.1897, perustettiin vapaaehtoisilla lahjoituksilla ja koottiin 1870-luvun alussa. Varat saatiin pääasiassa Sammatista mutta myös Lohjalta, Nummelta, Pusulasta ja Karjalohjalta. Kappalaiset 1658–1683 Georgius Lagus 1683–1703 Jöran Henrik Lekman 1703–1729 Johan Lundberg 1730–1755 Ivar Wallenius 1757–1769 Henrik Tallqvist 1771–1785 Johan Widell 1786–1792 Johan Laurell 1794–1825 Gabriel Procopæus 1826–1836 Johan Gabriel Vahlman 1839–1855 Johan Cyrenius 1858 Erik Ellinen , virka lakkautettiin 1859 1901–1905 Niilo Pispala 1906– Otto Edvard Lahtinen Ylimääräiset papit 1792–1794 Adolf Fredrik Danbom , kappalaisen viran armovuodensarnaaja 1812–1821 Johan Lönqvist , apupappi 1825–1826 Gustaf Sjöblad , armovuodensaarnaaja 1836–1839 Johan Cyrenius , armovuodensaarnaaja 1855–1856 Richard Teofil Pontelius , armovuodensaarnaaja 1856–1860 Gustaf Norrmén , armovuodensaarnaaja 1883–1884 Lauri Vihtori Pajula , vt. kappalainen 1884–1885 Axel Rudolf Levan , vt. kappalainen 1886–1889 Emil Oskar Salonen , vt. kappalainen 1889–1891 Artur Eliel Candolin , vt. kappalainen 1892–1898 Emil Eligius Eriksson , vt. kappalainen 1898–1901 Kustaa Iivari Savander , vt. kappalainen 1905 Matias Hertz , vt. kappalainen 1905–1906 Otto Edvard Lahtinen , vt. kappalainen Arkisto Sammatin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1749 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Sammatin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1322. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana ja kirkon korjausta varten määrättiin kannettavaksi kolehti 23.8.1687. Myrsky ja ukkosentuli vahingoittivat kirkkoa, minkä vuoksi kannettiin kolehtia 1747. Kirkkoa korjattiin 1858, jolloin rakennettiin 3 304 ruplan kustannusarvion mukaan yksi uusi kuori. Seurakunnassa toimi pitäjänkoulu 1639–1791. Maakirjakylät Andtböle, Bertby, Borgboda, Boxö, Daglösa, Flatöholme, Flatö by, Fremmanby, Germundsö, Hagaby, Haga-Kungsgård, Hamnholmen, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Laby, Lafsböle, Lafö, Lagmansby, Liby, Långbergsöda, Nääs, Prestgården, Qvarnbo, Rangsby, Ryseböle, Ryssö, Saggö, Sonnröda, Steckan, Strömma, Syllöda, Sålis, Toböle, Tängsöda, Vassböle, Åfvanåker, Åsgårda, Ödkarby Naapuriseurakunnat Finström , Geta , Sund , Vårdö Papisto Kappalaisen virkatalosta keisarin päätös 27.11.1680. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 11.10.1866. Kirkkoherrat 1553–1557 Martinus 1558–1562 Jöns Petri 1563–1564 Matts 1565–1581 Michael Andreae 1580 Abraham Andreae Angermannus 1585–1606 Michael Gregorii Stut 1607–1624 Simon Eestho 1625–1635 Johannes Magni Boraeus 1636–1667 Boëtius Olai Murenius 1670–1685 Georgius Prytz 1685–1698 Jonas Eek 1698–1720 Erland Törn 1721–1765 Matthias Grunnerus 1766–1778 Gabriel Petesche 1779–1793 Johan Henrik Ahrenberg 1795–1809 Per Schöös 1811–1820 Johan Niklas Snellman 1822–1843 Karl Detlof Sipelius 1845–1873 Ulrik Magnus Forsström 1875–1898 Alexander Edvard Ahlstedt 1900–1928 Olof Peter August Sjögren 1929–1933 Valdemar Leonard Sjöberg 1935–1966 Hjalmar Waldemar Appelgren Kappalaiset 1601–1606 Mårten 1607 Simon Eestho 1631–1651 Michael Henrici Stigelius 1660–1665 Nicolas Hieronymi Hultén 1670–1697 Boetius Boetii Muur 1697–1709 Jacobus Favorinus 1709–1714 Ander Hedéen 1722–1769 Johan Landtman 1770–1792 Jacob Benedictius 1794–1832 Johan Sundberg 1833–1834 Karl Fredrik Hast 1835–1838 Karl Johan Olin 1841–1843 Karl Gustaf Hollmén 1844–1866 Erik Vilhelm Klerk 1867–1870 Karl Selim Fritjof Bergroth 1874–1893 Mauritz Hultman , virka lakkautettuiin Ylimääräiset papit 1741– Johan Grunnerus , kirkkoherran apulainen 1743– Erik Åhlstedt , apulaispappi 1757 Daniel Backman , vt. kirkkoherra 1766–1770 Jakob Benedictius , papiston apulainen 1779–1781 Johan Isak Ekengren , vt. kirkkoherra 1793– Johan Fredrik Granbom, armovuodensaarnaaja 1790–luku Matthias Antell , apulaispappi 1801–1805 Johan Gabriel Ahrenberg , kirkkoherran apulainen 1805–1833 Johan Andströmer , papiston apulainen, välisaarnaaja 1834–1835 Adolf Dahlberg , virkavuodensaarnaaja 1838–1840 Johan Fredrik Lönnberg , armovuodensaarnaaja 1840–1841 Johan Samuel Fredricsson , armovuodensaarnaaja, kapplaisen sijainen 1841–1842 Vilhelm Andersson , kappalaisen sijainen 1842–1844 Josef Vilhelm Fontell , kappalaisen sijainen, välisaarnaaja 1870–1871 Lars Gustaf Viktor Dahlberg , vt. kappalainen 1871–1872 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kappalainen 1872–1874 August Edvard Olivier Lundenius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1874 Matias Sandström , armovuodensaarnaaja 1886–1887 Oskar Fredrik Lindvall , papiston apulainen 1887–1888 Johan Valdemar Gustafsson , papiston apulainen 1888–1889 Gustaf Teodor Brandt , papiston apulainen 1889–1890 Jakob Eliel af Hällström , papiston apulainen 1890–1893 Karl Edvin Pettersson , papiston apulainen 1892 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen , papiston apulainen 1893–1900 Ernst Edvard Engström , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1900–1901 Väinö Matti Ropponen , kirkkoherran apulainen 1901–1904 August Albinus Vesterlund , kirkkoherran apulainen 1905 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran virallinen apulainen 1907 Arno Sonck, virallinen apulainen 1909 Oscar Wilhelm Lindberg, kirkkoherran virallinen apulainen 1928–1929 Karl Edvard Snellman, vt. kirkkoherra 1929–1930 Gustaf Georg Malmsten, vt. kirkkoherra 1933–1934 Alf Ruben Göte Torckell, vt. kirkkoherra 1934–1935 Sven Otto Donarus Sorthan, vt. kirkkoherra Arkisto Saltvikin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1636 ja historiakirjat vuodesta 1638. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1625–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Saltvikin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Saltvikin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1329. Tällöin määrättiin kymmenysten maksuista Salosta ja Kemistä (omnibus Salo et Kemi Östernorlandia habitantibus). Kreivi Per Brahe perusti kaupungin Salon eli Saloisten pitäjän alueelle 1649. Kaupungin nimi muutettiin Salonkaupungista (Salostad) Raaheksi (Brahestad) 1652, jolloin kaupunki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Saloisten papiston ilmoitettiin 1668 pitävän kulmasaarnoja neljä kertaa vuodessa, Vihannin ja Luohuan saarnatupien lisäksi, Iveskorven, Alpuan, Piippolan, Lamun, Tavastkengän, Kestilän, Sipolan, Mankilan, Paavolan, Lapin ja Revonlahden kylissä. Raahen kaupunki ja suurin osa Saloisten pitäjästä yhdistettiin Raahen ja Saloisten emäseurakunnaksi kuninkaan päätöksellä 26.5.1691. Tällöin jäljelle jääneistä alueista muodostettiin Salon kappeliseurakunta, joka itsenäistyi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1911, sai virallisen nimen Saloinen ja aloitti toimintansa 1921. Jumalanpalveluksista eri kielillä kuninkaan päätös 19.7.1737. Seurakunnassa oli 1600-luvulla ainakin kaksi kappalaista, joista toinen siirrettiin Vihantiin 1751. Pitäjänapulainen seurakunnassa oli ainakin jo 1641, kunnes virka säädettiin lakkautettavaksi ja kaupunkia, emäseurakuntaa ja Salon kappelia varten asetettiin kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.9.1858. Kirkkoherran virkatalo Maunula muutettiin kansakouluksi ja tämän jälkeen virkatalo sijaitsi kaupungissa. Kirkko paloi perustuksiaan myöden 6.1.1930. Seurakuntaan alkuaan kappeleina kuulunut Liminka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1477, jolloin siihen kuului Muhoksen kappeli. Seurakuntaan kuuluneista kappeleista Kalajoki erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1525, Pyhäjoki ja Hailuoto 1573, Vihanti 1688, Siikajoki, Rantsila ja Pulkkila 1689 sekä Pattijoki 1909. Saloisten kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Raahen kaupunkiin 1973. Samalla seurakunta liittyi Pattijoen seurakunnan kanssa Raahen seurakuntayhtymään. Muut nimet Salo, Saloinen, Salon pitäjä Maakirjakylät Palo, Piehinki, Saloinen (Salo), Savolahti Naapuriseurakunnat Pattijoki , Pyhäjoki , Raahe , Vihanti Papisto Kirkkoherralla oli voikymmenyksiä ja kolme lestiä vastikejyviä 1564. Vastikejyvät supistettiin kahdeksi lestiksi 1571 ja yhdeksi puntalestiksi 5.3.1574 sekä korotettiin viideksi puntalestiksi 11.9.1882. Siikajoen kirkkoherran kanssa tehtiin vuonna 1703 sopimus, jonka mukaan Saloisten kirkkoherra sai puolet entisistä vastikejyvistä. Kuninkaan 11.9.1734 vahvistuksella molemmat kirkkoherrat saivat 10 tynnyriä. Kirkkoherran vastikejyvät 16,5 hehtolitraa viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 15.8.1744. Emäseurakunnan kappalaisella oli virkatalo kaupungissa ja Maunulan entinen virkatalo muutettiin kansakouluksi. Kirkkoherrat 1550–1560 Petrus Simonis 1561–1564 Henricus Laurentii Svart 1566–1581 Henricus Olaj Rödh 1582–1587 Liungo Thomae 1593–1604 Johannes Marci Tammelensis 1604–1622 Matthias Georgii Mathesius 1624–1668 Johannes Thoae Londinus (Tonttinen 1668–1691 Matthias Johannis Londinus Kappalaiset, ensimmäinen sarja 1593 Jacobus Marci Finno Phillippus 1628–1636 Laurentius Jacobi 1653–1670 Gabriel Johannis Salonius Kappalaiset, toinen sarja 1621–1624 Johannes Thomæ Londinus eli Tontinen 1628 Andreas Matthiæ Mathesius 1632–1648 Marcus Jacobi Saloënsis 1650–1668 Matthias Johannis Londinus 1668–1671 Johan Johannis Salonius , vanhempi 1683–1691 Martinus Peitzius , Raahessa 1771–1787 Johan Johannis Salonius , nuorempi 1887–1889 Anton Jacklin , virka lakkautettiin 1901 Pitäjänapulaiset –1641 Olaus Marci Kelhovius 1661 Eschillus Fabricius –1671 Johan Salonius 1671–1677 Jonas Littorenius Ylimääräiset papit 1889–1894 Juho Arvid Sarkkila , vt. kappalainen, Raahen kirkkoherran apulainen. 1894–1906 Pietari Harad Heickell , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra, Raahen kirkkoherran apulainen 1905–1909 Kaarlo Henrik Airas, emäseurakunnan vt. kappalainen 1906–1909 Yrjö Heikki Simelius , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1909– Karl Alfred Strömmer, vt. kirkkoherra ja Salon kappelin vt. kappalainen 1909– Anto Alarik Verkkoranta, emäseurakunnan vt. kappalainen Arkisto Saloisten seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1749. Pappila paloi 1663, jolloin ilmeisesti tuhoutui osa vanhinta arkistoa. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1953. Kansallisarkisto on digitoinut Saloisten seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1330. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan seurakunta olisi erotettu aikanaan Uskelan emäseurakunnasta. Seurakunnan kirkko rakennettiin noin 1440. Kirkko paloi noin 1604 ja pappila 1678. Tuho oli niin perusteellinen, että useimmat rakennukset oli rakennettava uudelleen. Kirkkoa laajennettiin kuorilla 1799 ja kahdella ristihaaralla sekä uudella sakastilla 1812–1814. Kirkko kunnostettiin perusteellisesti 1877–1880. Halikon kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuuluneista Angelniemi katsotaan perustetuksi kappeliksi 1659 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1916. Vaskio perustettiin rukoushuonekunnaksi noin 1788 ja erotettiin 1929. Muut nimet Halku Maakirjakylät Ahtiala, Alahäärälä, Ammakko, Antola, Breidilä, Hajala, Hevonpää, Hirvikallio, Hulvela, Hyyperä, Häntälä, Ikelä, Immala, Isokylä, Jaakola, Jokisato, Juva, Kalainen, Kalkkila, Kankari, Kaninkola, Kannisto, Karvala, Kavantola, Ketola, Kierlä, Kihis, Kinnarpyöli, Kirjola, Konkola, Korvenpää, Kultola, Kuttila, Kuumala, Kytö, Kärävuori, Laitola, Laiterla, Latala, Lempilä, Lokkila, Meisala, Melkola, Metsäkonkola, Montola, Mustamäki, Mustinen, Märry, Mätikkö, Naapala, Nikkilä, Noukkila, Nummi, Ollikkalanböle, Paavola, Pajula, Pailinna, Paimoinen, Pappila, Perälä, Pihkavuori, Piintilä, Pitkäoja, Puotila, Putola, Riikola, Rikala, Ruotsala, Ruska, Ruuhikoski, Saarimäki, Saha, Sauvonkylä, Seppälä, Sianojanböle, Suppala, Talola, Tavola, Toijala, Toivila, Tunila, Turila, Vartsala, Vaskion Lempilä, Viala, Viikerlä, Villikkala, Viurila, Voitilanpyöli, Vuorentaka, Vässilä, Ylihäävälä, Yttelä, Yöntilä, Åminne (Joensuu) Naapuriseurakunnat Angelniemi , Kemiö , Kuusjoki , Marttila , Paimio , Perniö , Salo , Sauvo , Uskela Papisto Seurakunnan kirkko oli Joensuun kartanon rakennuttama, joten maanlain kirkkokaaren 5. luvun 1 §:n mukaan kartanon omistajalla oli patronaattioikeus seurakunnan kirkkoherran nimittämisessä. Kuningas Kaarle XI merkitsi siitä huolimatta omakätisesti kirjeeseen Turun tuomiokapitulille 7.7.1681, ettei Halikon hovien omistajilla ollut "jus patronatus". Seurakunta kuitenkin todisti yksimielisesti pitäjänkokouksessa 2.12.1694, että vanhan kertomuksen mukaan Joensuun kartanon omistaja oli antanut maan kirkolle ja rakennuttanut Halikon, Salon ja Perttelin kirkot. Vuoden 1723 tutkimuskunta katsoi, että seurakuntaa olisi pidettävä konsistoriaalisena. Näin meneteltiinkin kunnes Joensuun kartanon omistaja kreivitär Catharina Ebba Horn tahtoi käyttää patronaattioikeutta. Kuningas ratkaisi asian kreivittären eduksi kirjeellä 2.6.1780. Oikeus koski myös Angelniemen kappalaisen asettamista mutta ei Halikon emäseurakunnan pitäjänapulaisen virkaa, joka täytettiin seurakunnan päätöksellä. Kappalainen sai kolme vapaavuotta veroista raivaamalleen Tilkalan tilalle 9.2.1616. Papiston palkasta tehtiin suostumus, jonka vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 13.3.1747. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1652 kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 28.8.1861. Kirkkoherrat 1330 Jacobus 1352 Remboldus 1398 Olaus 1410 Klaus Stefani 1424–1431 Laurentii Ingemundi 1475 Johannes Serpelt 1475 Hermannus Johannii 1510 Olaus 1530 Henrik 1549–1564 Johannes Augustini 1568–1596 Filip Theobaldi Fabricius 1600–1625 Martinus Martini 1631–1632 Hieronymus Laurentii Hinnulinus 1633–1650 Georgius Mathiae Thauvonius 1651–1672 Eschillus Ambrosii 1672–1681 Michael Mathiae Stenbergius 1681–1690 Philippus Backman 1691–1722 Ericus Stenbergius 1723–1735 Anders Aejmelaeus 1724–1737 Arvid Paulin 1751–1780 Erik Widenius 1781–1799 Ingevald Nordling 1801–1824 Bengt Jakob Ignatius 1826–1828 Karl Anders Ignatius 1832–1839 David Johan Wegelius 1842–1851 Joel Kristian Grahn 1854–1874 Otto Ferdinand Saxbeck 1876–1885 Henrik Nybergh 1886–1899 Emil von Hertzen 1900–1907 Johan Nestor Kalinen 1909–1946 Johan Gustaf Rosendahl 1947–1950 Atte Vehanen Kappalaiset 1581–1593 Eskilus Mateij 1600 Mårten 1616 Henrik Georgii 1622–1625 Bengt 1631–1643 Johannes Jacobi 1644–1672 Michael Mathiae Stenbergius 1672–1673 Laurentius Leerman 1674–1685 Georgius Henrici 1687–1692 Gustavus Hemelinus 1693–1706 Erik Simonsson Indrenius 1708–1723 Anders Aejmelaeus 1724–1736 Arvid Paulin 1740–1751 Erik Videnius 1751–1770 Abraham Arvidsson Paulin 1771–1780 Ingevald Nordling 1781–1792 Gabriel Gottleben 1792–1812 Elias Stadius 1813–1820 Ezekiel Hildén 1820–1826 Karl Anders Ingnatius 1826–1836 Johan Fredrik Borenius 1839–1842 Fredrik Corell 1846–1857 Karl Peter Grönros 1857–1872 Robert Borenius 1872–1878 Karl Edvard Hagelberg 1879–1883 Anton Lukas Vilén 1886–1890 Frans Vilhelm Leppänen 1899–1900 Frans Adolf Rudanko 1901–1908 Johan Gustaf Rosendahl 1908–1913 Karl (Kaarlo) Zacharias Tallgren 1914–1926 Väinö Saurio 1928–1942 Immo Oskari Lampo 1946–1960 Niilo Uusi–Honko Pitäjänapulaiset 1652–1674 Georgius Henrici 1680–1687 Gustavus Hemelinus 1705–1712 Gabriel Hemmelinus 1731–1740 Erik Widenius 1740–1749 Jakob Aejmelaeus 1749–1752 Johan Vervenius 1753–1761 Johan Kärrström 1763–1771 Ingevald Nordling 1773–1791 Arvid Paulin 1793–1796 Abraham Sevón 1796–1807 Tuomas Ilenius 1807–1811 Johan Fredrik Sevón 1811–1824 Johan Fredrik Borenius 1824–1830 Josef Joakim Lagerbohm 1831–1836 Johan Adolf Virnberg 1840–1846 Karl Peter Grönros 1846–1855 Robert Borenius 1856–1861 Johan Frans Sahlberg , virka lakkautettiin 1861 Ylimääräiset papit 1683 Henrik Jamalenius 1692–1694 Anders Urenius 1747–1751 Abraham Paulin , kirkkoherran apulainen 1762–1763 Ingevald Nordling , kirkkoherran apulainen 1769 Erik Widenius , kirkkoherran apulainen 1771–1783 Efraim Widenius , kirkkoherran apulainen 1792–1795 Matias Achrén , kirkkoherran apulainen 1797–1807 Johan Fredrik Sevón , kirkkoherran apulainen 1806–1809 Gustaf Renvall , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Johan Granroth , kirkkoherran apulainen 1810–1813 Karl Lindström , kirkkoherran apulainen 1814–1820 Karl Anders Ignatius , kirkkoherran apulainen 1820–1822 Sven Israel Ignatius , kirkkoherran apulainen 1822–1824 Josef Joakim Lagerbohm , kirkkoherran apulainen 1824–1825 Frans Henrik Vellenius , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Johan Adolf Virnberg , armovuodensaarnaaja 1830–1832 Johan Jakob Stenberg , välisaarnaaja 1834–1839 Fredrik Corell , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1836–1837 Johan Jakob Stenberg , välisaarnaaja 1837 Gustaf Lönnmark , armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1839 Josef Ernvall , papin apulainen 1839–1840 Karl Peter Grönros , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1841–1842 Nils Johan Jungberg , armovuodensaarnaaja 1843–1846 Robert Borenius , vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1883–1884 Johan Nestor Kalinen , vt. kappalainen 1885 Edvard Hannula , vt. kappalainen 1885–1886 Frans Vilhelm Leppänen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1893–1895 Johan Vilhelm Alhroos , vt. kappalainen 1895–1896 Alexander Kulla , vt. kappalainen 1896 Hjalmar Gerhard Sahlsten , vt. kappalainen 1896–1899 Kaarle Julius Kalpa , vt. kappalainen 1899–1900 Aksel Rudolf Leván , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen Arkisto Halikon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1692, tilikirjat vuodesta 1720 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1675–1924. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin 24.11.1904 antama päätös, joka koski huoneen rakentamista seurakunnan kirkonarkistoa varten, kumottiin kreivi Carl Alexander Armfeltin ja muiden seurakuntalaisten valituksen seurauksena Keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Asia lykättiin kirkonkokouksen uudelleen käsiteltäväksi mutta arkistohuoneen rakentamisesta ei ole tietoa. Kansallisarkisto on digitoinut Halikon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Uskelan emäseurakunnan kappeli, jolla mainitaan olleen oma kappalainen ainakin jo 1625. Salo mainitaan paikkana jo 1325. Seurakunta yhdistettiin Uskelaan 1833, jolloin kappalaisen virka muutettiin emäseurakunnan kappalaisen viraksi. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Ero toteutui 1914, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Salon kauppala perustettiin keisarin käskykirjeellä 20.6.1887, jolloin siihen kuului kokonaisuudessaan 129 tynnyrinalaa maata. Salon kauppala perustettiin itsenäiseksi kunnaksi 1891 ja muodostettiin kaupungiksi 1960. Naapuriseurakunnat Halikko , Uskela Papisto Kirkkoherrat 1914–1946 Heikki Vilhelm Linkonen (Lindgren) Kappalaiset 1728–1740 Erik Salovius 1741–1768 Gabriel Cretalenius 1769–1782 Jeremias Kruuse 1783–1809 Abraham Paulin 1809–1833 Henrik Leidenius , virka siirrettiin Uskelaan Ylimääräiset papit 1776–1783 Abraham Paulin , kappalaisen apulainen Arkisto Salon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1629. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1329–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Salon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Raahen emäseurakunnan kappeli, jonka kirkko oli Saloisten emäseurakunnan vanha kirkko. Kirkon arvellaan olevan Pyhän Olavin nimikko ja se rakennettiin Kirkkoluodolle 1530, mistä se myöhemmin muutettiin uuteen paikkaan noin 100 vuotta myöhemmin. Kirkkoa korjattiin 1851–1852 ja 1897. Kappelin jumalanpalveluksista kuninkaan päätökset 1.12.1747 ja 22.9.1748. Jälkimmäisellä päätöksellä annettiin kieltävä vastaus anomukseen kappalaisen asettamisesta seurakuntaan. Naapuriseurakunnat Raahe , Salonen

Salmi mainitaan yhtenä Karjalan seitsemästä pogostasta 1500, jolloin siihen kuului muun muassa Mantsinsaari ja Tuloma. Pogostassa oli ortodoksinen Nikolain luostari Orusjärvellä. Salmin kauppala perustettiin 1632 mutta se liitettiin lopulta Impilahteen 1653. Luterilainen seurakunta perustettiin vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen ja seurakunnalla mainitaan oma kirkkoherra vuodesta 1639 aina isonvihan aikaan saakka. Todennäköisesti kirkkoherrakunta ja koko Salmin luterilainen seurakunta lakkasivat olemasta sen jälkeen, kun venäläiset olivat polttaneet Salmin luterilaisen kirkon sodan ensimmäisessä hyökkäyksessään 2.3.1702. Salmin, Kitelän ja Mantsinsaaren harvalukuiset luterilaiset olivat myöhemmin Impilahden papiston sielunhoidon alaisia. Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851. Matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Salmin rukoushuonekuntaan asetettiin saarnaajaksi Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen 1905. Luterilainen kirkko rakennettiin Tuleman kylään. Keisarillinen senaatti antoi kirjeen kirkon rakentamisesta valtion varoilla 16.11.1885 ja kirkko vihittiin käyttöön 11.1.1890. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Muodostettiin evankelis-luterilaiseksi rajamaaseurakunnaksi 1922. Seurakunta erotettiin Impilahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1937. Salmin kunta perustettiin 1885. Salmin kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Salmin seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Salmin asukkaat sijoitettiin Varpaisjärvelle, Lapinlahdelle, Pielavedelle, Kiteelle, Vesannolle, Rautalammille, Tervoon, Karttulaan, Maaningalle, Siilinjärvelle, Kuopion maalaiskuntaan, Juankoskelle, Muuruvedelle, Säyneisiin, Nilsiään, Muhokselle ja Utajärvelle. Muut nimet Salmis Maakirjakylät Alauuksu, Hanhiselkä, Hiiva, Kanabrojärvi, Karkku, Kaunoselkä, Kirkkojoki, Kovero, Kuronlahti, Käsnäselkä, Lunkula, Mantsila, Miinala, Mäkipää, Oritselkä, Orusjärvi, Palojärvi, Peltoinen (Manssinsaari), Perämaa, Rajaselkä, Räimälä, Salmi, Tiijala, Tulemajoki, Työnpää, Uuksalanpää, Uusikylä, Warpasselkä, Wirtelä, Yläuuksu Naapuriseurakunnat Impilahti , Soanlahti , Suojärvi Papisto Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon luterilaisen matkasaarnaajan ohjesääntö asetettiin Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunnassa 20.3.1852. Saarnaajalla oli 300 ruplan palkka, jota korotettiin 800 markalla 13.7.1865. Saarnaaja piti jumalanpalveluksia Salmissa noin neljä–kuusi kertaa, Suojärvellä neljä kertaa, Suistamolla kerran ja Korpiselällä kolme–neljä kertaa vuodessa. Salmin luterilaisen kirkon rakentamisen myötä saarnaajan virka lakkautettiin ja Salmin luterilaisten sielunhoito siirrettiin Impilahden papistolle, joille seurakuntalaisten tuli maksaa papinpalkkaa samojen perusteiden mukaan kuin Impilahden seurakunnan. Kirkkoherrat 1639–1643 Gregorius Johannis 1650 Gregorius Matthiae 1662–1689 Johannes Canuti 1690– Petrus Johanni Ischanius Saarnaajat 1851–1866 David Sirelius 1866–1867 Erik Johan Stavén , vt. saarnaaja 1867–1885 Filemon Dahl , virka lakkautettiin Saarnaajat 1907–1912 Lauri Konstantin Eerola (Eriksson) , Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen 1912–1924 Johan Alfred Viherluoto , Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen Ylimääräiset papit 1924–1925 Julius Utriainen, vt. pappi 1925–1929 Johan Aatto Terho, vt. pappi 1929–1937 Matti Juhani Huhtinen, vt. pappi Arkisto Salmin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1900, tilikirjat vuodesta 1913 ja historiakirjat vuodesta 1851. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1852–1970. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Salmin seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha